Maahanmuutto

Meta title: 💥 Maahanmuutto – yksi aikamme kuumimmista yhteiskuntakysymyksistä ilman silkkihansikkaita, mutta faktoihin nojaten

Meta description: Keskustelua maahanmuutosta, integraatiosta, talous- ja turvallisuusnäkökulmista – näkemyksiä ja kokemuksia laidasta laitaan asialinjalla.


Kommenteissa mielenkiintoista settiä....: Nettirasismiuutisointiin pari kommenttia ? Marko "Fobba" Forss | BlogBook

Ilmeisesti siis vähemmistöt voi huudella mitä huvittavat eivätkä syyllisty mihinkään..

Mitä tulee niiden rangaistavuuteen, onkin eri juttu. Esimerkiksi pelkkä raiskauksien vähättely tai kerskailu ei välttämättä täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Se että todettaisiin, että ”tuo on ihan oikein valkonaamoille” ja jos viestin yhteydessä vielä oikein toivotaan valkonaamoja raiskattavan, voisi sinänsä olla kyse kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Säännös vaan on sellainen, että sen tarkoituksena on suojella vähemmistöjä, jolloin kantaväestöön kohdistuva suunsoitto ei johda toimenpiteisiin. Yhdenvertaisuuden kannalta tällainen toiminta on toki ongelmallista.

Tekijän taustalla ei ole väliä, eli vähemmistöön kuuluva voi syyllistyä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.Teon vaan tulee kohdistua vähemmistöön. Näihin kuuluu siis etninen tausta, sukupuolinen suuntautuminen jne.
Click to expand...
 
Iltalehdessä oli juttua hetki sitten laivalla sattuneesta pahoinpitelystä. Kuulin, että tuttava oli ollut siellä paikan päällä, no. Tuttuvani, joku naama tuttu oli sitten lähtennyt tupakalle ja mitäs sieltä oli löytynytkään. Tumma kaveri kuristamassa naista, no oli mennyt väliin ihan asiallisesti. No sieltä olikin tullut sitten kaksi tummaa kaveria "avuksi" (avuksi kuristaan sitä tyttö vai mitä helvettiä?), mutta avuksi olivat kuulma olleet tulossa. Lopputulos se, että tältä suomalaiselta rööki tyypiltä hakatta silmät umpeen. Tummat kaverit oli lähtenny laivan putkaan ja kehuskelleet samalla olevansa jonkun tason nyrkkeilijöitä.
 
puhveli sanoi:
Turvapaikanhakija saa Suomessa eniten | Yle Uutiset | yle.fi



ei muutaku siitä laskemaan. 5 henkisen perheen asunnon vuokra on ainakin pk seudulla luokkaa 1000-1200 ekee kuussa, joten nettoansio olisi luokkaa 2500e(1300 + 1200). Bruttoansioksi käännettynä, ja palkkatyössä, pitäisi tienata tuollaiset vajaa 4000e. Siis kantiksen. Luku- ja kirjoitustaidoton kamelikuski nykäisee samat olemalla olemassa. Vittu mitä paskaa, kyllä taas motivoi maksamaan veroja.
Click to expand...

Toimeentulotuen osuus. Tuossakin saatana puuttuu varmasti lapsilisät 400€. Lisää varmaan ihan hitokseen duunipaikan saamisen halukkuutta kun pitäisi tienata 3000 euroa per naama ennen kuin olisi kannattavaa :face:
 
Tuosta mun aikaisemmin linkittämästä KKO:n linkistä näkyy hyvin saadut tulot. Eiköhän ne noissa lukemissa pyöri.

KKO:2009:14 - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset - FINLEX ®


A haki yhdessä B:n kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea seuraavasti:
Kansaneläkelaitokselta

1.4.2000 - 31.8.2002 lapsilisää yhteensä 7 488,75 euroa,
3.4.2000 - 3.1.2002 lasten kotihoidon tukea yhteensä 8 708,10 euroa,
20.2.2001 - 3.1.2002 äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 2 654 euroa sekä
Helsingin kaupungilta

3.4.2000 - 31.1.2002 toimeentulotukea yhteensä 36 872,27 euroa.
Click to expand...

Spekulointia tuosta:

Etiopialainen maahanmuuttajanainen on saanut nettotuloja yhteensä 55.723 euroa. Kun rahan jakaa keskimäärin kuukausille, tulee siitä 2.570 euroa kuukaudessa. Huomioitakoon, että aluksi hänellä oli vain yksi lapsi. Vuoden tuloksi tulee 30.840 euroa netto.

