Tyhmien kysymysten kerho

Meta title: 💥 TYHMIEN KYSYMYSTEN KERHO – KYSY MITÄ VAIN ILMAN PELKOA TYHMYYDESTÄ 💥

Meta description: Ketju, jossa saa kysyä ihan mitä tahansa noloista, hassuista tai yksinkertaisista asioista – yhteisö vastaa hyvässä hengessä.


J@rno sanoi:
Onko mitään koulutasta taustalla tai kokemusta myyntityöstä? Myyntityö on kuitenkin usein sellaista, että siinä ei välttämättä koulutuksella ole niin väliä, jos vaan osaa oikeasti myydä.



Tästä tulikin mieleen, kun hurjassa nuoruudessani opiskelin tradenomiksi. Erääseen koulutehtävään liittyen haastateltiin alueen isoimman autoliikkeen johtajaa. Heillä ei ollut yhtäkään tradenomia töissä ja lähtökohtaisesti palkkaa mieluummin esim. merkonomin kuin tradenomin automyyjäksi. Kyseinen tutkinto ei hänen mukaansa tuo merkittävää lisäetua ja on liian teoriapainotteinen automyyjän työtä ajatellen. Ei sinänsä lytännyt tutkintoa, mutta sanoi sen menevän heidän alallaan hukkaan. Jos tradenomi työllistyisi heidän firmaansa, niin tehtävät olisivat todennäköisemmin jotain hallinnon puolen paperihommia. Nämä olivat siis hänen henkilökohtaisia mielipiteitä.
Click to expand...

Ihan oikeassa olet tuossa että myyntityössä koulutuksella ei ole niinkään väliä vaan sillä että osaa oikeasti myydä. Tradenomin heitin lähinnä sen takia että tunnen itse parikin automyyjää joilla on tradenomin koulutus. Uskoakseni joka tapauksessa merkonomiksi opiskelu olisi fiksuinta jos tuolle alalle tosissaan tähtää.

Merkonomin koulutuksen itsekin käyneenä voin kyllä suositella sitä sikälikin koska se avaa monia eri mahdollisuuksia mihin suunnata opiskelujen jälkeen.
 
start sanoi:
Tuli katsastuksessa hylsy. Syy:
Raidetangon pää Vasemmalla edessä Välyksellinen.
Toi on mulle sama kun paperissa olis pari kiinalaista kirjainta, eli joku autoista tietävä vois kertoa paljonko toi maksaa kun käyn huoltamassa.
Click to expand...

Vedetään hatusta. Töihin tunti eli varmaan joku 40€, osa korjaamo hyllysyä 60€ ja pyörien suuntaus 70€. Eli jotain 150€ ja 200€ välistä max.

Mun mielestä kannattaa vaihta sisempi ja ulompi raidetanko kerralla, kun vaivaa on melkein saman verran ja pyörät suuntaillaan kummassakin.
 
Jani sanoi:
Joo ja merkkaa kierteille että missä on vanha raidetangon pää ollut niin toivon mukaan ei paljoa auraa tai harita kun uusi on laitettu paikalle. Ny tais mennä jo hepreaksi.. :)
Click to expand...

Tää toimii, jos uus osa on samanlainen kuin vanha. Tarvikeosissa se kierreosa saattaa olla erimittainen kuin alkuperäinen ja sitten menee vähän arpomiseksi miten saa samaan pituuteen kuin aikaisemmin. Näin ainakin itselle kävi.
 
Kiukku sanoi:
Mikä ulkomaalaisilla tekee niin vaikeaksi sana ö, ä kirjaimet.
Onko niillä kieli jotenkin erilainen vai mikä siiinä sen tekee?
Entäs miksi ne ei osaa sanoa sanoja, jossa on kaksi samaa kirjainta peräkkäin, vaan ne lyhentää sen.
Click to expand...

Kyse ei ole kirjaimista vaan äänteistä. Suomalainen tätä ei helposti ajattele, mutta esim. englannissa kutakin kirjainta vastaa varsin monta eri äännettä (esim. A-kirjain sanoissa "car" tai "camp"). Luulisin, että usein ongelma on siinä, että kuulemme vieraat äänteet väärin, jolloin emme myöskään osaa toistaa niitä oikein. Harva suomalainenkaan erottaa, että sanoissa "thin" ja "then" on eri alkuäänne.
 
