Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Indica]

Kiva olis tietää kuinka moni kreikkalainen sanotaan 20-40 vuotias on a. Muuttanut pois ja tai b. Muuttamassa pois maasta.

Aika surkealta se tulevaisuus kreikkalaisille näyttää..

 

[Kas-vain]

Kiva olis tietää kuinka moni kreikkalainen sanotaan 20-40 vuotias on a. Muuttanut pois ja tai b. Muuttamassa pois maasta.

Aika surkealta se tulevaisuus kreikkalaisille näyttää..

Moni. Latviassa 2008 jälkeen taisi suurin osa työkykyisistä ja haluisista nuorista miehistä lähteä maailmalle leivän perään. Nyt tilanne on että Latviassa on ihan "huutava" pula nuorista miehistä kun 20-35 vuotiaita naisia on tyyliin suhteessa 2/3 ikäluokasta. Ei löydy miehiä perhettä perustamaan. ;) Nyanssina Lativia taitaa olla ainut euroopan maa jossa väestöä on nyt vähemmän kuin WWII jälkeen.

 

[Indica]

Sä taidat vinkata et nyt Indica muuta latviaan? ;)


Oon 3 kertaa ollu ja ihan hienon näköistä on, monessakin mielessä;)

tietyllä tapaa yleisestikin kun miettii maastamuuttoa, niin tälläiset ulkotaloudelliset jututkin on suotavaa ottaa huomioon..

 

[Jami2003]

Latviassa on paska talvi vaikka kieltämättä kauniit naiset. Kreikan talvi kuulostaa houkuttelevammalta ja eiköhän ne naisetkin ole ihan ok.

e: pååtta kun on erikoistunut noihin tilastoihin niin voisi linkata tilaston kauniiden naisten vähenemisestä suhteessa talouden hyvinvointiin. Jossain tuollainen tutkimus täytyy olla, niin silmin nähtävä ero on ja myös muutos trendi (esim viron talouden kasvu vs hyvän näköisten naisten väheneminen).

 

[SIC-]

Isommin tässä yhtälössä vaan kusee se, että velkarahaa ei enää heru, kun tilanne näyttää tarpeeksi pahalta ja valtio on julistautunut maksukyvyttömäksi tai luottoluokitus alin mahdollinen. Milläköhän Syriza sitten maksaisi eläkkeet ja virkamiesten palkat sekä muut menot, kun veroja on alennettu, menoja nostettu ja lainaa ei kuitenkaan saa mistään.
Tämän ratkaisua vasemmisto panttaa vielä.
Itse arvelen, että hätäratkaisu olisi omaan valuuttaan siirtyminen ja sen printtaaminen kunnes hyperinflaatio tekee koko omasta rahasta täysin yhdentekevän.

Vasemmisto on esittänyt ratkaisuksi tähän sitä, että EKP rahoittaisi valtioita suoraan. Se muuten saattaisi jopa toimiakin, että EKP rahoittaisi valtioita suoraan ja vastaavasti valtiot laskisivat veroja alas. Tuo toisi ostovoimaa lisää ja olisi oikeastaan reiluakin, että elvytettäisiin kotitalouksiakin välillä.

 

[mskomu]

Vasemmisto on esittänyt ratkaisuksi tähän sitä, että EKP rahoittaisi valtioita suoraan. Se muuten saattaisi jopa toimiakin, että EKP rahoittaisi valtioita suoraan ja vastaavasti valtiot laskisivat veroja alas. Tuo toisi ostovoimaa lisää ja olisi oikeastaan reiluakin, että elvytettäisiin kotitalouksiakin välillä.

Ja EKP:n rahat tulisivat mistä?

 

[pååtta]

Latviassa on paska talvi vaikka kieltämättä kauniit naiset. Kreikan talvi kuulostaa houkuttelevammalta ja eiköhän ne naisetkin ole ihan ok.

e: pååtta kun on erikoistunut noihin tilastoihin niin voisi linkata tilaston kauniiden naisten vähenemisestä suhteessa talouden hyvinvointiin. Jossain tuollainen tutkimus täytyy olla, niin silmin nähtävä ero on ja myös muutos trendi (esim viron talouden kasvu vs hyvän näköisten naisten väheneminen).

Taantumassa hameenhelmat muistaakseni lyhenevät

- - - Updated - - -

Ja EKP:n rahat tulisivat mistä?

Kysytkö tosissasi?