Ennen toimeentulotukipäätöstä Faizan toimeentulo turvattiin maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetuin tavoin, mitä määrää ei käsitelty oikeudessa.

Asumistuki on eri tukimuoto, eikä sitä käsitelty korkeimmassa oikeudessa. Ennen toimeentulotuen myöntämistä rahantarvitsija ohjataan hakemaan kaikki muut mahdolliset lakisääteiset etuudet. Tällaisia ovat muun muassa työttömyysturva, eläke- ja sairausturva, asumistuki sekä opintotukijärjestelmä (opintoraha, -laina, asumislisä).

3-lapsinen perhe saa kaupungilta asunnoksi 4 huonetta ja keittiön. Asunnon vuokra Itä-Helsingissä on 1100-1300 euroa. Tällaiseen asuntoon saa Kelalta asumistukea 695 euroa. (Laskuri osoitteessa http://asiakas.kela.fi/aylaskenta_ap...ntaApplication). Jos tuloja ei ole, vuokran omavastuun saa toimeentulotukena.

Jotta itse itsensä elättävä väestörekisteriin kuuluva voisi maksaa 695 e vuokran ja saada käteen verojen, työeläkemaksun ja vuokran jälkeen vuodessa 30.840 euroa, hänen palkkansa tulee olla 60.000 euroa eli 5.000 euroa kuukaudessa.

Sitäpaitsi miesystävä sai omat tukensa olivat ne sitten työvoimapoliittisia tai muita. Ne tulevat tähän päälle, eikä niitä alunperinkään haettu takaisin, koska hänellä oli laillinen oleskelulupa Suomessa.

Työtön maahanmuuttaja saa työmarkkinatukea kotoutumistukena pääsääntöisesti 3 ensimmäisen Suomessa asumisvuoden ajan. Tuen maksuaika voidaan pidentää 5 vuoteen. Kotoutumistukena maksettava työmarkkinatuki määräytyy samoin perustein ja on saman suuruinen kuin tavallinen työmarkkinatuki. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta kotoutumistuki maksetaan ilman tarveharkintaa. Työmarkkinatuki on 25,63 euroa päivässä, ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa. Vuodessa tätä tukea kertyy 6.663 euroa.
Click to expand...
 
Näkeehän nuo mamujen jättituet jo katsomalla heidän kakaroidensa vaatteita ja kännyköitä tuolla kaupungilla. Jokaisella somalipennulla on upouudet vaatteet, kun suomalaispennut kulkevat verkkareissa. Kohtalaisen vastenmielistä tulonsiirtoa eikä tarvitse yhtään ihmetellä, miksei mamuja kiinnosta työt tai opiskelu.

Jos jotain hyvää etsii Suomen nykyisestä talouden tilasta, se on se, että tämä pelleily loppuu ennemmin tai myöhemmin. Joko siihen, että koko roska menee konkurssiin tai tukijärjestelmää järkeistetään. Samalla myös maahanmuuton määrä romahtaa. Parasta kamppailua maahanmuuttoa vastaan on siis maksaa mahdollisimman vähän veroja.
 
Penkkitopi sanoi:
Jos jotain hyvää etsii Suomen nykyisestä talouden tilasta, se on se, että tämä pelleily loppuu ennemmin tai myöhemmin. Joko siihen, että koko roska menee konkurssiin tai tukijärjestelmää järkeistetään. Samalla myös maahanmuuton määrä romahtaa.
Click to expand...

Ei valtio voi mennä konkurssiin. Sivistysvaltiosta voi kyllä tulla kehitysmaa ja lopulta erämaa.
 
Penkkitopi sanoi:
Näkeehän nuo mamujen jättituet jo katsomalla heidän kakaroidensa vaatteita ja kännyköitä tuolla kaupungilla. Jokaisella somalipennulla on upouudet vaatteet, kun suomalaispennut kulkevat verkkareissa. Kohtalaisen vastenmielistä tulonsiirtoa eikä tarvitse yhtään ihmetellä, miksei mamuja kiinnosta työt tai opiskelu.

Jos jotain hyvää etsii Suomen nykyisestä talouden tilasta, se on se, että tämä pelleily loppuu ennemmin tai myöhemmin. Joko siihen, että koko roska menee konkurssiin tai tukijärjestelmää järkeistetään. Samalla myös maahanmuuton määrä romahtaa. Parasta kamppailua maahanmuuttoa vastaan on siis maksaa mahdollisimman vähän veroja.
Click to expand...