ChildInTime sanoi:
Miten heleppo on hommata suomessa lähestymiskielto lähisukulaiselle? Onko se mahollista? Miten pitkä prosessi?
Click to expand...

Lähestymiskieltoja haetaan hyvin usein esim. aikuisille lapsille ja sitä voi hakea kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Myös syyttäjä, poliisi tai sosiaaliviranomainen voi hakea kieltoa, jos henkilö ei sitä itse pystykykene tekemään.

Lähestymiskieltoa voi hakea poliisilta tai käräjäoikeudelta. Lähestymiskieltoasiat käsitellään käräjillä kiireellisinä ja syyttäjältä tai päällystöön kuuluvalta poliisilta voi saada myös heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymieskiellon, ja nämäkin päätökset käsitellään käräjäoikeudessa luonnollisesti niin pian kuin mahdollista.
 
Miten tuo lähestymiskielto oikein toimii käytännössä? Jos hakee sellaisen esim. työkaveria vastaan ja duunipisteet on vierivieressä? Tai jos törmää sattumalta vastapuoleen jossain kaupassa?
 
Mulla ei toimi eilisestä lähtien pakkis ja jotkut muut sivut..Kokeilin icognito-tilaa (chromella) ja sitten ne toimii (esim. nyt).Mikä vois olla ongelmana?Kokeilin ottaa kaikki laajennukset pois käytöstä, mutta ei toimi kuitenkaan...

E:Siis sivut on ihan toisenlaisia, kuin pitäisi olla...jotkut ikonit ei lataudu ja jotkut on ihan erilaisia kuin normisti...Ja kaikki on myös eri järjestyksessä
 
Kuuluuko kurkkukipuun/angiinaan/mononukleoosiin juoda kuumaa vai kylmää mahdollisimman paljon?

Toiset sanoo että kuumaa kun se auttaa, toiset että ei missään nimessä kuumaa kun se turvottaa tai lisää bakteereja lämpimässä yms.

Niin monesta paikasta kuulee niin paljon eri vaihtoehtoja ettei sitä koskaan tiedä oikein kumpaa sitä pitäisi juoda.
 
Minä oon kuullut, että kuuma parantaa nopeampaa, mutta kylmä auttaa kipuun vaimitenseoli.. En tiedä kuinka humpuukia se sitten on.
 
assis sanoi:
Kyse ei ole kirjaimista vaan äänteistä. Suomalainen tätä ei helposti ajattele, mutta esim. englannissa kutakin kirjainta vastaa varsin monta eri äännettä (esim. A-kirjain sanoissa "car" tai "camp"). Luulisin, että usein ongelma on siinä, että kuulemme vieraat äänteet väärin, jolloin emme myöskään osaa toistaa niitä oikein. Harva suomalainenkaan erottaa, että sanoissa "thin" ja "then" on eri alkuäänne.
Click to expand...
Aivan, eikös asia ole niin että kun lapsi alkaa oppia ensimmäisiä sanojaan, niin tämän kuulo kehittyy sellaiseksi että se herkistyy erottamaan niitä äänteitä joita kuulee ympäristössään käytettävän. Sitten aikuisella iällä onkin jo paljon vaikeampi oppia tunnistamaan oikein täysin vieraan kielen äänteitä, jos ne poikkeavat omasta kielestä merkittävästi. Vastaavasti tietysti puhekyky kehittyy siten, että osataan lausua oman kielen äänteet, mutta vieraita äänteitä voi olla hyvin vaikea tuottaa. Esim Suomen kielen voimakas R-kirjain on hyvin vaikea monille, koska sellaista äännettä ei useissa kielissä esiinny.
 