 

[Kaapeli]

Vasemmisto on esittänyt ratkaisuksi tähän sitä, että EKP rahoittaisi valtioita suoraan. Se muuten saattaisi jopa toimiakin, että EKP rahoittaisi valtioita suoraan ja vastaavasti valtiot laskisivat veroja alas. Tuo toisi ostovoimaa lisää ja olisi oikeastaan reiluakin, että elvytettäisiin kotitalouksiakin välillä.

Eikö nuo Syrizat yms. olleet ikäänkuin EU:sta eroamisen kannalla? Vai haluaisiko ne siis irti kaikista EU:n säännöistä, mutta samalla kuitenkin rahaa pitäisi tulla entistä enemmän sieltä suunnalta? Jännä yhtälö.

 

[mskomu]

Kysytkö tosissasi?

Siinä mielessä, että EKP:n rahoitusta esitettiin vaihtoehtona rahan painamiselle. En näe hirvittävän suurta eroa sillä, että EKP painaa rahaa ja jakaa sitä valtioille ja sillä, että valtiolla on oma valuutta, jota se painaa lisää. Kaikkein huvittavinta on, mikäli rahan painamista esitetään vaihtoehtona verotukselle, kun kyse on käytännössä omaisuusverosta. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 2 ihmistä, joista toisella on euro ja toisella yhdeksän. Jos yhdeksän euron haltija painaa rahaa 10 euron edestä, on systeemin valuuttavaranto 2-kertaistunut ja siten rahan arvo puolittuu. Uutta vaurautta ei ole prosessissa syntynyt, mutta nyt yhden euron haltijan varallisuus on puolittunut, koska hänen omistamansa euron arvo on puolittunut, puolestaan 19 euron omistajan arvo inflaatiota edeltäneessä valuutassa mitattuna on 9,5 euroa. Hän siis käytännössä siirsi varallisuutta puolen euron edestä itselleen, joten lopputulos on sama kuin jos olisi laittanut 50 % omaisuusveron.

Suuremmassa systeemissä valuutan arvo reagoi muutokseen huomattavasti hitaammin, joten valtio, tai rahaa painava taho, ehtii myös hyödyntää informaationkulun hitauden. Eli jos vaikkapa Ruotsi lisäisi yhtäkkiä kruunujen määrää hirvittävästi*, kruunun arvo laskisi, mutta siinä menisi jonkin aikaa. Ennen kuin arvonlasku realisoituisi, valtio ehtisi käydä painetuilla kruunuilla kauppaa, joilla olisi tavallaan enempi arvoa, koska markkinat eivät olisi vielä reagoineet lisääntyneeseen valuuttamäärään. Tämä "lisäarvo" tulisi luonnollisesti siitä, että vajaalla informaatiolla varustetut ihmiset häviäisivät kaupanteossa. Tämän voi selittää em. 2 ihmisen esimerkillä siten, että rahaa painanut henkilö ostaisi "vanhan" euron arvoisen talon ja maksaisi siitä euron, jonka arvo on enää puolet vanhasta, mutta myyjä ei olisi vielä tietoinen siitä. Täten hän häviäisi kaupassa 50 "vanhaa" senttiä.

*Valuuttavarannon määrää kasvatetaan normaaliolosuhteissakin jatkuvasti, jotta saataisiin pidettyä tietty tavoiteltu inflaatiotaso. Mikäli valuuttavarannon määrän kasvua kiihdytettäisiin, inflaatio kasvaisi tämän tavoiteltua normaalitasoa korkeammaksi, mutta ihmiset ja markkinat olisivat jonkin aikaa siinä uskossa, että inflaatio on edelleen normaali. Tämä reagoinnin hitaus aiheuttaa tietysti myös sen, että kun keskuspankki jälleen hidastaisi valuuttavarannon kasvattamista, inflaatio pysyisi korkeampana jonkin aikaa siitä huolimatta.

 

[NHB]

