Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Pitäiskö kuitenkin olla niin että valtio määrää rajat kuten muissakin asioissa ja työnantja ja tekijä sopii keskenään mitä sopii rajojen sisällä. Enkä nyt täysin liittojakaan romuttaisi mutta järjetön tilanne meillä on että yhdistykset muka sanelevat minkälainen työlainsäädäntö meillä on.
Täsmälleen näin. Valtion pitäisi määrätä jotkin yleiset työsuojeluun perustuvat minimiehdot, ja purkaa työehtosopimusten yleissitovuus. Se on aivan naurettavaa, että joku täysin epädemokraattinen järjestö neuvottelee jonkun sopimuksen, joka sitten velvoittaa niitäkin jotka eivät kyseiseen järjestöön kuulu. Tämä on nimenomaan sitä sopimusvapauden loukkaamista, aivan samalla tavalla kuin nyt ehdotetut enimmäisehdot ovat.
 
Täsmälleen näin. Valtion pitäisi määrätä jotkin yleiset työsuojeluun perustuvat minimiehdot, ja purkaa työehtosopimusten yleissitovuus. Se on aivan naurettavaa, että joku täysin epädemokraattinen järjestö neuvottelee jonkun sopimuksen, joka sitten velvoittaa niitäkin jotka eivät kyseiseen järjestöön kuulu. Tämä on nimenomaan sitä sopimusvapauden loukkaamista, aivan samalla tavalla kuin nyt ehdotetut enimmäisehdot ovat.

Periaatteessa TESien yleissitovuus on demokraattisesti päätetty sitä kautta, että jos yli puolet alan työntekijöistä kuuluu liittoon, niin tällöin sillä on oikeus neuvotella koko porukan puolesta yleissitova TES. Yksinkertaisella enemmistödemokratialla siis toimitaan aivan kuten politiikassa (jos yli puolet äänestää jonkin puolesta, niin yleensä se toteutuu).
Demokraattisesti voi siis vaikuttaa joko olemalla kuulumatta liittoon tai osallistua liiton päätöksentekoon.
 
Periaatteessa TESien yleissitovuus on demokraattisesti päätetty sitä kautta, että jos yli puolet alan työntekijöistä kuuluu liittoon, niin tällöin sillä on oikeus neuvotella koko porukan puolesta yleissitova TES. Yksinkertaisella enemmistödemokratialla siis toimitaan aivan kuten politiikassa (jos yli puolet äänestää jonkin puolesta, niin yleensä se toteutuu).
Demokraattisesti voi siis vaikuttaa joko olemalla kuulumatta liittoon tai osallistua liiton päätöksentekoon.
Mutta siis tämä nyt hallituksen säätämä enimmäisehto ei ole yhtään sen enemmän tai vähemmän sopimusvapautta loukkaava tai epädemokraattinen kuin jo olemassaoleva käytäntö. Kumpikin näistä on huono käytäntö.
 
Mutta siis tämä nyt hallituksen säätämä enimmäisehto ei ole yhtään sen enemmän tai vähemmän sopimusvapautta loukkaava tai epädemokraattinen kuin jo olemassaoleva käytäntö. Kumpikin näistä on huono käytäntö.

Mutta hallitus ei ole edes sopimus- tai neuvotteluosapuoli vaan aivan ulkopuolinen auktoriteetti. Työntekijät, työntekijäjärjestöt, työnantajat ja työnantajajärjestöt ovat.
 
Mutta hallitus ei ole edes sopimus- tai neuvotteluosapuoli vaan aivan ulkopuolinen auktoriteetti. Työntekijät, työntekijäjärjestöt, työnantajat ja työnantajajärjestöt ovat.

Niin, hallitus luo puitteet ja pelisäännöt. Mitä veikkaat, että jos hallitus ei olisi puuttunut, olisiko saatu mitään aikaan? Edelleen, miten muuten olisitte sopeuttaneet, ei näy lukuja, ei näy ehdotelmia.
 
Vanha uutinen, mutta tavallaan taas ajankohtainen..

