Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Kai tämänkin voi laittaa tänne uutisten sekaan, kun täälläkin tästä keskusteltu ja aihe liittyy tiiviisti nykyiseen taantumaan:

Helikopteri-Ben ja muita myyttejä | Taloussanomat

Tosiasiassa pankit eivät edes voi lainata reservejä, paitsi toisilleen keskuspankkijärjestelmän sisällä.

Kun pankki katsoo asiakkaan olevan luottokelpoinen, pankkivirkailija ei mene takahuoneen holviin tarkastamaan onko heillä varmasti tarpeeksi rahaa lainattavaksi. Lainat luovat talletuksia, ei toisinpäin – pankit luovat lainoja "tyhjästä".

Reservien määrällä ei siis ole mitään korrelaatiota pankkien antamien lainojen määrään.

Toiseksi, valtio ei voi kontrolloida rahan määrää. Emme elä enää kultakantajärjestelmässä – rahan määrä mukautuu kysyntään.

Setelirahoitus saattaa välillisesti auttaa talouskasvua parilla eri tavalla: Pörssikurssien nousu saattaa parantaa yritysten ja kuluttajien uskoa tulevaisuuteen. Ostamalla huonoja lainoja keskuspankki parantaa pankkien taseita ja toimillaan se ajaa myös lainakustannuksia alas, mikä helpottaa yritysten tilannetta.

Se on kuitenkin perustavanlaatuisen puutteellinen keino puuttua kokonaiskysynnän puutteesta kärsivän talouden ongelmiin

Kiva huomata, että Taloussanomien toimituksessa on uutta näkökulmaa.
 
Kai tämänkin voi laittaa tänne uutisten sekaan, kun täälläkin tästä keskusteltu ja aihe liittyy tiiviisti nykyiseen taantumaan:

Helikopteri-Ben ja muita myyttejä | Taloussanomat

Kiva huomata, että Taloussanomien toimituksessa on uutta näkökulmaa.

Onhan tuossa vähän uuttakin näkökulmaa, mutta jotain tuossa oli varmaankin ymmärretty väärin. Ei ole oikein paukkuja kuitenkaan alkaa nyt tarkemmin tuota perkaamaan. Lisäksi tuo artikkelin loppuosa vaikutti aika sekavalta.
 
Onhan tuossa vähän uuttakin näkökulmaa, mutta jotain tuossa oli varmaankin ymmärretty väärin. Ei ole oikein paukkuja kuitenkaan alkaa nyt tarkemmin tuota perkaamaan. Lisäksi tuo artikkelin loppuosa vaikutti aika sekavalta.

Laitahan toki ajallasi tarkempia ajatuksia. En siis sano, etteikö tuossa varmasti virheitäkin voisi vilistä. :)
 
Luulin jo että tästä kilpailukykylässytyksestä olisi päästy eroon, mutta ei näköjään. Minä kun luulin, että yritykset kilpailevat keskenään markkinoilla eivätkä valtiot?

Siis väärin mitattu! Ilmeisesti Suomi onkin maista parahin, eikä valtavaa investointien vyöryä Suomeen hidasta edes Helsingin kaupunginvaltuusto.

Mistä lähtien maat ovat lopettaneet kilpailemasta keskenään? Mitä esimerkiksi oli Suomen devalvaatiopolitiikka? Eikö maan kilpailukykyä pyritty nostamaan devalvoimalla?
 
Devalvaatiolla pyrittiin nostamaan etupäässä vientisektorin kilpailukykyä. Toki se näyttää hyvältä kauppataseessakin, kun vientihinnat halpenevat ja tuontihinnat kallistuvat. Kokonaisuuden kannalta se voi olla vähän niin ja näin, BKT ei ole ainoa mittari. Samoin kilpailukyky rinnastetaan juttujen tasolla palkkojen alennukseen, vaikka saman asian ajaisi tuottavuuden kasvukin. Jälkimmäinen on tosin vaikeaa ja voi sisältää vähän riskiäkin, joten mieluummin valitaan ensimmäinen tapa.
 