Niin, joko aletaan laajemmin tajuamaan nykyisen talousjärjestelmän perusta, eli velka = raha? Eli rahan määrä on velan määrästä täysin riippuvainen ja jos velkamäärä vähenee, niin myös taloudessa kiertävän rahan määrä vähenee. Syriza vain sanoo suoraan sen, minkä kaikki ovat vuosia tienneet, mutta Suomessa mm. demarit ja kokoomuslaiset kilpaa kieltäneet, ettei Kreikka missään nimessä pysty velkojaan pois maksamaan ja että esim. velkojensa maksuajan pidentäminen on vain epärehellistä kikkailua, mikä ei muuta sitä tosiasiaa, että iso osa Kreikan veloista on käytännössä jo kirjattu alas, siis pankit ovat noin toimineet ja asiaan varautuneet jo vuosien ajan. Koska näin on, niin talousjärjestelmä tuskin siitä kummoisesti edes hetkahtaisi, jos Kreikan veloista iso osa vain todettaisiin mitättömiksi. Samaan tullaan menemään laajemminkin, jollain keinolla. Jossain vaiheessa Saksan vastustus jää tappiolle ja mm. Italian, Espanjan ja Ranskan kohdalla myös jotenkin mitätöidään velkoja. Saa nähdä, miten asia selitetään julkisuudessa niin, että ne velat olisivat muka täyttä totta ja maksetaan tiätysti takaisin. :D ...kun eihän niitä makseta. Koko euroalueen noin 5-10% inflaatio olisi kovin kiva, söisi velkoja pois. Mutta kun ei sitä ole saatu aikaan, eikä varmaan saadakaan, ei Japanissa, ei USAssa, eikä euroalueella. Joku muu inflaation kaltainen vippaskonsti velkojen leikkaamiseksi pitää herrojen ja pankkiirien keksiä.

Ihannoimasi aktiiviseen velkaantumiseen ja korkeaan inflaatioon perustuva järjestelmä tuottaa voittoja voittoja talouselämän nokkimisjärjestyksessä huipulla oleville peränpitäjien eli esimerkiksi palkkatyöläisten ja eläkeläisten kustannuksella. Taidat olla aika kovan luokan alistajaporvari. Taidat kuulua siihen porukkaan, joka nauraa leskien kohtalolle ja haluaa varastaa heiltä 10 prosenttia joka vuosi. Ja niiden oma vika, jotka ovat sattuneet käteistä säästämään. Pelureille nekin rahat kuuluvat ja vanhukset vaikka kerjätköön leipänsä.

Rahaa on helppo painaa, mutta olisi ihan kiva jos sillä rahalla olisi arvoakin.

 

[iivili]

Mistä NHB päättelet, että ihannoin äxää tai yytä? En minä ihannoi yhtään mitään. Totesin vain vanhan nykyisen talousjärjestelmän itsestäänselvyyden ja totuuden, että raha = velka. Suotta sinun on mitään leimakirveitä heilutella. Jos velkaa on kaikilla helvetisti, niin rahan arvon olisi syytä tippua. Silloin inflaatio on ystävä, eli inflaatio on velallisten ystävä ja nyt firmat, yksittäiset kansalaiset, valtiot ja kunnat ovat melkein kaikki helvetin velkaisia. Mutta käytännössä euroalueella ollaan miedossa deflaatiossa, mikä on velallisille sitä pahinta myrkkyä, mitä voi olla. Iso ongelma on siinä, että saataisiin kulloisenkin tilanteen mukaan sopivasti inflaatiota, muttei mentäisi mihinkään Weimarin Saksan tai Zimbabwen tyyliin kumminkaan. Sitten pitäisi vielä saada korruptiota pois ja toimiva poliittinen järjestelmä. Helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin Kreikassa ja vaikkapa Bulgariassa, eikä ole onnistunut täydellisesti em. tietenkään missään.

Jami täydensi kommenttiani ihan hyvin ja samalla toi esille nykyisen talousjärjestelmän pahan ongelman liittyen myös yksittäisiin kansalaisiin, eli mikrotalouteen, ei vain valtioiden tai euroalueen mittakaavan talouteen, eli:

Joo eihän tuo velka=raha yhtälö ole niin pitkään aikaan ongelma kun talous kasvaa. Tällöin velalla siirretään talouden kasvun tulos (tai mielellään osa siitä) tähän päivään jolla toisalta myös mahdollistetaan tuo talouskasvu. Ongelma yhtälöstä tulee siinä vaiheessa kun talous ei kasvakkaan enää. Silloin velalla aletaankin syömään tulevaisuuden pääomia. Eli hyvinvointia ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa tehdä talouskasvua.

Pitkällä aikavälillä talouskasvun ja velan suhde pitäisi pysyä "samana" (mikä nyt sitten onkaan velkantumisen ja talouskasvun optimi suhde eri kansantalouksissa). Muuten järjestelmä porsii jollain jossain.

