Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[NHB]

Oon aina ihmetellyt miksi pien yrityksillekkin lykätään pirusti byrokratiaa, veroja ja maksuja ja sitten toisaalta järjestetään neuvontaa selvitä siitä byrokratiasta ja myönnetään tukia, ja jopa neuvontaa tukien hakemiseen.

Miksei vaan tehdä kaikkea sen verran helpommaksi ja halvemmaksi ettei tarvitse neuvoa eikä tukea.

En tiedä onko syy se, että ammattipoliitikot ja luokan opettajat, jotka eivät ole ikinä bisnestä pyörittäneet, ovat koneiston huipulla, vaiko pelkästään koneiston taipumus rakastaa tarpeetonta paperinpyörittämistä. Sinänsähän tuo on hyvin luonnollinen juttu. Kun Suomessa asioista päättää koneisto mielivaltaisesti ilman demokratian ohjaavaa vaikutusta, niin tietenkin koneisto ruokkii itse itseään maksimoimalla paperinpyöritystä.

 

[Timba79]

En tiedä onko syy se, että ammattipoliitikot ja luokan opettajat, jotka eivät ole ikinä bisnestä pyörittäneet, ovat koneiston huipulla, vaiko pelkästään koneiston taipumus rakastaa tarpeetonta paperinpyörittämistä. Sinänsähän tuo on hyvin luonnollinen juttu. Kun Suomessa asioista päättää koneisto mielivaltaisesti ilman demokratian ohjaavaa vaikutusta, niin tietenkin koneisto ruokkii itse itseään maksimoimalla paperinpyöritystä.

Mitähän se demokratia lopulta ohjaa? Kaiken keskimäärin päin helvettiä?

 

[Darvi]

Kyllähän se Katainen valittiin vuonna 2008 euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi. Siis varsinainen kyky mutta mikä meni vikaan? Käyttäis nyt sitä osaamistaan...

Niin koska kyvytöntä miestä on mahdoton valita parhaaksi. Siihen ei kukaan kykene. :face: Toisekseen Euroopan paras valtiovarainministeri? Miksi se vaatisi edes mitään erityisiä kykyjä? Ne on kaikki päässeet virkoihin suhteilla.

 

[Dopey]

Oon aina ihmetellyt miksi pien yrityksillekkin lykätään pirusti byrokratiaa, veroja ja maksuja ja sitten toisaalta järjestetään neuvontaa selvitä siitä byrokratiasta ja myönnetään tukia, ja jopa neuvontaa tukien hakemiseen.

Miksei vaan tehdä kaikkea sen verran helpommaksi ja halvemmaksi ettei tarvitse neuvoa eikä tukea.

Koska verottamalla ensin jengiltä rahat pois ja sitten jakamalla ne oman harkinnan mukaan takaisin saa itselle kovapalkkaisen duunin ja käyttää valtaa suhteessa muihin. Itse asiassa tällä hetkellä olisi valtion tuelle jopa tarvetta. Suomen SME sektorilla menetetään hurja määrä businesta koko ajan, koska edes allekirjoitettuja toimitussoppareita vastaan ei saa pankeista lainaa. Prioriteettina tällainen on toki jäljessä solidaarisuusveroa, mutta toivoisi silti hallituksen ehtivän jossain vaiheessa tekevän asialle jotakin.

 

[Dopey]

Loistava blogikirjoitus, olen 100% samaa mieltä.

 

[narrisonford]

Missä maassa on EU:n alhaisin työttömyys? Harvassa lienevät ne suomalaiset, jotka osaavat ilman Googlea valita 28 vaihtoehdosta oikean.

EU:n tilastolaitoksen Eurostatin mukaan Itävallan työttömyysaste oli kesäkuussa 4,6 prosenttia kausivaihtelusta puhdistettuna. Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömyys oli 9,3 prosenttia, nuorilla miehillä 8,7. Suomen vastaavat luvut olivat vertailun vuoksi 8,0, 20,7 ja 24,3 prosenttia.

