- Liittynyt
- 22.11.2013
- Viestejä
- 9
Sain täyslaidallisen niskaani kun sanoin isälleni haluavani viettää joulun kuten mieheni toivoo, kun viimeiset viisi joulua on menty niin kuin isä/ mummoni ja muut sen puolen sukulaiset haluaa. On käyty aattona kylässä mummollani ja viime vuonna sen kyläilyn takia piti siirtää appivanhempieni tarjoamaa päivällistä, ettei ne muut minun puoleltani loukkaannu. (ja häpesin melkein silmät päästäni)
On oltu aattona muuten sitten yleensä kotona/mieheni vanhemmilla ja nyt kun oltaisiin aatto miehen vanhemmilla kokonaan niin oon kuulemma kauheen törppö. Siskonikin sanoi, et pitää teiän mennä käymään et ne EI LOUKKAANNU! Mieheni haluaa olla aaton yhdessä paikassa ilman aikatauluja kyläilyä varten yms. Minustakin olisi mukava ajatus olla aatto rauhassa ilman kummempia aikatauluja ja rauhassa. En halua kahdelle pojalleni opettaa aikataulutettua joulua, et nyt on puettava et keritään, mun mielestä jouluna tämmöstä ei tarvis. Kun sanoin tämän puhelimeen, niin ei hirveesti ymmärrystä herunut.
Isovanhempani ja isäni haluavat nähdä lapseni avaamassa lahjoja ja ymmärrän miksi, lasten ilo on vilpitöntä. Ymmärrän että harmittaa jos ei just aattona näe meiän lapsia, mut miksi mikään muu päivä ei kävis ja miks just meidän perheen pitäs sopeutua muiden haluihin joka ainut vuosi. Enkö vois alkaa vihdoin olemaan ns. mies ja kunnioittaa mieheni toivetta ja kuunnella ennenkaikkea itseäni? Mutta eihän niiden muiden tarvi minun näkemystäni/toivettani kunnioittaa rauhallisesta joulusta, vaan muiden pitäisi saada elää meidän lasten kautta onnellista joulua. Ei kuulemma ole sama asia esim. tapanina/joulupäivänä/tai hieman ennen aattoa käydä kahvilla availemassa paketteja. Kolmevuotias ja 7kk vanhat pojat vaan olis enemmästä lahjapaperista innoissaan. Täytyy varmaankin ennen viikonloppua puhua asiasta mummon kanssa, et voin sit rauhassa seuraavat kaks viikkoa touhottaa omaa jouluani ilman stressiä. Ettei menis vitutuksessa pilalle oma joulunodotus.
On oltu aattona muuten sitten yleensä kotona/mieheni vanhemmilla ja nyt kun oltaisiin aatto miehen vanhemmilla kokonaan niin oon kuulemma kauheen törppö. Siskonikin sanoi, et pitää teiän mennä käymään et ne EI LOUKKAANNU! Mieheni haluaa olla aaton yhdessä paikassa ilman aikatauluja kyläilyä varten yms. Minustakin olisi mukava ajatus olla aatto rauhassa ilman kummempia aikatauluja ja rauhassa. En halua kahdelle pojalleni opettaa aikataulutettua joulua, et nyt on puettava et keritään, mun mielestä jouluna tämmöstä ei tarvis. Kun sanoin tämän puhelimeen, niin ei hirveesti ymmärrystä herunut.
Isovanhempani ja isäni haluavat nähdä lapseni avaamassa lahjoja ja ymmärrän miksi, lasten ilo on vilpitöntä. Ymmärrän että harmittaa jos ei just aattona näe meiän lapsia, mut miksi mikään muu päivä ei kävis ja miks just meidän perheen pitäs sopeutua muiden haluihin joka ainut vuosi. Enkö vois alkaa vihdoin olemaan ns. mies ja kunnioittaa mieheni toivetta ja kuunnella ennenkaikkea itseäni? Mutta eihän niiden muiden tarvi minun näkemystäni/toivettani kunnioittaa rauhallisesta joulusta, vaan muiden pitäisi saada elää meidän lasten kautta onnellista joulua. Ei kuulemma ole sama asia esim. tapanina/joulupäivänä/tai hieman ennen aattoa käydä kahvilla availemassa paketteja. Kolmevuotias ja 7kk vanhat pojat vaan olis enemmästä lahjapaperista innoissaan. Täytyy varmaankin ennen viikonloppua puhua asiasta mummon kanssa, et voin sit rauhassa seuraavat kaks viikkoa touhottaa omaa jouluani ilman stressiä. Ettei menis vitutuksessa pilalle oma joulunodotus.