Eli viittaan tuolla yhteydellä yksittäisten kansalaisten talouteen siten, että länsimaissa on jo kauan pistetty liikaa pääomaa laiskoihin kohteisiin, eli kiinteistöihin, ei esim. tuotekehitykseen. Tämä on johtanut asumisen hintojen nousuun selvästi palkkoja nopeammin, mistä syytä kansalaisten ostovoima on liian pieni, että he voisivat kuluttaa talouskasvun mahdollistavasti. Tämä on toteutunut harmittavan ja vaarallisen monessa maassa, Suomessa ei pahiten, mutta toisaalta Suomi on vastaavasti piirun köyhempi maa kuin vaikkapa Ruotsi ja Saksa. Ehkä asiaan tulee pientä muutosta nyt, kun vihdoin on leikattu asuntolainojen korkotuesta.

Tämä tuo myös pientä toivoa vientiteollisuudelle:
Euro vajosi alimmilleen yhdeksään vuoteen - "Määrällinen elvytys ei pelasta euroaluetta" - Uutiset - Talouselämä

Toisaalta jos katsotaan taloustilannetta todella pitkällä aikavälillä, vaikkapa 1000v mittakaavalla, niin esim. Kiina on nyt ottanut sille maailmanhistoriassa luontevasti kuuluvan suurvallan aseman takaisin. Tässä välillä taloudellinen ja sotilaallinen voima asusti tiukasti Euroopassa ja USAssa, mutta nyt tilanne on tasoittunut siihen, miten on ollut aiemminkin. Harmi, että Suomessa kyseistä prosessia vain ihmeteltiin pari vuosikymmentä ja kuviteltiin, että vanhoilla teollisen ajan saavutuksilla voitaisiin vielä pitkäänkin pärjätä, kuten ennenkin. Niinpä tuntuvat edelleen harmittavan monet poliitikot luulevan.

 

[mskomu]

Inflaatio ei vain syö velkoja pois. Tekee toki senkin, mutta yleisesti ottaen inflaatio on kaikista haitallisinta pienituloisille, joilla on vähiten reaaliomaisuutta ja joiden tuloista suhteessa suurempi osa menee pakollisiin menoihin, kuten ruokaan, sähköön, vaatteisiin, jne. NHB haki luultavasti tätä kommentillaan. Eli korkea inflaatio on pahinta köyhille => korkeamman inflaation toivovat haluavat heikentää köyhimpien asemaa varakkaampien asemaa pönkittääkseen.

 

[NHB]

Mistä NHB päättelet, että ihannoin äxää tai yytä? En minä ihannoi yhtään mitään. Totesin vain vanhan nykyisen talousjärjestelmän itsestäänselvyyden ja totuuden, että raha = velka. Suotta sinun on mitään leimakirveitä heilutella. Jos velkaa on kaikilla helvetisti, niin rahan arvon olisi syytä tippua. Silloin inflaatio on ystävä, eli inflaatio on velallisten ystävä ja nyt firmat, yksittäiset kansalaiset, valtiot ja kunnat ovat melkein kaikki helvetin velkaisia.

Kuitenkin harmittelet sitä, ettei kivaa jopa kymmenen prosentin inflaatiota ole saatu aikaiseksi. Kyllä tuo ihannoinnilta näyttää.

Ei suomalaisistakaan lähes kaikki ole helvetin velkaisia. Puhut pehmoisia. Ja jos haluat velkaantumisen ratkaista inflaatiolla, niin lopputulos voi olla heikko, koska inflaatio houkuttaa ottamaan lainaa ja tekee säästämisestä hölmöä. Koroissahan tuo kuitenkin huomioidaan, koska harva lainaaja haluaa jakaa rahojaan pois. Jos joku valuutta on liian epävakaa, niin silloin lainoja kuittaillaan vakaammilla valuutoilla.

- - - Updated - - -

Inflaatio ei vain syö velkoja pois. Tekee toki senkin, mutta yleisesti ottaen inflaatio on kaikista haitallisinta pienituloisille, joilla on vähiten reaaliomaisuutta ja joiden tuloista suhteessa suurempi osa menee pakollisiin menoihin, kuten ruokaan, sähköön, vaatteisiin, jne. NHB haki luultavasti tätä kommentillaan. Eli korkea inflaatio on pahinta köyhille => korkeamman inflaation toivovat haluavat heikentää köyhimpien asemaa varakkaampien asemaa pönkittääkseen.

Juuri tätä tarkoitin.