Suomen koko kahden viime vuosikymmenen alin työttömyysaste oli vuonna 2008, juuri ennen finanssikriisin alkua: noin 6 prosenttia. Sekin oli neljänneksen korkeampi kuin Itävallan tämänhetkinen 4,6 prosenttia.

Itävallan ihmettä ei näytä voivan selittää mikään, mitä Suomen julkisessa keskustelussa tarjotaan lääkkeeksi talousvaivoihin.

Devalvoitavissa oleva valuutta? Ei, Itävalta on euromaa.

Tehokkaat työmarkkinat? Ne ovat varsin jäykät, ja ay-liike on vahva hyvin vanhakantaisella tavalla.

Suuret ja kannustavat tuloerot? Tulonjaon epätasaisuutta kuvaava Gini-indeksi on 0,263 (Suomessa 0,268).

Matalat verot? Veroaste oli viime vuonna 43,4 prosenttia (Suomen 43,6 prosenttia). Pienet yksikkötyökustannukset? Viime vuonna yksityisen sektorin työtunti maksoi 30,50 euroa (Suomessa 30,80 euroa).

Työurien pidentäminen? Itävalta on Euroopan musta lammas – vanhuuseläkkeille jäävien keski-ikä on alle 59 vuotta, kun se Suomessa on 63 vuotta.

Työttömyyden epäsuhta on siten aavemainen, lähes yliluonnollinen.

Tärkein selitys Itävallan ihmeelle on se, josta Suomessa on kiellettyä puhua: keynesiläinen suhdannepolitiikka. Täällä siihen viitataan kammoksuen "velkaelvytyksenä".

Itävallassa tehtiin kapitalismin kultaisina vuosina 1960–70-luvulla tietoinen linjapäätös: velkaantumisen voi hyväksyä, kunhan se vähentää työttömyyttä eikä riistäydy täysin käsistä. Liittokanslerina 1970–83 toiminut Bruno Kreisky, Itävallan Kekkonen, sanoi vuonna 1979: "Muutama miljardi velkaa vie yöuniani vähemmän kuin muutama satatuhatta työtöntä."

Koska ei oltu Suomessa, Kreisky voitti vaalit – neljättä kertaa peräkkäin. Ja hänen linjansa on pitänyt.

Työttömyyden ja eläkeiän ohella kolmas tärkeä talousluku, joka erottaa Itävallan Suomesta, onkin valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen. Suomessa se on noin 55 prosenttia, Itävallassa noin 75 prosenttia.

Ei kuitenkaan ole merkkejä siitä, että Itävallan velka olisi talouden kantokyvylle liian suuri. Se ei ole lähelläkään Italian ja Portugalin (noin 125 prosenttia) tai Kreikan (yli 160 prosenttia) lukemia, vaan on alempi kuin jopa velanpelostaan usein kiitellyllä Saksalla (82 prosenttia). Kolmesta suuresta luottoluokittajasta kaksi antaa Itävallalle parhaan arvosanan AAA. Kolmannen arvio on AA+. Ero on kuin kouluarvosanojen 10 ja 10–.

Miksi velkaelvytys sitten ei karkaa käsistä? Koska työttömyys on jo valmiiksi niin vähäistä. Mitä vähemmän työttömiä on, sitä enemmän elvytysrahaa on tietenkin käytettävissä yksittäistä työtöntä kohti.

Velkaelvytyksen salaisuus ei ole velan koossa vaan siinä, että velka, olkoonpa pieni tai suuri, käytetään mahdollisimman elvyttävästi eikä johonkin muuhun tarkoitukseen. Ellei näin ole, isokaan lisävelka ei elvytä. Jos taas on, pienikin elvyttää.


Kirjoittaja on kolumnisti
ja tietokirjailija.

Talouden yllättävä mallimaa - Kolumnit - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Kyllähän tuo kirejoitelma vähän toivomisen varaa jättää, mutta suunta oli oikea.

 

[Jami2003]

Harmi että Suomessa velka käytetään elämiseen eikä elvyttämiseen.

 

[Dopey]

Talouden yllättävä mallimaa - Kolumnit - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Kyllähän tuo kirejoitelma vähän toivomisen varaa jättää, mutta suunta oli oikea.

