Saksan työmarkkinat saavat yhä enemmän lisävoimia eteläisistä EU-maista, joissa kyetään yhä vähemmän työllistämään omaa väkeä. Ja nykyisillä maahanmuuttajilla on parempi koulutustaso kuin kantaväestöllä.
Kun Saksa kutsui 1950-luvulta alkaen vierastyöläisiä ensin Italiasta, ja sitten muista Välimeren maista, he olivat yleensä ammattitaidotonta väkeä.
Nyt Bertelsmann-säätiön tutkimuksen mukaan uusista maahanmuuttajista yli 40 prosentilla on teknikon-, mestarin- tai korkeakoulututkinto, kun saksalaisista näin on vain 26 prosentilla.
Maahanmuuttotulva ei nyt pelotakaan saksalaisia. Päinvastoin. Saksalaiset työvoimaviranomaiset ovat avanneet työnvälitystoimistoja kriisimaihin, ja saksalaiset kunnat, kuten mediassa usein esiintyneet Schwäbisch-Hall tai Wunsiedel ovat houkutelleet eteläeurooppalaisia työntekijöitä seudullaan toimivien yritysten palveluun.
JUSSI TUORMAA
Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.
Saksassa on paljon vapaita työpaikkoja, mutta ne eivät tietenkään riitä kovin pitkälle helpottamaan kriisimaiden lohdutonta tilannetta ja jopa 60 prosenttiin kohoavaa nuorisotyöttömyyttä. Eikä ehkä kestä kauankaan, kun muiden EU-maiden kriisi tulee heikentämään myös Saksan taloutta ja työmarkkinoita.
Tällä hetkellä Saksassa on auki 33 000 oppisopimuspaikkaa aloille ja töihin, joille saksalaisnuoret ovat viitanneet kintaalla – kuten leipomoihin tai teurastamoihin.
Saksa on nyt sopinut Espanjan kanssa, että seuraavan neljän vuoden aikana espanjalaisnuorille on täällä varattu 5 000 oppisopimuspaikkaa.
Aiemmin muuttajat
otettiin kurjalistotöihin
Aiempina vuosikymmeninä Saksa ei toiminut maahanmuuttajille hyväntekijänä, vaan haali heitä ennen muuta likaisiin ja matalapalkkaisiin hommiin. Heidän avuttomuuttaan työnantajien mielivallan edessä kuvasi Günter Wallraff klassisessa reportaasissaan "Pohjalla" (Ganz unten, 1985).
Saksa halusi harrastaa maahanmuuttajien kanssa aluksi vain itselleen edullista työvoimapolitiikkaa. Täällä yllätyttiin, kun kutsutut vierastyöläiset - Gastarbeiter - eivät pakanneetkaan kamppeitaan ja häipyneet takaisin sinne, mistä olivat tulleet, vaan juurtuivat tänne lapsineen. Ja varsinkin lastensa kautta.
Tullessani Saksaaan 1990-luvun alkupuolella täällä oli vielä menossa kova keskustelu siitä, onko Saksa ylipäätään maahanmuuttomaa. Siihen asti oli hukattu mahdollisuuksia reagoida maahanmuuttoon myös myönteisesti, kulttuurisena, koulutuksellisena ja sosiaalipoliittisena haasteena.
Vasta nyttemmin myös kristillisdemokraatit ovat omaksuneet realistisen kannan, ja korostavat maahanmuuttajissa uhkakuvien sijaan etuja ja integroimisen myönteisiä haasteita. Ja lopulta nyt maahanmuuttajataustaiset saksalaiset ovat myös nousemassa poliittiseen eturiviin, eri puolueiden ja kuntien johtoihin.
Ennakkoluuloja on siellä,
missä on vähiten muuttajia
Toisaalta edelleenkin kalastellaan myös sameissa vesissä. Vanhoihin ennakkoluuloihin vetoaa edelleen, muiden muassa, sisäministeri Hans-Peter Friedrich (CSU), joka näkee etelämaalaisissa maahanmuuttajissa ennen kaikkea mafiaa ja mustalaisia, ja muslimeissa ennen kaikkea terrorismin uhkaa.
Ennakkoluulot elävät vahvimmin siellä, missä niihin on vähiten perustetta, eli itäisessä Saksassa - josta myös on kotoisin turkkilaisia jahdanneiden natsien murhakopla. Idässä maahanmuuttajataustaisten - ei siis vain ulkomaalaisten - osuus väestöstä on vain 4,7 prosenttia, kun se koko maan väestöstä on vajaa viidennes.
Hiljattain julkistetut uuden väestölaskennan tulokset paljastivat, että Saksassa on vähemmän väkeä kuin on kuviteltu: 81,7 miljoonan sijasta vain 80,2 miljoonaa asukasta. Ulkomaalaisia on yli miljoona oletettua vähemmän, yhteensä 6,2 miljoonaa, ja maahanmuuttajataustaisia - joihin minäkin lukeudun - runsaat 15 miljoonaa asukasta.
Maahanmuuttajiin suhtaudutaan suopeimmin siellä, minne heitä on hakeutunut kaikkein eniten, eli suurkaupunkeihin eteläisessä Saksassa.
Täällä menee myös taloudellisesti kaikkein parhaiten - kuten Augsburgissa, Frankfurtissa, Münchenissä, Nürnbergissä tai Stuttgartissa, joissa maahanmuuttajataustaisten osuus on 40 prosentin luokkaa.
Itäisen Saksan ongelma on sama kuin perussuomalaisten onnela: hyvin koulutetut ulkomaalaistaustaiset ihmiset eivät lähde moiseen paikkaan vapaaehtoisesti pölkkypäiden halveksittaviksi ja uhkailtaviksi. Samoin kansainväliset firmat karttavat jo muukalaisvihamielisiä paikkakuntia pätevän työvoiman saannin takaamiseksi.
Saksa on muuttunut menestykselliseksi maahanmuuttajamaaksi.Täällä osataan olla myös ylpeitä kansalaisista, joilla on erilainen etninen tausta.
Pääasia on itse kunkin ihmisen sitoutuneisuus oikeusvaltion periaatteisiin, kyky kanssakäymiseen myös eri lailla ajattelevien kanssa ja halu kantaa oma kortensa yhteiseen kekoon.