 

[pååtta]

Siinä mielessä, että EKP:n rahoitusta esitettiin vaihtoehtona rahan painamiselle. En näe hirvittävän suurta eroa sillä, että EKP painaa rahaa ja jakaa sitä valtioille ja sillä, että valtiolla on oma valuutta, jota se painaa lisää. Kaikkein huvittavinta on, mikäli rahan painamista esitetään vaihtoehtona verotukselle, kun kyse on käytännössä omaisuusverosta. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 2 ihmistä, joista toisella on euro ja toisella yhdeksän. Jos yhdeksän euron haltija painaa rahaa 10 euron edestä, on systeemin valuuttavaranto 2-kertaistunut ja siten rahan arvo puolittuu. Uutta vaurautta ei ole prosessissa syntynyt, mutta nyt yhden euron haltijan varallisuus on puolittunut, koska hänen omistamansa euron arvo on puolittunut, puolestaan 19 euron omistajan arvo inflaatiota edeltäneessä valuutassa mitattuna on 9,5 euroa. Hän siis käytännössä siirsi varallisuutta puolen euron edestä itselleen, joten lopputulos on sama kuin jos olisi laittanut 50 % omaisuusveron.

Suuremmassa systeemissä valuutan arvo reagoi muutokseen huomattavasti hitaammin, joten valtio, tai rahaa painava taho, ehtii myös hyödyntää informaationkulun hitauden. Eli jos vaikkapa Ruotsi lisäisi yhtäkkiä kruunujen määrää hirvittävästi*, kruunun arvo laskisi, mutta siinä menisi jonkin aikaa. Ennen kuin arvonlasku realisoituisi, valtio ehtisi käydä painetuilla kruunuilla kauppaa, joilla olisi tavallaan enempi arvoa, koska markkinat eivät olisi vielä reagoineet lisääntyneeseen valuuttamäärään. Tämä "lisäarvo" tulisi luonnollisesti siitä, että vajaalla informaatiolla varustetut ihmiset häviäisivät kaupanteossa. Tämän voi selittää em. 2 ihmisen esimerkillä siten, että rahaa painanut henkilö ostaisi "vanhan" euron arvoisen talon ja maksaisi siitä euron, jonka arvo on enää puolet vanhasta, mutta myyjä ei olisi vielä tietoinen siitä. Täten hän häviäisi kaupassa 50 "vanhaa" senttiä.

*Valuuttavarannon määrää kasvatetaan normaaliolosuhteissakin jatkuvasti, jotta saataisiin pidettyä tietty tavoiteltu inflaatiotaso. Mikäli valuuttavarannon määrän kasvua kiihdytettäisiin, inflaatio kasvaisi tämän tavoiteltua normaalitasoa korkeammaksi, mutta ihmiset ja markkinat olisivat jonkin aikaa siinä uskossa, että inflaatio on edelleen normaali. Tämä reagoinnin hitaus aiheuttaa tietysti myös sen, että kun keskuspankki jälleen hidastaisi valuuttavarannon kasvattamista, inflaatio pysyisi korkeampana jonkin aikaa siitä huolimatta.

Rahavaranto kasvaa normaalisti pankkien antolainauksen pohjalta. Keskuspankin M0 ei paljon vaikuta inflaatioon. FED tuplasi M0 finanssikriisin aikaan kun pankit tarvitsivat valuuttaa. Eipä paljoa näkynyt juuri mitään inflaatiota. Inflaatio on kysynnän ja tarjonnan funktio. Taantumassa painettu ja "tuhlattu" raha pyrki ajamaan vajaalla toimivaa tuotantoa ylöspäin, vasta sitten kun ollaan tuotannon ylärajalla alkaa inflaatio juosta. Euroopan alueella voidaan surutta painaa rahaa tuplavuorossa ja kasvattaa kysyntää, koko manner toimii sen verran alikapasiteetilla.

 

[mskomu]

Rahavaranto kasvaa normaalisti pankkien antolainauksen pohjalta. Keskuspankin M0 ei paljon vaikuta inflaatioon. FED tuplasi M0 finanssikriisin aikaan kun pankit tarvitsivat valuuttaa. Eipä paljoa näkynyt juuri mitään inflaatiota. Inflaatio on kysynnän ja tarjonnan funktio. Taantumassa painettu ja "tuhlattu" raha pyrki ajamaan vajaalla toimivaa tuotantoa ylöspäin, vasta sitten kun ollaan tuotannon ylärajalla alkaa inflaatio juosta. Euroopan alueella voidaan surutta painaa rahaa tuplavuorossa ja kasvattaa kysyntää, koko manner toimii sen verran alikapasiteetilla.