IMF: Finland and Austria not immune to euro crisis impact - Public Service Europe

 

[Purtsi]

Jännä lukea näitä kommentteja ja kirjoituksia siitä, mitä pitäis tehdä ja miksi pitäis tehdä. Kuitenkin KAIKKI päätökset ja toimenpiteet tekee joku ihminen. Ei joku mystinen teoria jossain.

Olen ruvennut kyselemään ja jatkossa kyselen yhä enemmän ihmisiltä, että "kuinka paljon olet opetellut johtamista ja mitä johtamisen työkaluja osaat käyttää?"

Voin kertoa, että ei paljon naurata kun kuuntelee ihmisten vastauksia. Teoria sitä, ja teoria tätä. Kunnon huttua.

Sama se on täällä. Vaikka moni täällä on oikeasti kirjoittanut todella hyviä ehdotuksia ja tuntuu tietävän asioista aika paljonkin, niin juuri kukaan ei kerro miten se oikeasti johdetaan toteutukseksi. Vaikka nenän edessä olis maailman paras talopiirustus, mutta työmaata olis johtamassa meikäläinen (joka siis ei osaa lukea noita talopapereita yhtään) niin sutta ja sekundaahan siitä tulis. Ja sinä sen lystin maksat ja siedät sen lopputuloksen. Veronmaksajana.

Minusta on aina ollut ihan uskomatonta, että puoluekirja tekee kantajastaan kaikki tietävän ja kaikki voipaisen. :wall:

 

[Vensku123]

Pitäiskö tästä viestistä nyt tehdä johtopäätös, että hyvin meillä menee? Henkilöstön määrä on kyllä kasvanut kunnilla ihan merkittävästi enemmän kuin "hieman", sillä edes tuo valtion työntekijämäärän vähentyminen ei taida kattaa kuin puolet siitä lisäyksestä, mitä kunnalle on tullut työntekijöitä lisää.

Suomessa on ollut merkittävästi korkeampi kokonaisveroaste kuin EU-15- ja OECD-maissa viimeiset 20 vuotta ja julkiset menot kasvavat vuosittain sellaiset 3-5 %. Mitäs sitten, jos BKT ei enää kasvakaan tuota tahtia?

http://www.veronmaksajat.fi/File/aa431dbc-07e4-4c04-983c-e92064e0e456/VeroasteSuomiOECDEU15.pdf
Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry


Minun mielestäni tässä tilanteessa pitäisi ihan kriittisesti miettiä sitä, että mitkä ovat ylipäätään julkisen sektorin velvollisuuksia yhteiskunnassa. Ei vain voi olla enää niin, että valtio ja kunnat kantavat vastuun ihan kaikesta kansalaisen syntymästä hautaan asti. On aivan absurdia, että joka nurkan takana maristaan joistain kansalaisen oikeuksista, mutta kukaan ei käsitä sitä, että oikeuksia vastaan on myös velvollisuuksia. Nykyinen suunta vaan tuntuu olevan se, että kaikki oikeudet ja edut on saatava täysin vastikkeettomasti.

Hyvänä esimerkkinä mun mielestä tästä täysin järjettömästä julkisten palvelujen paisuttamisesta on päivähoito-oikeus, joka on myös työttömän vanhemman lapsella. Ei vain ole terveen järjen mukaista, että työtön vie lapsensa päivähoitoon joidenkin sosiaalisten kontaktien takia ja tätä varten pitää palkata kunnalle lisää henkilökuntaa ja rakentaa lisätiloja päiväkodeille. Kyllä niitä sosiaalisia kontakteja tulee pienelle lapselle jo ihan sillä, jos vanhemmat vaivautuvat viemään lastaan leikkikentälle, kavereille tai johonkin harrastuskerhoon.