Tuo toimii luultavasti yhtä hyvin kuin korkeaa alkoholiveroa vastaan kamppaileminen hakemalla alkoholia virosta..
 
Etelä-Pohjanmaa sulkee ovensa pakolaisilta ainoana maakuntana Suomessa

Seinäjoki aikoo ajaa alas pakolaisten kotouttamispalvelut syksyyn 2016 mennessä. Seinäjoelle on saapunut vuosien varrella etenkin myanmarilaisia ja kongolaisia, mutta tällä hetkellä poliitikot eivät halua kaupunkiin uusia pakolaisryhmiä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Etelä-Pohjanmaa on Suomessa ainut maakunta, joka ei ota vastaan pakolaisia.

Kongolainen Pancrace Ruzindana saapui pakolaisena Seinäjoelle 2,5 vuotta sitten. Hänen ryhmänsä jälkeen Seinäjoki ei ole vastaanottanut uusia pakolaisryhmiä.

Kongosta Ruandaan paennut Pancrace Ruzindana on asunut perheineen Seinäjoella kaksi ja puoli vuotta. Viiden lapsen isä opiskelee nyt suomen kieltä ja kulttuuria Lapuan kristillisessä opistossa muiden maahanmuuttajien kanssa.

Maanviljelystä elantonsa saanut Pancrace lähti vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa pakoon Kongon demokraattisesta tasavallasta jo vuonna 1996. Perhe vietti Ruandan pakolaisleirillä peräti 18 vuotta. Leirivuosina perhe kasvoi vielä kolmella lapsella. Pancracen perhe ja reilut parikymmentä muuta kongolaista ovat viimeiset Seinäjoen vastaanottamat pakolaiset.

Valtion korvaukset eivät kata kuluja

Talouttaan tasapainottava Seinäjoen kaupunki katsoo, ettei sillä ole varaa ottaa uusia pakolaisia lähitulevaisuudessakaan. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus tarjosi Seinäjoelle viimeksi vuosi sitten toukokuussa 20 hengen kiintiöpakolaisryhmää, mutta sosiaali- ja terveyslautakunta katsoi äänin 7-4, että kaupungilla ei ole taloudellisia edellytyksiä ottaa vastaan uutta pakolaisryhmää.

– Pakolaishuollon palvelut ikään kuin tulevat alas ajetuksi, sillä uusia ryhmiä ei olla näillä näkymin ottamassa. Toki kaupungin ja Ely-keskuksen välinen sopimus on edelleen voimassa, joten katsotaan, miten tilanteet mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuvat, selvittää kaupungin sosiaalityön tulosaluejohtaja Päivi Saukko.

Miksi Suomessa muut keskisuuret kaupungit pystyvät ottamaan vastaan pakolaisia, mutta Seinäjoki ei?

– Se on aika pitkälti minusta päätöksentekoon ja poliittiseen tahtoon liittyvä kysymys. Kyllä nämä taloudelliset reunaehdot meillä kaikilla ovat, ja nämä valtion korvaukset eivät kuitenkaan meidän laskelmien mukaan kata näitä palveluja, mitä pakolaisryhmien vastaanottaminen ja järjestäminen edellyttävät, Päivi Saukko perustelee.

Menoerän sijasta sijoitus paikkakunnalle

Seinäjoella on muun muassa työ- elinkeinoministeriön arvioiden mukaan tehty hyvää, lakisääteistä kotouttamistyötä pakolaisten kanssa. Ministeriö patistaakin eteläpohjalaisia kuntia yhteistyöhön pakolaisten vastaanottamiseksi. Yhteistyöstä on hyviä kokemuksia muun muassa Pietarsaaren ja Iisalmen seuduilta.

Seinäjoen vs. pakolaiskoordinaattori Christina Piippo huomauttaa päättäjille, että pakolaiset voivat olla paikkakunnalle suuri voimavara muun muassa kansainvälisyyskasvatuksessa.

– Näkisin, että pakolaisten vastaanotto on toisaalta myös sijoitus paikkakunnan elämään, etenkin lasten ja nuorten elämään. Se kyllä madaltaa kynnystä tutustua ja toimia muiden ihmisten kanssa, ja varmasti monelle voi tulla kipinä pakolaisista kansainvälisyysasioihin. Me elämme kuitenkin globaalissa maailmassa, emme voi sulkeutua, Christina Piippo pohtii.

