En niinkään otteluita ole pähkäillyt teknisesti, vaan kuvioita ylipäätään.
Natal - Hall. Mielestäni Hall voitti, mutta katsoin matsin ainoastaan kerran ja selostajat oli melko biased. Uriahilla on kykyjä, mutta sen on pakko kyllästyä tuomaripäätöksiin ja oteltava aktiivisemmin.
Arlovski - Browne. Kaverit ei voi otella? paskat. Andreilla on tyrmäysvoitot mm Nelsonista, Rothwellista ja nyt Brownesta. Kasvanut yllättäen pelotteeksi. Terveellä itseluottamuksella voisi edetä vaikka kuinka pitkälle.
Weidman - Belfort. Weidman voitti nopeasti, mutta toisaalta oli pakko, koska verta tuli ukosta todella paljon. Rockhold ois siinä mielessä kiinnostava haastaja, että ois välillä jotain "nuorta miestä" vastassa, vaikka ei edellisiä otteluitakaan vuosilla selitetä. Weidmanin ottelussa näkyy se pieni lisä, mitä mestarilta vaaditaan.
Cormier - Rumble. Huh huh. Rumblea ei kiinnostanut Cormierin paini yhtään, vaan potki yläkertaan aktiivisesti ja se tuli Cormierillekin yllärinä. Cormier on tällä hetkellä parempi, mutta Rumble kykenee voittamaan kenet hyvänsä ekassa erässä. Turhan kauan lhw-tittelimatsit menneet siten, että haastaja tullut otteluun asenteella "yritän-olla-näyttämättä-huonolta", mutta tässä on nyt kaks miestä, jotka käy vailla pelkoa iholle. Jonesilta ei "vyötä" (tiedän) saa pyytämällä, vaan ottamalla....jos siis kuningas saadaan ulos linnasta.