Kielikeskusteluun liittyen: esimerkiksi ä- ja ö-äänteet esiintyvät kyllä sellaisinaan englannin kielessä. Esimerkiksi sanassa apple 'a' lausutaan melko suomalaisittain 'ä' ja sanassa amazing ensimmäinen 'a' jälleen suomalaisesti 'ö'. Tällaisia esimerkkejä käyttäen voi opettaa britin lausumaan esimerkiksi sanan öylätti. Esimerksi r on taasen hankalampi tapaus, koska kuten Mattih3 totesi, sitä ei suomalaisittain lausuta monissakaan kielissä, esimerkiksi englannissa. Britti ei tuskin koskaan ole suustaan päästänyt suomalaista ärrää, äät ja ööt sensijaan ovat tuttuja - ne on vain totuttu yhdistämään eri merkkeihin.

P.S. A-kirjaimelle löytyy englannissa ainakin neljä eri ääntämistapaa: a, aa, ä ja ei, ja yhdessä muiden kirjainten kanssa useampia, esim. au lausutaan melkein oo.
 
Mattih3 sanoi:
Aivan, eikös asia ole niin että kun lapsi alkaa oppia ensimmäisiä sanojaan, niin tämän kuulo kehittyy sellaiseksi että se herkistyy erottamaan niitä äänteitä joita kuulee ympäristössään käytettävän. Sitten aikuisella iällä onkin jo paljon vaikeampi oppia tunnistamaan oikein täysin vieraan kielen äänteitä, jos ne poikkeavat omasta kielestä merkittävästi. Vastaavasti tietysti puhekyky kehittyy siten, että osataan lausua oman kielen äänteet, mutta vieraita äänteitä voi olla hyvin vaikea tuottaa. Esim Suomen kielen voimakas R-kirjain on hyvin vaikea monille, koska sellaista äännettä ei useissa kielissä esiinny.
Click to expand...

En todellakaan ole mikään ekspertti tällä alalla, mutta muistelisin joskus oppineeni, että ympäristö vahvistaa tiettyjä äänteitä. Eli kun alunperin jokaisella on mahdollisuus oppia erottelemaan kaikki maailman äänteet toisistaan, tutun kielen äänteet vahvistuvat ja "jäävät jäljelle". Periaatteessa siis jos sikiölle ja sittemmin lapselle kuunteluttaisi eri kieliä, hänellä olisi myöhemmin paremmat mahikset oppia kunnolla ko. kielten äänteet.

Vurki: skotit taitavat lausua ärränsä varsin suomalaiseen tapaan.
 
vaikuttaako nukkumis asennot esim käsilihasten kasvuun?? jos nukkuu kyljellään, ja kuinka tärkeää on toi yö protsku että ei varmaan ihan hirveästi tarvi tankata ennen nukkumaan menoa
 
schwartzy sanoi:
vaikuttaako nukkumis asennot esim käsilihasten kasvuun?? jos nukkuu kyljellään, ja kuinka tärkeää on toi yö protsku että ei varmaan ihan hirveästi tarvi tankata ennen nukkumaan menoa
Click to expand...

Tuskinpa kukaan on tutkinut kyljellään nukkumisen vaikutusta minkään lihasten kasvuun :lol2: Elä mieti tollasia, kyllä ne kasvaa kuhan nukut. Esim. rahka tai juustot sisältää hidasta yöksi kelpaavaa proteiinia, eli esim yks purkki (250g) rahkaa riittää mainiosti. Yöproteiinina myytävät tuotteet sisältää samaa hidasta proteiinia mutta jauhona. Mielummin tavallista ruokaa syö kuitenkin.
 
assis sanoi:
En todellakaan ole mikään ekspertti tällä alalla, mutta muistelisin joskus oppineeni, että ympäristö vahvistaa tiettyjä äänteitä. Eli kun alunperin jokaisella on mahdollisuus oppia erottelemaan kaikki maailman äänteet toisistaan, tutun kielen äänteet vahvistuvat ja "jäävät jäljelle". Periaatteessa siis jos sikiölle ja sittemmin lapselle kuunteluttaisi eri kieliä, hänellä olisi myöhemmin paremmat mahikset oppia kunnolla ko. kielten äänteet.