Tuollainen "ulkoinen devalvaatio" on toki parempi ratkaisu, kuin "sisäinen devalvaatio", koska se muuttaa vain suhteellisia hintoja. Jos maa on tarpeeksi omavarainen (toimivat sisämarkkinat), talouden toiminta ei vääristy niin pahasti. Tätähän Japani toivoo nyt tapahtuvaksi. Ongelma on vaan jatkuva naapurimaiden devalvaatiotarve, jos joku aloittaa sen rumban. Tätä EU pyrki muun muassa hillitsemään. Moraali ei oikeastaan astu kuvaan missään välissä, mutta ehkä ulkoinen devalvaatio on silti "moraalisempi", kuin sisäinen, koska se toimii nopeammin.
 
Siis väärin mitattu! Ilmeisesti Suomi onkin maista parahin, eikä valtavaa investointien vyöryä Suomeen hidasta edes Helsingin kaupunginvaltuusto.

No voidaanhan sitä mitata vaikka mitä asioita. Esimerkiksi sitä kuinka vahva valuutta on suhteessa toisiin valuuttoihin. Onko tämä vahvin valuutta sitten "voittaja" suhteessa toisiin? Pitäisikö nämä mittaustulokset sitten julkaista ranking-listalla?

Mistä lähtien maat ovat lopettaneet kilpailemasta keskenään? Mitä esimerkiksi oli Suomen devalvaatiopolitiikka? Eikö maan kilpailukykyä pyritty nostamaan devalvoimalla?

Kilpailua mistä asiasta? Siitä kuka saa kerättyä kaiken maailman kullan oman keskuspankkinsa holviin? Kenellä on suurin vaihtotaseen ylijäämä? Muita merkantiliistisen politiikan kulmakiviä?

Suomen oli pakko devalvoida vahvan markan -politiikan takia. Keskuspankin valuuttareservit kumisivat sen johdosta tyhjyyttään, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin devalvoida (ja "päästää" markka kellumaan).
 
No voidaanhan sitä mitata vaikka mitä asioita. Esimerkiksi sitä kuinka vahva valuutta on suhteessa toisiin valuuttoihin. Onko tämä vahvin valuutta sitten "voittaja" suhteessa toisiin? Pitäisikö nämä mittaustulokset sitten julkaista ranking-listalla?



Kilpailua mistä asiasta? Siitä kuka saa kerättyä kaiken maailman kullan oman keskuspankkinsa holviin? Kenellä on suurin vaihtotaseen ylijäämä? Muita merkantiliistisen politiikan kulmakiviä?

Suomen oli pakko devalvoida vahvan markan -politiikan takia. Keskuspankin valuuttareservit kumisivat sen johdosta tyhjyyttään, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin devalvoida (ja "päästää" markka kellumaan).
Mikä näiden kaikkien viestisi retoristen kysymysten sanoma oikein oli? Oletko siis sitä mieltä, että tällaiset valtioiden väliset kilpailukykyvertailut ovat aivan hölynpölyä ja Suomella menee varsin hyvin? Minun mielestäni tässä on kuitenkin havaittavissa sellainen ongelma, että yritysten silmissä Suomea ei nähdä kovinkaan kiinnostavana maana yritystoiminnalle, koska työvoima on kallista ja sijainnista, verotuksesta, ilmastosta ym. seikoista johtuen yrityksille aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, jos toimintaa pyöritetään täällä. Kyllähän se on globaalissa markkinataloudessa aika keskeistä, että missä maailman kolkassa mikäkin toiminta on kannattavinta.
 
Mikä näiden kaikkien viestisi retoristen kysymysten sanoma oikein oli? Oletko siis sitä mieltä, että tällaiset valtioiden väliset kilpailukykyvertailut ovat aivan hölynpölyä ja Suomella menee varsin hyvin? Minun mielestäni tässä on kuitenkin havaittavissa sellainen ongelma, että yritysten silmissä Suomea ei nähdä kovinkaan kiinnostavana maana yritystoiminnalle, koska työvoima on kallista ja sijainnista, verotuksesta, ilmastosta ym. seikoista johtuen yrityksille aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, jos toimintaa pyöritetään täällä. Kyllähän se on globaalissa markkinataloudessa aika keskeistä, että missä maailman kolkassa mikäkin toiminta on kannattavinta.