Toi päivähoito oikeus on loistava esimerkki parhaana puolena tuossakin on vielä se että tämän työttömän lapsi vie 1hoitopaikan joka taas tarkoittaa sitä että joku työssäkäyvä voi joutua kuskaamaan omaa lastaan kauemmaksi hoitoon.. 1mitä kanssa itse miettinyt on kotihoidontuki kuinkahan moni äiti/isä on työttömänä pelkästään sen takia että rahallisesti se on kannattavaa?
Hivenen on myös vaikea ymmärtää miten voi olla mahdollista sosiaalihuollon pärstäkerroin etuudet?

heh.. ainiin pakko laittaa tähän parhaista idiotismin kuvaajista mihin olen itse törmännyt..
Pikkupaikkakunnalla tehtiin kouluun ja päiväkotiin lähes miljoonan € remontit 8kk rempan valmistumisen jälkeen ilmoitettiin että oppilas/ lapsi määrä ei riitä vaan kyseinen paikka suljetaan..

 

[vässy74]

Talouden yllättävä mallimaa - Kolumnit - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Kyllähän tuo kirejoitelma vähän toivomisen varaa jättää, mutta suunta oli oikea.

Sitten vähän eroavaisuuksia
- meillä suomessa julkisen sektorin osuus BKT:stä on yli 4% suurempi kuin Itävallassa
- Itävallan taloudella on tukijalkoja joita ei ulkoisteta kiinaan, turismi on whopping 10% BKT:stä, meillä 3%. globalisaatio ei liene siirrä Alppeja mihinkään...
- erään tilaston mukaan itävallassa on noin 3.9 miljoonaa ihmistä duunissa, joista 487 000 julkisella sektorilla, meillä alle 2.5M työssäkäyvää joista yli 650 000 julkisella. Joo, julkinen ostaa yksityiseltä, mutta tuollainen ero mahdollistaa kilpailuttamisen, järkeistämisen ja sopeuttamisen kiveenkirjattuihin ikivirkoihin verrattuna ihan eri tavalla. "A very important additional feature in Austria is that for around 60% of public employees labour contracts are under private law (these employees are called “Vertragsbedienstete”) and for the rest it is subject to public law (i.e. civil servants; these employees are called “Beamte”). While the probably most important difference between these two types of contracts concerns lay-off protection"

Too Many Government Workers??Posner - The Becker-Posner Blog
The European countries with the lowest percentage of public workers are the Netherlands and Austria, but Portugal is only slightly above the Netherlands.

Älkäämme siis väittäkö että meillä ja itävallalla ei ole talouksissa juurikaan muuta eroa kuin se, ettei meillä uskalleta "velkaantua tarpeeksi"

 

[ibnz]

Loistava blogikirjoitus, olen 100% samaa mieltä.

Poimin kohdat, mitä pitäisi tehdä:

Julkiselle sektorille pysyvä nollalinja palkoissa seitsemän vuoden ajaksi. Palkkaneuvotteluja ei edes käydä. Työntekijät saavat olla lakossa haluaminaan aikoina haluamansa ajan ja palata töihin kun ei enää kyrsi, mutta nollalinja on kirjattava lakiin, jotta siitä ei voida missään tilanteissa poiketa.

Jos oletetaan, että palkalla ja tuottavuudella on joku korrelaatio, tarkoittaisi tämä vain sitä, että meillä olisi huonommin palkattuja ja vähemmän tuottavia työntekijöitä julkisella sektorilla. Tiedä sitten onko se positiivinen juttu jostain, mutta talouden tehokkuuden kannalta se on joko a) nollamuutos tai b) negatiivinen muutos. Voi toki olla, että kuntasektorilla on röykkiöittäin turhaa duunia tekeviä, mutta kai kansalaisilla pitäisi olla joku kiinnostus siihen, ketä siellä häärää? Meillä on mielestäni turhan tarkka kunnallinen päätöskoneisto, historiallisista syistä, mutta jos jengiä ei kiinnosta mitä siellä tehdään, voitaneen päätellä, että nykytilanne on keskimäärin ok? Tai sitten media ei tee työtään ja raportoi hullutuksista. Valtion duunit ovat osaamista vaativia ja siellä koulutustaso on keskimääräistä parempi, joten palkkakin on keskimääräistä suurempi. Toki sieltäkin saadaan osaavimmat pois kun palkkoja lasketaan. Ei se työn tasokaan varmaan parane, tosin.