Afgaanit lähtivät, myanmarilaiset viihtyvät

Seinäjoelle on saapunut reilun parin vuosikymmenen aikana 185 pakolaista, joista 165 on ollut kiintiöpakolaisia. Ensimmäiset pakolaiset tulivat vuonna 1993 Kosovosta ja seuraava ryhmä saapui 2001 Afganistanista. Myanmarin pakolaisia Seinäjoelle on tullut kolmessa ryhmässä vuosina 2006, 2009 ja 2011. Viimeiset kaksi kongolaisryhmää on saapunut vuosina 2011 ja 2012.

Kaupunkiin saapuneista pakolaisista merkittävä osa asuu edelleen Seinäjoella.

– Erityisesti myanmarilaisia on jäänyt, ja heitä on myös muuttanut Seinäjoelle Savonlinnasta ja Mikkelistä. Meillä on täällä on tosi hyvä myanmarilaisyhteisö. He auttavat toinen toistaan erilaisissa asioissa, kertoo kaupungin pakolaistyöntekijä Armi Itäpalo.

– Myanmarilaiset ovat hyvin ahkeria. He ovat kouluttautuneet täällä ja saaneet töitäkin. He myös hyödyntävät luonnonvarat. Koko perhe on valjastettuna esimerkiksi marjanpoimintaan heinäkuusta syysmyöhään. Lapset ja vanhukset jäävät kotiin perkaamaan marjoja, kun muut lähtevät metsään. He myös viljelevät ahkerasti kasviksia 4H-palstoilla, Armi Itäpalo kertoo.

Erityisesti afgaanit ovat muuttaneet pois Seinäjoelta. He ovat halunneet Suomen muiden afgaaniperheiden läheisyyteen.

Etelä-Pohjanmaa sulkee ovensa pakolaisilta ainoana maakuntana Suomessa | Yle Uutiset | yle.fi
 
mrNICEGUY sanoi:
Näkisin, että pakolaisten vastaanotto on toisaalta myös sijoitus paikkakunnan elämään, etenkin lasten ja nuorten elämään. Se kyllä madaltaa kynnystä tutustua ja toimia muiden ihmisten kanssa, ja varmasti monelle voi tulla kipinä pakolaisista kansainvälisyysasioihin. Me elämme kuitenkin globaalissa maailmassa, emme voi sulkeutua, Christina Piippo pohtii.
Click to expand...

Justiin tälläänen meno itteä oksettaa, Se että joku nainen tykkää neekereistä ja on maahanmuuton puolesta, ei tarkoita että pitää ottaa kunnille loisia hakemaan nostamaan tukia tai että kaikkien pitäisi tykätä näistä muuttajista.
Toki suomi on vapaa maa ei ole pätenyt vuosiin ja koneiston pahat rattaat kun ajattelee noin se tarkoittaa että kansan äänellä ei ole väliä.
Todettakoon että omat kokemukset maahanmuuttajista ovat ne mihin omilla silmillään on tehnyt, pohjanmaalta jyväskylään muuttaessa siihen on vasta alkanut kiinnittämään huomiota. "Rehellisiä" maahanmuuttajia, esimerkiksi näitä ulkomaalaisia pitsan pyörittäjiä, tuen aivan täysin. Tervetuloa semmosille, ja kaikille muillekkin jotka tänne tulevat tekemään töitä joihin ei muuten löydy tekiöitä samalla katteella.
Mutta sitten mitä tääläkin näkee keskustassa, se on vallattu mustilla mutuilla jotka eivät todennäköisesti käy töissä. Kadulla on välillä näkynyt "kerjäläisiä" joista yksikin tuli suoraan ydinkeskustan talostaan piha rapun eteen uusissa kamoissaan odottamaan josko joku heittäisi vielä lantinkin.. Keskustassa asumisesta on tullut maahanmuuttajien etu, koska täälä on niin paljon nuoria koululaisia joilla ei ole varaa keskustan asuntoihin mutta sossulla on.
 