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/veroparatiisi viren-26132

"Liittojen, päinvastoin kuin säätiöiden, ei tarvitse julkaista taseitaan ja tuloslaskelmiaan. Siitä huolimatta, että ne saavat satojen miljoonien edestä verotukia", Matti Virén toteaa.

Aivan kuin valtio valtion sisällä, joka voi tehdä mitä lystää. Ja jotku vielä puolustaa tätä porsastelua. Mitenhän kävisi AY-liikkeiden suosiolle, mikäli jäsenet saisivat tietää millaisen miljardiomaisuuden päällä lyly, palola & kump. istuu? Näihin epäkohtiin ei ole saatu rotia edes porvarihallitusten toimesta. Taitaa Ay-liikkeet pitää suomalaista demokratiaa pahemmin panttivankina kuin yleisesti uskotaankaan.

Wikipedia sanoo yleishyödyllisistä yhteisöistä seuraavaa:

Yleishyödyllisen yhteisön määritelmä löytyy nykyisin ainoastaan tuloverolaissa, jonka 22.1 §:n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, mikäli

  • se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä
  • sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin
  • se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.
Kaikkien kolmen ehdon tulee toteutua yhtäaikaisesti. Vaikka suurin osa yleishyödyllisistä yhteisöistä on yhdistyksiä tai säätiöitä, voi myös osakeyhtiö olla luonteeltaan yleishyödyllinen, mikäli se täyttää edellä mainitut kolme kohtaa.

Kertokaa viisaammat minulle, täyttääkö Ay-liikkeet yhtäkään yllä olevista kohdista?
 
Mutta hallitus ei ole edes sopimus- tai neuvotteluosapuoli vaan aivan ulkopuolinen auktoriteetti. Työntekijät, työntekijäjärjestöt, työnantajat ja työnantajajärjestöt ovat.
Samalla tavalla ay-liike ja työnantajajärjestö ovat ulkopuolisia auktoriteetteja sopiessaan työehtosopimuksen joka sitoo ay-liikkeeseen kuulumatonta työntekijää ja vaikkapa jotain satunnaista pienyritystä, kun nämä neuvottelevat keskenään työsopimuksesta. Näiden kahden osapuolen sopimusvapautta loukataan, koska he joutuvat noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta, jonka muodostamiseen heillä ei ole ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa.

Tämä ei eroa millään tavalla nyt ehdotetuista hallituksen asettamista maksimirajoista.
 
Ja edelliseen vielä lisäyksenä että jos lääkkeiden kelakorvaus poistettaisiin niin valtio säästäisi noin 1,3miljardia euroa vuodessa. Yksityisten lääkäripalkkioiden kelakorvauksen summia en löytänyt mutta uskoisin että vähintään samasta summasta puhutaan. Eli tässä valtion säästö olisi jo lähemmäs 3 miljardia euroa vuodessa. Tähän vielä korotetut lääkärimaksut ja sairaalamaksut julkisella puolella ja kasassa olisi varmasti yli 5 miljardia euroa vuodessa.

Ja kenenkään talous ei todennäköisesti kaatuisi noihin muutoksiin.

Kyllä kaatuu. Sairastaa esim. reumaa niin lääkkeet maksaa toista tonnia kuussa.
 
Ei, vaan työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia edes keskenään 100% sunnuntailisästä, koska hallitus asetti sille maksimiksi 75%. Ja vaikka työnantaja haluaisi tarjota minulle 40 päivää vuosilomaa, koska olen niin arvokas työntekijä, niin sekään ei ole mahdollista, koska hallitus on asettanut ylärajaksi 30 päivää.
Juuri tämä tästä tekeekin niin poikkeuksellista, että ennen Suomessa on asetettu vain alarajoja työehdoille lainsäädännön puitteissa, mutta nyt onkin yhtäkkiä yläraja työntekijän eduille, joita työnantajalla on lupa myöntää ja sopia.