No mikä tässä postissa sitten on pointtina? Maailmassa on rajallinen määrä vaurautta? Talous on nollasummapeliä?

Selittäkää ensin mitä ihmettä tarkoitatte tuolla kilpailukyvyllä, kun puhutaan valtioista?

Valtion kilpailukykyä ei ole olemassa

Valtion kilpailukykyä ei ole olemassa - Kolumnit - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Juuri näin.
 
No mikä tässä postissa sitten on pointtina? Maailmassa on rajallinen määrä vaurautta? Talous on nollasummapeliä?

Selittäkää ensin mitä ihmettä tarkoitatte tuolla kilpailukyvyllä, kun puhutaan valtioista?



Valtion kilpailukykyä ei ole olemassa - Kolumnit - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Juuri näin.

Niin kauan kun Suomi menestyi erilaisissa kilpailukyky mittauksissa tätä asiaa hehkutettiin yliopisto ja sak piirejä myöten. Nyt kun sijoitus on tippunut niin sanotaankin ettei sillä ole merkitystä, jotta nyt ainakin palkkoja ja muita kustannuksia voi nostaa.

En ole perehtynyt mitä kilpailukyky tarkoittaa kyseisessä mittauksessa joka on tietenkin se oleellinen kysymys tämän tutkimuksen kannalta.

Mulle maiden välinen kilpailukyky tarkoittaa sitä että jos investoin täsmälleen samaan asiaan eri maissa yhden euron, niin vaikka sinun ja hesarin mukaasi valtiolla ei ole olemassa kilpailukykyä niin hokkus pokkus, tuottoprosentti ei olekkaan tismalleen sama maiden välillä. Yhdessä investoinnissa, tai kymmenessä tuota voisi perustella tuurilla tai millä tahansa mutta kun runing bisneksessä "investointeja" tehdään viikottain (toki monet hyvin pieniä) ja jatkuvasti toiseen maahan tehdyt investoinnit tuottavat paremmin kuin toiseen niin joku erohan siinä on..

Ongelma toki on että vahvat yksiköt vahvoissa maissa vahvistuu ja heikot heikkenee mutta perustrendi seuraa uskomattoman hyvin maantieteellisesti valtion rajoja noudattaen. En tiedä johtuuko se sitten juomavedestä jos ei maan sisäisestä järjestäytymisestä joka sisältää ihan kaiken aina verotuksesta koulutukseen, ilmastoon, muihin toimiviin yrityksiin jne jota voidaan yksinkertaistean (minun mielestä) vaikkapa sitten nimittää kilpailukyvyksi.
 
Niin kauan kun Suomi menestyi erilaisissa kilpailukyky mittauksissa tätä asiaa hehkutettiin yliopisto ja sak piirejä myöten. Nyt kun sijoitus on tippunut niin sanotaankin ettei sillä ole merkitystä, jotta nyt ainakin palkkoja ja muita kustannuksia voi nostaa.

En ole perehtynyt mitä kilpailukyky tarkoittaa kyseisessä mittauksessa joka on tietenkin se oleellinen kysymys tämän tutkimuksen kannalta.

Mulle maiden välinen kilpailukyky tarkoittaa sitä että jos investoin täsmälleen samaan asiaan eri maissa yhden euron, niin vaikka sinun ja hesarin mukaasi valtiolla ei ole olemassa kilpailukykyä niin hokkus pokkus, tuottoprosentti ei olekkaan tismalleen sama maiden välillä. Yhdessä investoinnissa, tai kymmenessä tuota voisi perustella tuurilla tai millä tahansa mutta kun runing bisneksessä "investointeja" tehdään viikottain (toki monet hyvin pieniä) ja jatkuvasti toiseen maahan tehdyt investoinnit tuottavat paremmin kuin toiseen niin joku erohan siinä on..