Julkisesta sektorista riippumaton asiantuntijaryhmä on värvättävä välittömästi etsimään julkisen sektorin töitä ja tukiaisia, joita ei tässä tilanteessa tarvita ollenkaan. Päätös asioista on lopulta poliittinen, mutta etsintätyö ei sitä voi olla. Sen pitää perustua asiantuntemukseen ja elämänkokemukseen, jotta ehdotuksissa voi olla luova ja rohkea.

Meillä on jo aika monta tutkimuslaitosta, jotka tällaista tekevät koko ajan plus yliopistot.

Yksityisen sektorin on hyväksyttävä se, että suomalaisen palkansaajan ostovoima laskee selvästi tulevina vuosina. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisille tuotteita ja palveluja myyvä bisnes on vaikeuksissa. Sellaista se on. Siksi tarvitaan uutta bisnestä, joka ei myy suomalaisille yhtään mitään, mutta tekee asioita Suomessa.

Tämä povaa jo halpatyöluokkaa tänne, sellaista se on? Työtätekevät köyhät meiltä vielä puuttuvat, ihan totta. Jännästi ei ehdota, että tuottajan ylijäämästä voisi karsia myös..? Tässä on nyt joku Kiinan erikoistalousalue mielessä.

Yksityinen sektori lakkaa marmattamasta veroista ja palkoista, sillä se ei tuota mitään muuta kuin marinaa.

Tämä voisi olla muuten ok, mutta kyllähän kokoajan pitää kyseenalaistaa. Nyt diskurssi on, että palkat ovat liian korkeat. Se voi olla jotain muuta ensi vuonna (ehkä joskus talouden syklisyys tulee puheisiin?)

...

Onko niin, että ei niin väliä, mitä päättää kunhan päättää?

 

[Dopey]

Jos oletetaan, että palkalla ja tuottavuudella on joku korrelaatio, tarkoittaisi tämä vain sitä, että meillä olisi huonommin palkattuja ja vähemmän tuottavia työntekijöitä julkisella sektorilla. Tiedä sitten onko se positiivinen juttu jostain, mutta talouden tehokkuuden kannalta se on joko a) nollamuutos tai b) negatiivinen muutos. Voi toki olla, että kuntasektorilla on röykkiöittäin turhaa duunia tekeviä, mutta kai kansalaisilla pitäisi olla joku kiinnostus siihen, ketä siellä häärää?

Julkisen sektorin palkat ovat viime vuosina nousseet joko samaa vauhtia tai nopeammin kuin yksityisen sektorin palkat. Onko tästä mielestäsi pääteltävissä, että työn tuottavuuden kehitys on myös julkisella sektorilla ollut yksityistä parempi? Vai voisiko kyseessä olla löperön poliittisen valvonnan edesauttama ilmiö, jossa virkamiehet yksissä tuumin nostavat omia palkkojaan?

Tämä povaa jo halpatyöluokkaa tänne, sellaista se on? Työtätekevät köyhät meiltä vielä puuttuvat, ihan totta. Jännästi ei ehdota, että tuottajan ylijäämästä voisi karsia myös.

Kumpi on kansantalouden kannalta parempi: pienituloinen soffalla istuksija, vain pienituloinen työntekijä? Yritysten tulokset ovat jo valmiiksi aika huonoja eikä pankeista saa lainaa. Miten tulonsiirrot vielä voitollisilta yrityksiltä pois tukevat yksityisen sektorin investointeja?

