Ohjeistus naisopiskelijoille: Avarat kaula-aukot piiloon, etteivät turvapaikanhakijat hämmenny
Kuva: Juha Poutanen
Opiskelijat ovat auttaneet turvapaikanhakijoita suomen kielen alkeissa. Iitu Heilimo (seisomassa) näytti, miten viittomakielelläkin voi kommunikoida.
06:30
Pohjois-Savon opisto on pyrkinyt helpottamaan turvapaikkaa hakevien 16–17-vuotiaiden poikien kotouttamista antamalla pukeutumisohjeita naisopiskelijoille.
Asuntolan ohjaajien mukaan naisten peittävämpi pukeutuminen helpottaisi islamilaisista maista tulevien turvapaikanhakijoiden kohtaamista opistolla.
Viittomakielen ohjaaja-opiskelija
Iitu Heilimo pitää ajatusta hyvänä.
– Esimerkiksi tervehtiessä he pystyvät keskittymään tilanteeseen eikä hämmentävään hetkeen, kun naisilla näkyy paljasta pintaa.
Heilimo korostaa, että opiskelijat halusivat toivottaa tervetulleiksi maanantaina saapuneet afganistanilaiset, irakilaiset ja somalialaiset pojat.
– Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että totta kai laitetaan jotakin. Ei tarvitse olla avarat kaula-aukot. Keneltäkään ei vaatinut paljoa laittaa vähän korkeampikaulaisempaa paitaa tai huivia kaulaan.
Islamilaisten maiden perinteisen näkemyksen mukaan naisten tulisi pukeutua peittävästi. Monet musliminaiset peittävät hiuksensa, osa myös kaulan ja hartiat. Äärimmäisin asu on koko vartalon peittävä kaapu.
Heilimo uskoo, että erilaisista kulttuureista tulevilla turvapaikanhakijoilla on toisenlaiset tottumukset kuin suomalaisilla.
Opiston uudet asukkaat pyrkivät sopeutumaan Suomeen. He ovat oppineet nopeasti tervehdyssanoja.
– Saman katon alla asutaan ja ollaan tavallaan kämppäkavereita. Olemme opettaneet heille korttipelejä. Ihanaa nähdä miten he yrittävät puhua suomea. Näyttää siltä, että hyvin he ovat kotiutumassa, Heilimo arvioi.
Yhteistä kieltä on ollut vaikea löytää, koska turvapaikanhakijoista harva puhuu englantia.
Afganistanilainen
Nawid tuntuu kummastelevan kysymystä suomalaisnaisten pukeutumisesta.
– Ei se ole mikään ongelma.
Hänelle on nyt tärkeintä oppia suomen kieli ja päästä opiskelemaan.
Kun puhe kääntyy talebanien sortamaan kotiseudun tilanteeseen, suru ja ahdistus nousee pintaan. Huoli perheenjäsenistä on kova. Isänsä kohtaloa hän tiedä. Äiti halusi poikansa Suomeen, koska oli kuullut sen olevan turvallinen maa.
Kotouttamisesta heti viikon alusta vastannut kuvataideopettaja
Olli Puntosanoo, että turvapaikanhakijoiden annetaan asettua rauhassa arkeen.
– Emme ole menneet syvälle, millaisista tilanteista ja oloista he ovat lähteneet.
Hänen mukaansa pukeutumisen merkityksestä kerrottiin opiskelijoille, ketään ole vaadittu vaihtamaan henkilökohtaista pukeutumistyyliään.
– Jos joku meidän nuorista naisista kysyy jotakin hyvin avokaulaisessa asussa, he saattavat hämmentyä niin paljon etteivät osaa tai ymmärrä vastata. Ainakaan vielä ei ole tullut tällaisia tilanteita.
Nuorukaisille puolestaan todettiin heti alussa, että Suomessa naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.
– Ja tähän kaikkien kuuluu sitoutua. Nuoret miehet nyökyttelivät, että totta kai. Tuntuu, ettei siinä ollut mitään, mikä olisi vastoin heidän ajatuksiaan. He ovat hyvin kohteliaita ja innokkaita oppimaan.
Törmäyksiä ei ole sattunut missään asioissa.
– Erittäin hyvässä hengessä on pärjätty. Mikään ei ole pistänyt silmään puolin tai toisin. Nuoret talon sisällä ovat ottaneet heidät erittäin hyvin vastaan.
Turvapaikanhakijat opiskelevat aamusta kello kahteen. Muutaman tunnin vapaa-ajan jälkeen seuraa iltaohjelmaa.
– Joku on koko ajan heidän kanssaan neuvomassa tai avustamassa. Pikku hiljaa koetetaan järjestää erilaista harrastustoimintaa.
Äidinkielen ja suomalaisen kulttuurin opettaja tulee auttamaan kotouttamisessa syyskuun lopusta alkaen.