Inflaatioon vaikuttaa moni muukin asia kuin valuuttamäärä. Käytännössähän valuutta on sidottu talousalueen varallisuuteen. Jos valuuttamäärä kasvaa varallisuutta nopeammin, syntyy inflaatiota ja toisessa tapauksessa deflaatiota. Talousalueen varallisuuteen puolestaan liittyy asiat kuten kuluttajien usko talouteen ja tulevaisuuteen ja sitä kautta luonnollisesti mm. kysyntä ja tarjonta. Helpoin esimerkki valuuttamäärän ja inflaation suhteesta on Weimarin Saksa ja Zimbabwe. Yhdysvaltain dollarissa on myös sellainen juttu, että se ei ole vain USA:n raha. Dollarin kattama "talousalue" on huomattavasti suurempi kuin Yhdysvallat, joten Yhdysvaltain tai FEDin toimilla ei ole niin suurta vaikutusta valuutan arvoon kuin vaikkapa Ruotsilla kruunun arvoon. Tietääkö muuten kukaan, kuinka paljon FED on painanut dollareita viime vuosien aikaan ja mikä on dollareiden valuuttavarannon koko? Sivuhuomiona muistelisin, että pari vuotta takaperin spekuloitiin paljon, että ovatko FEDin painokoneet päällä vai eivät.

Edit. Ja tiedän valuuttavarannon kasvavan pankkien lainauksien seurauksena normaalisti. Sitä hain edellisen postaukseni "normaalitilanteella". Pankit ovat kuitenkin valtioiden ja keskuspankin "alaisuudessa", niin en lähtenyt erittelemään asiaa sen kummemmin.

 

[Ranger]

Helpoin esimerkki valuuttamäärän ja inflaation suhteesta on Weimarin Saksa ja Zimbabwe.

Ja samalla väärin ymmärretty esimerkki.

Weimarin Saksa ja hyperinflaatio | Raha ja talous

 

[Indica]

Kuitenkin harmittelet sitä, ettei kivaa jopa kymmenen prosentin inflaatiota ole saatu aikaiseksi. Kyllä tuo ihannoinnilta näyttää.

Ei suomalaisistakaan lähes kaikki ole helvetin velkaisia. Puhut pehmoisia. Ja jos haluat velkaantumisen ratkaista inflaatiolla, niin lopputulos voi olla heikko, koska inflaatio houkuttaa ottamaan lainaa ja tekee säästämisestä hölmöä. Koroissahan tuo kuitenkin huomioidaan, koska harva lainaaja haluaa jakaa rahojaan pois. Jos joku valuutta on liian epävakaa, niin silloin lainoja kuittaillaan vakaammilla valuutoilla.

- - - Updated - - -



Juuri tätä tarkoitin.

Eikös Milton Friedman sanonut että Inflation is taxation without legislation.

 

[iivili]

Inflaatio ei vain syö velkoja pois. Tekee toki senkin, mutta yleisesti ottaen inflaatio on kaikista haitallisinta pienituloisille, joilla on vähiten reaaliomaisuutta ja joiden tuloista suhteessa suurempi osa menee pakollisiin menoihin, kuten ruokaan, sähköön, vaatteisiin, jne. NHB haki luultavasti tätä kommentillaan. Eli korkea inflaatio on pahinta köyhille => korkeamman inflaation toivovat haluavat heikentää köyhimpien asemaa varakkaampien asemaa pönkittääkseen.

Nojuu, totta tuokin, kuten sekin, että yleensä kaikista köyhimmillä ei ole velkaa kummoisesti tai yhtään, koska sitä ei heille myönnetä. Kaipa viittasin kovasti huvenneeseen keskiluokkaan, jotka ovat kovasti (asunto)velkaantuneet, eli siihen yhteiskunnan osaan, jonka nimenomaan pitäisi pystyä kuluttamaan. Toisaalta keskiluokan perään voi olla jo turha haikailla yleensäkään, koska suht hyväpalkkaisia työpaikkoja tuotannon parissa ei tod.näk. ole tulossa lisää yhtään mistään euroalueelle. Nykyiset noin 25-40v, joiden pitäisi pystyä maksamaan kunnon perheasuntoa, he ovat sitä ryhmää aika monessakin maassa, jotka ylisuurista asuntohinnoista eniten kärsivät. Ironisesti heidän vanhempansa taas siitä ainakin teoriassa hyötyvät, koska ovat tod.näk. ne asuntonsa, talonsa ja/tai mökkinsä aikoja sitten velattomiksi maksaneet. Tai ovat hyötyneet, jos ovat ajoissa myyneet ne kiinteistönsä pois, koska nyt niiden hinnoissa on melkoisesti laskupainetta.