Tämän Christina Piipon huoli maailman köyhistä ja pakolaisista tuntuu olevan kovaa. Uskottavuus tämän huolen aitoudelle on vahän niin ja näin, sillä hänellä on huoli varmaan myös omasta työpaikasta ja hyvinvoinnistaan. Tienaa palkkansa pakolaiskoordinaattorina, ja hänen virkansa alkaa olla vaakalaudalla. Joten aika tyhmä olisi, jos haluaisi oman työpaikkansa ja virastonsa ajaa alas. Kuka nyt työpaikkansa haluaisi menettää.
 
mrNICEGUY sanoi:
Etelä-Pohjanmaa sulkee ovensa pakolaisilta ainoana maakuntana Suomessa

Seinäjoki aikoo ajaa alas pakolaisten kotouttamispalvelut syksyyn 2016 mennessä. Seinäjoelle on saapunut vuosien varrella etenkin myanmarilaisia ja kongolaisia, mutta tällä hetkellä poliitikot eivät halua kaupunkiin uusia pakolaisryhmiä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Etelä-Pohjanmaa on Suomessa ainut maakunta, joka ei ota vastaan pakolaisia.

Kongolainen Pancrace Ruzindana saapui pakolaisena Seinäjoelle 2,5 vuotta sitten. Hänen ryhmänsä jälkeen Seinäjoki ei ole vastaanottanut uusia pakolaisryhmiä.

Kongosta Ruandaan paennut Pancrace Ruzindana on asunut perheineen Seinäjoella kaksi ja puoli vuotta. Viiden lapsen isä opiskelee nyt suomen kieltä ja kulttuuria Lapuan kristillisessä opistossa muiden maahanmuuttajien kanssa.

Maanviljelystä elantonsa saanut Pancrace lähti vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa pakoon Kongon demokraattisesta tasavallasta jo vuonna 1996. Perhe vietti Ruandan pakolaisleirillä peräti 18 vuotta. Leirivuosina perhe kasvoi vielä kolmella lapsella. Pancracen perhe ja reilut parikymmentä muuta kongolaista ovat viimeiset Seinäjoen vastaanottamat pakolaiset.

Valtion korvaukset eivät kata kuluja

Talouttaan tasapainottava Seinäjoen kaupunki katsoo, ettei sillä ole varaa ottaa uusia pakolaisia lähitulevaisuudessakaan. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus tarjosi Seinäjoelle viimeksi vuosi sitten toukokuussa 20 hengen kiintiöpakolaisryhmää, mutta sosiaali- ja terveyslautakunta katsoi äänin 7-4, että kaupungilla ei ole taloudellisia edellytyksiä ottaa vastaan uutta pakolaisryhmää.

– Pakolaishuollon palvelut ikään kuin tulevat alas ajetuksi, sillä uusia ryhmiä ei olla näillä näkymin ottamassa. Toki kaupungin ja Ely-keskuksen välinen sopimus on edelleen voimassa, joten katsotaan, miten tilanteet mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuvat, selvittää kaupungin sosiaalityön tulosaluejohtaja Päivi Saukko.

Miksi Suomessa muut keskisuuret kaupungit pystyvät ottamaan vastaan pakolaisia, mutta Seinäjoki ei?

– Se on aika pitkälti minusta päätöksentekoon ja poliittiseen tahtoon liittyvä kysymys. Kyllä nämä taloudelliset reunaehdot meillä kaikilla ovat, ja nämä valtion korvaukset eivät kuitenkaan meidän laskelmien mukaan kata näitä palveluja, mitä pakolaisryhmien vastaanottaminen ja järjestäminen edellyttävät, Päivi Saukko perustelee.

Menoerän sijasta sijoitus paikkakunnalle

Seinäjoella on muun muassa työ- elinkeinoministeriön arvioiden mukaan tehty hyvää, lakisääteistä kotouttamistyötä pakolaisten kanssa. Ministeriö patistaakin eteläpohjalaisia kuntia yhteistyöhön pakolaisten vastaanottamiseksi. Yhteistyöstä on hyviä kokemuksia muun muassa Pietarsaaren ja Iisalmen seuduilta.

Seinäjoen vs. pakolaiskoordinaattori Christina Piippo huomauttaa päättäjille, että pakolaiset voivat olla paikkakunnalle suuri voimavara muun muassa kansainvälisyyskasvatuksessa.

– Näkisin, että pakolaisten vastaanotto on toisaalta myös sijoitus paikkakunnan elämään, etenkin lasten ja nuorten elämään. Se kyllä madaltaa kynnystä tutustua ja toimia muiden ihmisten kanssa, ja varmasti monelle voi tulla kipinä pakolaisista kansainvälisyysasioihin. Me elämme kuitenkin globaalissa maailmassa, emme voi sulkeutua, Christina Piippo pohtii.