"Suurin yllätys on se, että hallitus tekee monilta osin työelämän lainsäädännöstä pakottavaa eli laissa ilmoitetaan rajat, mitä työehtosopimuksissa voi sopia. Hallitus siis rajaa vapaata sopimusoikeutta muutoin kuin työntekijän eduksi eli asettaa maksimirajoja. Tällä hetkellä tällaisia kohtia on vain muutama."

Hallituksen päätökset merkitsevät esimerkiksi, ettei Suomessa vuosiloma voi enää olla pitempi kuin 30 työpäivää eli kuusi viikkoa nykyisten työehtosopimusten umpeuduttua syksystä 2016 lähtien."

http://www.hs.fi/politiikka/a1441701002464

Aiemmin työntekijä tarvitsi suojaa. Nyt kun AY-liike haluaa tehdä Suomelle Kreikat tarvitsee työnantaja suojaa.
 
Kaapelilla hyvä huomio. En tiedä onko se laiskuutta vai mitä kun tuntuu että sähelletään soten ja tämän kanssa mitä mieleen tulee, eikä kellään tule edes mieleen tarkastaa onko homma perustuslain tai muiden kansainvälisten sopimusten mukaista. Jotenkin leimallista ollut viime hallitusten työskentelylle.
 
Niin, hallitus luo puitteet ja pelisäännöt. Mitä veikkaat, että jos hallitus ei olisi puuttunut, olisiko saatu mitään aikaan? Edelleen, miten muuten olisitte sopeuttaneet, ei näy lukuja, ei näy ehdotelmia.

Ei ole hallituksen asia sopeutella yksityisten ihmisten ja yritysten raha- ja sopimusasioita. Yritysten talous (ja sen työntekijöidensä kanssa sopimat etuudet) kuuluu yrityksille itselleen. Hallitus sopeutelkoon omien valtion työntekijöidensä kanssa mitä sopeuttelee.

Jos jollain yrityksellä on varaa antaa palkallisia lomia sekä lisäetuuksia, niin mitäpä se hallitukselle kuuluu moista kieltää? On aivan hullua, kun valtio päättää, että yhtäkkiä yritys ei saakaan jakaa työntekijöilleen lisäetuja esimerkiksi palkallisten lomien muodossa, mutta osinkoina saa kyllä maksaa ulos nekin rahat aivan vapaasti.
 
Ei ole hallituksen asia sopeutella yksityisten ihmisten ja yritysten raha- ja sopimusasioita. Yritysten talous (ja sen työntekijöidensä kanssa sopimat etuudet) kuuluu yrityksille itselleen. Hallitus sopeutelkoon omien valtion työntekijöidensä kanssa mitä sopeuttelee.

Jos jollain yrityksellä on varaa antaa palkallisia lomia sekä lisäetuuksia, niin mitäpä se hallitukselle kuuluu moista kieltää? On aivan hullua, kun valtio päättää, että yhtäkkiä yritys ei saakaan jakaa työntekijöilleen lisäetuja esimerkiksi palkallisten lomien muodossa, mutta osinkoina saa kyllä maksaa ulos nekin rahat aivan vapaasti.
Minullekin on kyllä säilynyt täysin epäselvänä, että mitä ovat ne hyödyt joita tällä sääntelyn lisäämisellä kuvitellaan saavutettavan.
Mikä on se mekanismi joka parantaa enemmän säädellyn yritystoiminnan kilpailukykyä vähemmän säänneltyyn verrattuna.
 
Josko vain purettaisiin kaikki ylimääräinen sääntely, vain välttämättömät turvallisuuteen liittyvät hoidettaisiin lakiteknisesti. Käytännössä siis siirrettäisiin sääntelyn sijaan vastuu yrityksille ja asiakkaille, samoin kuin riskit. Eli markkinat määrittäisivät laadun tason ja siitä maksettavan hinnan. Esim rakentamisessa laki määrittäisi turvallisuuten liittyvät välittömät asiat kuten palo-, sähkö-, jne minimit, mutta muuten olisi rakentaminen asiakkaan ja rakentajan välinen asia, eli paskempaa saisi halvalla ilman takuuta ja laadukkaampaa takuun kanssa (takuut hoidettaisiin vaikka vakuutuksena jonka rakentaja halutessaan myy pakettiin mukaan, sikäli kun uskoo omaan työnjälkeensä).