 

[narrisonford]

Sitten vähän eroavaisuuksia
- meillä suomessa julkisen sektorin osuus BKT:stä on yli 4% suurempi kuin Itävallassa
- Itävallan taloudella on tukijalkoja joita ei ulkoisteta kiinaan, turismi on whopping 10% BKT:stä, meillä 3%. globalisaatio ei liene siirrä Alppeja mihinkään...
- erään tilaston mukaan itävallassa on noin 3.9 miljoonaa ihmistä duunissa, joista 487 000 julkisella sektorilla, meillä alle 2.5M työssäkäyvää joista yli 650 000 julkisella. Joo, julkinen ostaa yksityiseltä, mutta tuollainen ero mahdollistaa kilpailuttamisen, järkeistämisen ja sopeuttamisen kiveenkirjattuihin ikivirkoihin verrattuna ihan eri tavalla. "A very important additional feature in Austria is that for around 60% of public employees labour contracts are under private law (these employees are called “Vertragsbedienstete”) and for the rest it is subject to public law (i.e. civil servants; these employees are called “Beamte”). While the probably most important difference between these two types of contracts concerns lay-off protection"

Too Many Government Workers??Posner - The Becker-Posner Blog
The European countries with the lowest percentage of public workers are the Netherlands and Austria, but Portugal is only slightly above the Netherlands.

Älkäämme siis väittäkö että meillä ja itävallalla ei ole talouksissa juurikaan muuta eroa kuin se, ettei meillä uskalleta "velkaantua tarpeeksi"

Totta, keskeinen ero on tosiaan se, että meillä on REIPPAASTI enemmän työttömiä, koska täällä yritetään tasapainottaa julkisen sektorin budjetteja... koska eihän sitä nyt epätasapainossa voi olla, eihän?

Paino sanalla yritetään. Surkuhupaisaahan tuossa on se, että noi "yrittämiset" johtavat siihen, että sitä julkisen sektorin alijäämää on ainakin suhteellisesti, mutta myös absoluuttisestikin entistä enemmän, ja siihen vielä päällä isommat työttömyysluvut yms.

Mutta ei se mitään. Ei oteta sitä keskeistä sanomaa tuosta postatusta uutisartikkelista taaskaan, vaan aletaan mussuttamaan jostain turismista.

 

[Dopey]

Suomessa on vaikeaa toteuttaa Keynesiläistä talouspolitiikkaa, koska tulonsiirrot mitoitetaan niin, ettei valtionvelkaa voi nousukaudellakaan lyhentää, ja laskukaudella vaaditaan hurjaa velanottoa pelkästään normisysteemin pyörittämiseen. Samaten laskukaudella on vaikea työllistää julkiselle sektorille, koska sen työntekijämäärää on kasvatettu koko nousukausikin.

 

[pezku^]

Suomessa on vaikeaa toteuttaa Keynesiläistä talouspolitiikkaa, koska tulonsiirrot mitoitetaan niin, ettei valtionvelkaa voi nousukaudellakaan lyhentää, ja laskukaudella vaaditaan hurjaa velanottoa pelkästään normisysteemin pyörittämiseen. Samaten laskukaudella on vaikea työllistää julkiselle sektorille, koska sen työntekijämäärää on kasvatettu koko nousukausikin.

Tästä olin itsekin kirjoittamassa, kun luin aiempia viestejä. Keynesiläisen talouspolitiikan ongelma on myös se, että ainakaan viime vuosien perusteella Suomesta ei todellakaan löydy niin vahvaa valtionjohtoa, joka rohkenisi parhaimmalla nousukaudella toteuttaa rajujakin leikkauksia, jotta lama-ajan elvytyksen aiheuttama julkisen sektorin paisuminen saataisiin taas purettua BKT:hen nähden samalle tasolle kuin ennen lamaa. Viime vuosien perusteella Suomessakin on nousukaudella vain paisutettu julkista sektoria ja keksitty kaikkea pientä kivaa lisää kansalaisille. Velkaakaan ei ole kovin kummoisesti edes BKT:hen suhteutettuna saatu maksettua 2000-luvulla, vaikka silloin meni yleisesti ottaen Suomella aika lujaa, joten jos nyt otetaan velkaa 90-luvun alun laman tapaan, niin meillä on pian vuonna 2030 200 miljardia velkaa eikä tietoakaan takaisinmaksukyvystä.