Vurki: skotit taitavat lausua ärränsä varsin suomalaiseen tapaan.
Click to expand...
No näinhän esim kaksikielisissä perheissä tapahtuu, tai lapsilla jotka asuvat ensimmäiset elinvuotensa ulkomailla. Mutta tolkuton äänteiden sekamelska ei kyllä varmaankaan olisi enää hyväksi lapsen kielelliselle kehitykselle, sillä onhan olennaista että lapsi oppii tunnistamaan mitkä äänteistä ovat merkityksellisiä jotta ylipäätään voi oppia puhumaan. Muistaakseni jossain on tätä selvitetty, ja on päädytty jotakuinkin siihen, että kaksikielinen ympäristö yleensä vahvistaa lapsen kielellisiä (ja ilmeisesti jossain määrin muitakin kognitiivisia) kykyjä, mutta tätä useamman kielen esiintyminen jatkuvasti vauvan tai pienen lapsen ympäristössä alkaa useimmiten olla haitallista ja hidastaa puhumaan oppimista.
 
Hercules666 sanoi:
Kuuluuko kurkkukipuun/angiinaan/mononukleoosiin juoda kuumaa vai kylmää mahdollisimman paljon?

Toiset sanoo että kuumaa kun se auttaa, toiset että ei missään nimessä kuumaa kun se turvottaa tai lisää bakteereja lämpimässä yms.

Niin monesta paikasta kuulee niin paljon eri vaihtoehtoja ettei sitä koskaan tiedä oikein kumpaa sitä pitäisi juoda.
Click to expand...

Aikanaan kun oli pusutauti eli toi mononukleoosi niin lääkäri sano että voin koittaa jos saisin syötyä jäätelöä. Tosin sillon oli kurkku niin turvonnut ja kipeä etten pystynyt nielemään kunnolla edes vettä, vaan menin sitten lopulta tiputukseen.
 
DaVidum sanoi:
Mulla ei toimi eilisestä lähtien pakkis ja jotkut muut sivut..Kokeilin icognito-tilaa (chromella) ja sitten ne toimii (esim. nyt).Mikä vois olla ongelmana?Kokeilin ottaa kaikki laajennukset pois käytöstä, mutta ei toimi kuitenkaan...

E:Siis sivut on ihan toisenlaisia, kuin pitäisi olla...jotkut ikonit ei lataudu ja jotkut on ihan erilaisia kuin normisti...Ja kaikki on myös eri järjestyksessä
Click to expand...
Sain korjattua pyyhkimällä selaustiedot/välimuistin jne....
 
Mattih3 sanoi:
No näinhän esim kaksikielisissä perheissä tapahtuu, tai lapsilla jotka asuvat ensimmäiset elinvuotensa ulkomailla. Mutta tolkuton äänteiden sekamelska ei kyllä varmaankaan olisi enää hyväksi lapsen kielelliselle kehitykselle, sillä onhan olennaista että lapsi oppii tunnistamaan mitkä äänteistä ovat merkityksellisiä jotta ylipäätään voi oppia puhumaan. Muistaakseni jossain on tätä selvitetty, ja on päädytty jotakuinkin siihen, että kaksikielinen ympäristö yleensä vahvistaa lapsen kielellisiä (ja ilmeisesti jossain määrin muitakin kognitiivisia) kykyjä, mutta tätä useamman kielen esiintyminen jatkuvasti vauvan tai pienen lapsen ympäristössä alkaa useimmiten olla haitallista ja hidastaa puhumaan oppimista.
Click to expand...

Hedelmöityksessä määräytyy genotyyppi, sieltä tulee kromosomit iskältä ja äiskältä. Jos mutsi ja faija puhuu erikieltä niin lapsella on muita paremmat valmiudet oppia hetki mukulasta kaksikieliseksi. Perimä antaa siis puheen kehitykselle jo tietyt rajat. Perimän ja ympäristön yhteisvaikutus määrää sitten sen, että oppiiko muksu molempia kieliä. Kielenoppimisen herkkyyskausi on 2-3 vuotiaana ja kriittinen kausi joskus vissiin kuuden paikkeilla. Jos lapselle ei tuossa iässä puhuta paljon molempia kieliä niin sen valmiudet katoaa eikä se opi enää muita paremmin vieraita äänteitä. Noita valmiuksia on sitten taas pikkulapsilla helvetisti, niitä käytännössä tulee ja menee. Jos se kuulee vaikka kymmentä erikieltä niin aivojen hermoradat ei osaa asettua mitenkään loogisesti ja hyötyä ei siis ole.
 
Back
Ylös Bottom