Toinen esimerkki olis vaikka leipomot, eli yrittäjä saa vapaasti itse määrittää, miten ja missä leipänsä leipoo ja miten sen myy eteenpäin. Laki määrittäisi sen ettei paskaa saa myydä leipänä ja että esim ainesosat tulee edelleen ilmoittaa pakkauksessa, eli myrkyllinen leipä olisi edelleen rikos, mutta kunhan känkky on syötäväksi kelpaavaa niin sitä saa tehdä. Olisi siis asiakkaan henkilökohtainen asia mitä syö ja yrityksen vastuullaa markkinoida leipänsä miten parhaaksi näkee, esim sitten laadukkailla raaka-aineilla, työmenetelmillä tai hygieenitasoilla. Ripulia aiheuttava leipä tuskin kauan markkinoilla pysyy ja laadukkaasta leivästä saa asiallisen korvauksen jos asiakas kokee siitä maksamisen järkeväksi.

Olisi siis jokaisen oma valinta mihin ja millä panoksella osallistuu. Väitän että laatu tulisi parantumaan, hinnat tippumaan ja vapaa markkinatalous nousemaan huippuunsa. Virkamiehiltä loppuisi usealta työt, mutta toisaalta pystyttäisiin keskittymään vain välttämättömään jolloin tälläkin sektorilla asiat vain paranisivat. Sääntelyn purkamisen vastapainona valtio ei enää maksaisi mitään tukia yrittäjille, ei myöskään maatalouteen, Paperin pyöritys vähenee ja kaikilla on kivaa, mutta riskit on niillä jotka niitä haluaa ottaa.
 
Ei ole hallituksen asia sopeutella yksityisten ihmisten ja yritysten raha- ja sopimusasioita. Yritysten talous (ja sen työntekijöidensä kanssa sopimat etuudet) kuuluu yrityksille itselleen. Hallitus sopeutelkoon omien valtion työntekijöidensä kanssa mitä sopeuttelee.

Jos jollain yrityksellä on varaa antaa palkallisia lomia sekä lisäetuuksia, niin mitäpä se hallitukselle kuuluu moista kieltää? On aivan hullua, kun valtio päättää, että yhtäkkiä yritys ei saakaan jakaa työntekijöilleen lisäetuja esimerkiksi palkallisten lomien muodossa, mutta osinkoina saa kyllä maksaa ulos nekin rahat aivan vapaasti.

Eikös nämä ehdotetut leikkaukset koske lähinnä valtion ja kuntien työntekijöitä? Toisin sanoen yritys (Suomi) sopeuttelee nyt omiaan?

Vaikka leikkaukset ja lisäsääntely astuisi voimaan niin ainakin minun työnantaja saa halutessaan sopeuttaa palkkani viisinkertaiseksi. Tuskin se niin tekee, mutta mikään sitä ei estä. Kyllä yksityisellä löydetään keinot noiden heikennysten tasoitukseen jos siihen koetaan olevan varaa.

Toinen homma mikä mua ihmetyttää (ei liity Kaapelin kirjoitukseen).

Kohta on taas rannikolla joitakin satoja trukkikuskeja lakossa pysäyttämässä laivaliikenteen. Samaan aikaan on tuhansia trukkikuskeja työttömänä, miksei näitä saa ottaa tilalle jos suostuisivat Pienemmällä sunnuntailisällä tulemaan.
 
Laittomien lakkojen ja muihin vastaaviin toimintoihin osallistuvat saisi minun puolesta pistää samantien pihalle. Saisi työnantaja vaan todeta että jos tosta ovesta nyt lähdet niin takas ei tarvii tulla. Taitaa kyllä olla nykyäänkin niin että puolet porukasta ei kuulu liittoon tai jopa vähemmän ja nämä liittoon kuulumattomat tekevät mielellään töitä silloin kun AKT haluaa pistää Suomen seis.
 