Niinno tietysti oma lukunsa ovat semmoiset, keillä on joskus ollut ehkä tienestiä, ovat ylivelkaantuneet, menneet ns. henkilökohtaiseen konkurssiin ja nyttemmin yrittävät jotenkin nitkutella ja kitkutella vaikkapa jossain matalapalkkaisessa hommassa. Mutta ainakin nyt kun lainanantoa on tiukennettu, niin matalatuloiset eivät sitä kovin helpolla, eivätkä kovin isoja määriä enää saa, eli velkaantuminen on hidastunut/heikentynyt.

 

[pååtta]

Inflaatioon vaikuttaa moni muukin asia kuin valuuttamäärä. Käytännössähän valuutta on sidottu talousalueen varallisuuteen. Jos valuuttamäärä kasvaa varallisuutta nopeammin, syntyy inflaatiota ja toisessa tapauksessa deflaatiota. Talousalueen varallisuuteen puolestaan liittyy asiat kuten kuluttajien usko talouteen ja tulevaisuuteen ja sitä kautta luonnollisesti mm. kysyntä ja tarjonta. Helpoin esimerkki valuuttamäärän ja inflaation suhteesta on Weimarin Saksa ja Zimbabwe. Yhdysvaltain dollarissa on myös sellainen juttu, että se ei ole vain USA:n raha. Dollarin kattama "talousalue" on huomattavasti suurempi kuin Yhdysvallat, joten Yhdysvaltain tai FEDin toimilla ei ole niin suurta vaikutusta valuutan arvoon kuin vaikkapa Ruotsilla kruunun arvoon. Tietääkö muuten kukaan, kuinka paljon FED on painanut dollareita viime vuosien aikaan ja mikä on dollareiden valuuttavarannon koko? Sivuhuomiona muistelisin, että pari vuotta takaperin spekuloitiin paljon, että ovatko FEDin painokoneet päällä vai eivät.

Edit. Ja tiedän valuuttavarannon kasvavan pankkien lainauksien seurauksena normaalisti. Sitä hain edellisen postaukseni "normaalitilanteella". Pankit ovat kuitenkin valtioiden ja keskuspankin "alaisuudessa", niin en lähtenyt erittelemään asiaa sen kummemmin.

Rahamäärä ei ole keskuspankin säätelemä asia vaan riippuu miten ihmiset haluavat ottaa velkaa ja miten pankit haluavat niitä tarjota. Koska kapitalismi on kysyntävetoinen järjestelmä niin talouskasvu edellyttää aina velkaantumista. Varallisuus on aina velan kääntöpuoli. Minun varallisuuteni on jonkun toisen velka aina. Weimari ja Zimbabwe ovat esimerkkejä tuotantojärjestelmän romahduksesta kuin rahanpainamisesta.

Weimarin tasavallassa hyperinflaation taustalla olivat ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioiden kohtuuttomat sotakorvaukset, joiden mahdottomuudesta muun muassa John Maynard Keynes varoitti heti sodan päättymisen jälkeen. Weimarin tasavallan taloudellinen kriisi käynnistyi viimeistään vuonna 1921, kun maalta alettiin vaatia kahden miljardin dollarin vuotuisia maksatuksia, jotka oli suoritettava joko kullassa tai liittouman maiden ulkomaanvaluutassa. Tämä johti nopeasti Weimarin tasavallan valuuttavarantojen romahdukseen, mikä vaikeutti entisestään raaka-aineiden hankintoja ulkomailta.

Ulkomaisten raaka-aineiden saannin tyrehtyminen vähensi äkisti maan teollisuustuotantoa. Tilanne kärjistyi entisestään vuonna 1923, kun Belgian ja Ranskan joukot valtasivat tärkeän Ruhrin teollisuusalueen. Yritykset ja työntekijät vastustivat miehitystä ajamalla teollisuustuotannon alas. Tämän jälkeen Weimarin tasavallan tuotantokapasiteetti oli romahtanut murto-osaan sodanaikaisesta tuotantokyvystä. Sen sijaan työntekijöiden palkkoja tai sosiaaliturvaa ei Weimarin tasavallassa ryhdytty leikkaamaan, joten vanhat kysyntätekijät riittivät synnyttämään alati kiihtyvän inflaation.