Afgaanit lähtivät, myanmarilaiset viihtyvät

Seinäjoelle on saapunut reilun parin vuosikymmenen aikana 185 pakolaista, joista 165 on ollut kiintiöpakolaisia. Ensimmäiset pakolaiset tulivat vuonna 1993 Kosovosta ja seuraava ryhmä saapui 2001 Afganistanista. Myanmarin pakolaisia Seinäjoelle on tullut kolmessa ryhmässä vuosina 2006, 2009 ja 2011. Viimeiset kaksi kongolaisryhmää on saapunut vuosina 2011 ja 2012.

Kaupunkiin saapuneista pakolaisista merkittävä osa asuu edelleen Seinäjoella.

– Erityisesti myanmarilaisia on jäänyt, ja heitä on myös muuttanut Seinäjoelle Savonlinnasta ja Mikkelistä. Meillä on täällä on tosi hyvä myanmarilaisyhteisö. He auttavat toinen toistaan erilaisissa asioissa, kertoo kaupungin pakolaistyöntekijä Armi Itäpalo.

– Myanmarilaiset ovat hyvin ahkeria. He ovat kouluttautuneet täällä ja saaneet töitäkin. He myös hyödyntävät luonnonvarat. Koko perhe on valjastettuna esimerkiksi marjanpoimintaan heinäkuusta syysmyöhään. Lapset ja vanhukset jäävät kotiin perkaamaan marjoja, kun muut lähtevät metsään. He myös viljelevät ahkerasti kasviksia 4H-palstoilla, Armi Itäpalo kertoo.

Erityisesti afgaanit ovat muuttaneet pois Seinäjoelta. He ovat halunneet Suomen muiden afgaaniperheiden läheisyyteen.

Etelä-Pohjanmaa sulkee ovensa pakolaisilta ainoana maakuntana Suomessa | Yle Uutiset | yle.fi
Click to expand...
Etelä-Pohjanmaalla ei loisia enää hyysätä.
 
^ Nämä kommentit on kyllä niin typeriä että ei oo tosikaan::face:
"Seinäjoen vs. pakolaiskoordinaattori Christina Piippo huomauttaa päättäjille, että pakolaiset voivat olla paikkakunnalle suuri voimavara muun muassa kansainvälisyyskasvatuksessa.

– Näkisin, että pakolaisten vastaanotto on toisaalta myös sijoitus paikkakunnan elämään, etenkin lasten ja nuorten elämään. Se kyllä madaltaa kynnystä tutustua ja toimia muiden ihmisten kanssa, ja varmasti monelle voi tulla kipinä pakolaisista kansainvälisyysasioihin. Me elämme kuitenkin globaalissa maailmassa, emme voi sulkeutua, Christina Piippo pohtii."

Vaikka olisin tuota mieltä (en kyllä ole) niin ääneen en kyllä kehtaisi sanoa.
 
Everly sanoi:
Tämän Christina Piipon huoli maailman köyhistä ja pakolaisista tuntuu olevan kovaa. Uskottavuus tämän huolen aitoudelle on vahän niin ja näin, sillä hänellä on huoli varmaan myös omasta työpaikasta ja hyvinvoinnistaan. Tienaa palkkansa pakolaiskoordinaattorina, ja hänen virkansa alkaa olla vaakalaudalla. Joten aika tyhmä olisi, jos haluaisi oman työpaikkansa ja virastonsa ajaa alas. Kuka nyt työpaikkansa haluaisi menettää.
Click to expand...

Totta. Itse kuitenkin menettäisin mieluummin työpaikkani kuin osallistuisin Suomen tuhoamiseen haalimalla tänne ikuisia elättejä ryöstämään, raiskaamaan ja pahoinpitelemään.
 
Se kyllä madaltaa kynnystä tutustua ja toimia muiden ihmisten kanssa, ja varmasti monelle voi tulla kipinä pakolaisista kansainvälisyysasioihin.

En kyllä ymmärrä miten se, että tuodaan ihmisiä jostain hevon perseestä täysin eri kulttuurista ilman koulutusta, kirjoitus/lukutaitoa madaltaa kynnystä niinkuin yhtään vitun mihinkään, muuta kuin tulla ehkä raiskatuks, ryöstetyks, hakatuks tms. Suomi kun seuraa ruotsia ottamalla tänne enimmäkseen tätä alinta ihmissaastaa. Kunnolliset mamut on sitten asia erikseen. Mutta eipä noissa mokuttajien puheissa ole mitään järkeä ikinä ollutkaan.
 
Back
Ylös Bottom