Ei ole hallituksen asia sopeutella yksityisten ihmisten ja yritysten raha- ja sopimusasioita. Yritysten talous (ja sen työntekijöidensä kanssa sopimat etuudet) kuuluu yrityksille itselleen. Hallitus sopeutelkoon omien valtion työntekijöidensä kanssa mitä sopeuttelee.

Jos jollain yrityksellä on varaa antaa palkallisia lomia sekä lisäetuuksia, niin mitäpä se hallitukselle kuuluu moista kieltää? On aivan hullua, kun valtio päättää, että yhtäkkiä yritys ei saakaan jakaa työntekijöilleen lisäetuja esimerkiksi palkallisten lomien muodossa, mutta osinkoina saa kyllä maksaa ulos nekin rahat aivan vapaasti.

Hallistushan on aina toiminut näin. On minimipalkkaa, on hitaat hankalat mekanismit irtisanomisille, on veroetuja kuulumisesta rikkollista toimintaa harjoittaviin ammattiyhdistyksiin. Naurettavinta tässä sääntelyn kritisoinnissa on se että nyt eduilla ja sääntelyllä suojatut duunarit huutelevat. Aika nopeasti saisi joka ainoa sataman AY-jäärä monoa, kun turha sääntely irtisanomisista purettaisiin.Sääntely alas olen samaa mieltä :)

Jännäksihän tämä menee. Yleislakkoa jo puuhataan ja me pysäytämme Suomen väki on liikkeellä. Jos hallitus ottaa tässä nokkaan niin sitten ei ole enää isäntää talossa ja Suomen tie on Kreikan tie.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015091120332113_uu.shtml


Luovaluokka, osaavat insinöörit ja luonontieteellisen koulutuksen saavat ulkomailta kyllä töitä. Mites sitten suu pannaan kun maa on täynnä bussikuskeja ja sairaanhoitajia.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti tulevaisuuden unelmayhteiskunta on sellainen jossa sääntelyä, työehtosoppareita ja sosiaaliturvaa ei ole, ja työttömiä sen verran paljon että joka hommaan kyllä löytyy aina vielä halvemmalla töitä tekevä. Tietenkin asia on joka hommassa niin että jos et saa tarpeeksi palkkaa niin et ole selvästi tarpeeksi hyvä työntekijä.
 
En ymmärrä mitä puheet säätelyn lisäämisestä tässä yhteydessä tarkoittaa. Aiemmin säädettiin että sunnuntaikorvaus on 200 prosenttia, nyt 175. Palkkan maksu sairaslomalta täysin yrityksen vastuulla, nyt myös hieman työntekijän. Missä lisääntyi säätely?

Hauskaa tässä on sak:n yksityisalojen sumutus. Leikkaukset tehdään pääasiassa julkiselle puolelle jotta yksityispuolen kilpailukyky lisääntyisi vähentyneen verotuspaineen muodossa. Leikkaukset julkiselle puolelle asettaa työntekijät samaan asemaan yksityispuolen työntekijöiden kanssa. Yksityisen puolen työntekijät menevät lakkoon ja marssii ulos. Missä aivot ja ajattelukyky ?
 
En ymmärrä mitä puheet säätelyn lisäämisestä tässä yhteydessä tarkoittaa. Aiemmin säädettiin että sunnuntaikorvaus on 200 prosenttia, nyt 175. Palkkan maksu sairaslomalta täysin yrityksen vastuulla, nyt myös hieman työntekijän. Missä lisääntyi säätely?

Hauskaa tässä on sak:n yksityisalojen sumutus. Leikkaukset tehdään pääasiassa julkiselle puolelle jotta yksityispuolen kilpailukyky lisääntyisi vähentyneen verotuspaineen muodossa. Leikkaukset julkiselle puolelle asettaa työntekijät samaan asemaan yksityispuolen työntekijöiden kanssa. Yksityisen puolen työntekijät menevät lakkoon ja marssii ulos. Missä aivot ja ajattelukyky ?
 
Back
Ylös Bottom