Zimbabwen hyperinflaatio taas liittyy presidentti Robert Mugaben suunnittelemaan maareformiin, joka sai alkunsa 1990-luvun alussa. Maareformin taustalla oli kolonialismin ajalta perua oleva Zimbabwen valkoisen väestön etuoikeutettu asema. Vielä 1980-luvun alussa valkoiset viljelijät omistivat 70 prosenttia Zimbabwen viljelyskelpoisesta maasta, vaikka valkoisia oli koko väestöstä vain noin yksi prosentti.

Zimbabwen hallitus pyrki aina 1990-luvun loppuun saakka tasa-arvoistamaan maanomistusta ostamalla viljelysmaata valkoisilta. Koska tämä ei johtanut toivottuihin tuloksiin, valmisteltiin maassa vuonna 1999 uusi perustuslaki, joka mahdollistaisi viljelysmaiden korvauksettoman pakkolunastamisen valkoisilta. Uusi perustuslaki kaatui kansanäänestyksessä vuonna 2000, mutta Mugaben kannattajat ryhtyivät tästä huolimatta valtaamaan valkoisten viljelijöiden tiloja valtion turvallisuusjoukkojen tuella.

Jo ensimmäisen valtausaallon yhteydessä vuosina 2000 ja 2001 valkoisilta vallattiin väkivaltaisesti yli 110 000 neliökilometriä maata. Valtaukset tapahtuivat epäorganisoidusti eivätkä tilat päätyneet ammattitaitoisten viljelijöiden haltuun, minkä vuoksi maataloustuotanto ajautui katastrofiin. Kaoottiset maanvaltaukset jatkuivat aina vuoteen 2008 asti, jolloin opposition MDC-puolue nousi hallitukseen. Koko tämän ajan Zimbabwen maataloustuotanto ja bruttokansantuote supistuivat jokaisena vuonna (kuvio 1). Vuonna 2002 maataloustuotannon arvo väheni edelliseen vuotena verrattuna yli 22 prosentilla.

Keskuspankkirahoitus ja inflaatio | Raha ja talous

 

[mskomu]

Koitetaanpa vielä. Saksan ja Zimbabwen tapaukset eivät lähteneet käyntiin holtittomasta rahanpainamisesta, vaan reaalitalouden romahduksesta. Inflaatiota jatkettiin ja pahennettiin painamalla rahaa. Kuten aiemmin mainitsin, niin inflaatio ja deflaatio tulevat varallisuuden ja valuuttavarannon suhteesta, tai paremminkin sen muutoksesta. Jos varallisuus sakkaa, mutta valuuttavaranto pysyy samana, syntyy inflaatiota. Ja kun molemmissa hyperinflaatioesimerkeissä tilannetta koitettiin korjata painamalla lisää rahaa, inflaatio kiihtyi hypertasolle.

Keskuspankilla on lopulta viimeinen kortti valuuttavarannon säätelijänä, koska sillä on, tai se pystyy saamaan keskushallinnolta, valtuudet pääomittamaan pankkeja painamalla rahaa. Tai kuten vaikkapa FED teki, että osti pankeilta arvonsa menettäneitä velkakirjoja painamallaan rahalla. Myös ohjauskoron muuttaminen on keino manipuloida valuuttavarannon kokoa. Tavalliset pankit toimivat enemmän automaatteina juurikin kuvailemallasi tavalla, eli ihmisten lainanottohalukkuus määrää valuuttavarannon kokoa. Toki tähän vaikuttaa paljon mm. korkotaso, jota keskuspankki pystyy manipuloimaan.

Mutta olen eri mieltä tuosta varallisuus = velka. Rahan kohdalla tilanne menee juurikin noin, kuten tässä on jo useampaan otteeseen kuvailtu. Kuitenkin varallisuutta on vaikkapa reaaliomaisuus. Mikäli minä rakennan omin käsin talon, varallisuuteni kasvaa, mutta se ei ole kenenkään velkaa. Varallisuus muodostuukin lopulta tehdyn työn tuottamasta lisäarvosta ja raha on tässä vain vaihdannan väline ja vaihdantaa, tai taloutta, pyritään ylhäältäpäin kiihdyttämään pitämällä yllä inflaatiota, ts. pitämällä käytössä fiat-rahaa. Sehän koko järjestelmän idea on, että inflaation takia rahaa olisi järkevämpää laittaa liikkeelle eikä varastoida sukan varteen. Tämän takiahan yksi keskuspankkien päätavoitteistakin on pitää inflaatio tasaisesti 2 %:ssa. https://web.archive.org/web/20081216083913/http://www.ecb.int/ecb/orga/tasks/html/index.en.html