 

[Zimpanssi]

Hyvänä esimerkkinä mun mielestä tästä täysin järjettömästä julkisten palvelujen paisuttamisesta on päivähoito-oikeus, joka on myös työttömän vanhemman lapsella. Ei vain ole terveen järjen mukaista, että työtön vie lapsensa päivähoitoon joidenkin sosiaalisten kontaktien takia ja tätä varten pitää palkata kunnalle lisää henkilökuntaa ja rakentaa lisätiloja päiväkodeille. Kyllä niitä sosiaalisia kontakteja tulee pienelle lapselle jo ihan sillä, jos vanhemmat vaivautuvat viemään lastaan leikkikentälle, kavereille tai johonkin harrastuskerhoon.

Tästä muuten juttelin yhden tutun kuntapolitiikon kanssa. Hän sanoi, että tuo päivähoito-oikeus ei ole vanhempien vaan lasten takia. Valitettavasti noita kusipää alkoholisti-vanhempia, jotka eivät pidä huolta lapsistaan, on aika paljon. Noille lapsille se päivähoito on ainoa kontakti suurinpiirtein normaaliin elämään. Yleensä kai tavalliset perheet ottavat lapsensa kotiin,jos joutuvat työttömiksi.

 

[Dopey]

Keynesiläinen politiikka sopii hyvin USAhan, koska siellä suuri osa poliitikoista ja kansasta kannattaa mahdollisimman pientä keskushallintoa ja matalia veroja. Suomesta tämä vastavoima muutamaa äänekästä poikkeusta lukuunottamatta puuttuu, joten ainoa keino pienentää julkista sektoria lienee lainarahoituksen tyrehtyminen ja massatyöttömyys yhdessä. = Kreikka.

 

[Jami2003]

Olisi ihan mielenkiintoista nähdä olisiko voimakkaalla nousukaudella edes tämän palstan keynesiläiset vaatimassa julkisen sektorin leikkauksia. Veikkaan että ei

 

[vässy74]

Totta, keskeinen ero on tosiaan se, että meillä on REIPPAASTI enemmän työttömiä, koska täällä yritetään tasapainottaa julkisen sektorin budjetteja... koska eihän sitä nyt epätasapainossa voi olla, eihän?

Suomalaisessa systeemissä lisävelalla olisi vain ja ainoastaan paisutettu jo ennestään ylikokoista julkisten ikuisten suojatyöpaikkojen määrää. Nytkin on laskukaudella julkisen sektorin paperinpyörittelijöiden määrä vain kasvanut, ilmeisesti ei kuitenkaan "lisää velkaa, rahaa on" köörin mielestä tarpeeksi. Itävalta on tehnyt asioita ihan vitusti erilailla kuin meillä, koska siellä on prosenttiyksiköissä laskettuna työssäkäviöistä lähes puolet vähemmät suoraan jengiä julkisella puolella hommissa ja noistakin 2/3 on yksityisillä työsopimuksilla. Budjetti voi olla epätasapainossa just fine, mutta kun meillä mikään ei näytä siltä että tässä tehdään mitään muuta kuin otetaan syömävelkaa.

Mutta ei se mitään. Ei oteta sitä keskeistä sanomaa tuosta postatusta uutisartikkelista taaskaan, vaan aletaan mussuttamaan jostain turismista.

Ensinnäkin tämä "uutisartikkeli" ei ollut mikään uutinen (uutinen on esim. se että Matti Nykänen on törttöillyt jossain humalapäissään), se oli jonkun villatakkijantterin kirjoittama kolumni siitä, kuinka suomella ja itävalla kolumni tietyt tunnusluvut kovasti samanlaiset. Siinä samalla kuitenkin ilmeisesti tarkoituksella unohdettiin kasa varsin asioita, joissa suomi ja itävalta ovat varsin relevanttien mittarien vastakkaisissa ääripäissä.

Talouksia vertaillessa ja etenkin tulevaisuuteen katsellessa ei lienee täysin epärelevanttia mainita minkä tukijalkojen päällä jokin talous talous nyt ja ehkä tulevaisuudessa lepää? "Vertailtiin Suomen ja Dubain talouksia, eikä keskitytty olennaiseen (gyynel tm) vaan aletaan mussuttamaan jotain jostain fooking öljystä"