Ongelma toki on että vahvat yksiköt vahvoissa maissa vahvistuu ja heikot heikkenee mutta perustrendi seuraa uskomattoman hyvin maantieteellisesti valtion rajoja noudattaen. En tiedä johtuuko se sitten juomavedestä jos ei maan sisäisestä järjestäytymisestä joka sisältää ihan kaiken aina verotuksesta koulutukseen, ilmastoon, muihin toimiviin yrityksiin jne jota voidaan yksinkertaistean (minun mielestä) vaikkapa sitten nimittää kilpailukyvyksi.

Jää kyllä edelleen erittäin hämäräksi mitä tuolla kilpailukyvyllä tarkoitetaan. Mistä tässä kilpaillaan? Pääoman tuottoprosenteista? Miten määritellään "vahva maa"?

Siis onko kilpailukyky yhtä kuin ROI (return on investment)? Tuohan ilmaisee vain kapea-alaisesti sijoitetulle pääomalle kertyneen tuoton.

Yleensä kansakunnan materiaalista varallisuutta mitataan resurssien, kuten työvoiman ja pääoman käytön, tuottavuudella. Mutta ei tätä, sinänsä laajempaa käsitystä, ole mitään syytä nimittää kilpailukyvyksi.

Pidän edelleen tätä kilpailukykypuhetta ihan höpöpuheena, joka on syntynyt lentokenttäkirjallisuuden seurauksena.
 
Tietysti voi keksiä jonku toisen termin kuin kilpailukyky sille että jossain maassa keskimäärin yritystoiminta on kannattavampaa kuin toisessa.
 
No mikä tässä postissa sitten on pointtina? Maailmassa on rajallinen määrä vaurautta? Talous on nollasummapeliä?

Selittäkää ensin mitä ihmettä tarkoitatte tuolla kilpailukyvyllä, kun puhutaan valtioista?



Valtion kilpailukykyä ei ole olemassa - Kolumnit - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Juuri näin.
Jos pelaamme nollasummapeliä, niin sitten kai lienee fiksuinta sanoutua irti koko pelistä. Maailma voisi lopettaa kaiken tylsän suorittamisen ja siirtyä pelkästään nautiskelemaan tekemättömän työn makeista hedelmistä. Eipä tuo linkittämä kirjoituksesikaan kovin selvästi tue mielipidettäsi: " Yritykset voivat kilpailla toisia yrityksiä vastaan ja kilpailevatkin. Mutta kansakunnat eivät kilpaile tässä samassa mielessä." Ei kai tässä nyt ole kukaan väittänytkään, että täysin samassa mielessä kilpailtaisiin. Mutta se, että kilpailaan jossain toisessa mielessä, kertoo kilpailun olevan tosiasia.

"Brittan ja Krugman korostavat myös, että tavaroiden ja palvelujen vienti ulkomaille tuottaa kansantalouden arvonlisäyksestä joka tapauksessa vain vähemmistön."

Jos kotimainen tuotanto ei pärjää kilpailussa ulkomaisia kilpailijoita vastaan, niin kilpailu marssii kotimaisen tuotannon yli. Millä perusteella nuo kotimarkkinat eivät kuulu tähän kuvaan? Mitä sitten, vaikka vienti onkin vähemmistö?

Ja lisää: "Vientituotteista ulkomailta saatua rahaa ei kuitenkaan voi syödä, vaikka sitä olisi kuinka monta säkillistä. Se on ensin vaihdettava kotimaisen leipomon leipään." Eikö vientituotteista saatavalla rahalla voi vaihtaa ulkomaisen leipomon tuottamaa leipää?
 
Pidän edelleen tätä kilpailukykypuhetta ihan höpöpuheena, joka on syntynyt lentokenttäkirjallisuuden seurauksena.

Näyttää siltä, että Krugmanin pavonnan seassa haluat ummistaa silmäsi muiden käyttämille termeille.

Onko nyt niin, että Hesari julkaisee laatutekstiä, mutta näillä mertiiteillä ei päästä kuin lentokenttälehdistön arvoisiin julkaisuihin:
The International Institute for Management Development (IMD) is a business school located in Lausanne, Switzerland. It is widely considered a world pioneer in executive education and consistently ranks at the top compared to other business schools worldwide. In 2012, it was ranked first in open programs worldwide by the Financial Times. Its MBA program is ranked among the top tier programs in the world.
 
Back
Ylös Bottom