Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Human Centipede 2. Odotukset ovat korkealla.
Mulla on elämää isompia ongelmia taas... Haluaisin kauheesti treeniseuraa, mut kaikki tuntuu treenaavan ihan eri tavalla kuin mä, joten yhdessä treenaaminen = satutaan nyt vaan olemaan samaan aikaan salilla ja moikataan lähtiessä ja tullessa. Pitäiskö siis A) jatkaa entiseen malliin ja tyytyä treenaamaan yksikseen (tosin ongelmana on myös vähän varmistajan puute yms.) vai B) muuttaa omaa treenitapaa, jotta olis helpompi treenata kimpassa?
En joka kerta, mutta sillon ku voimaa treenaan. Ja olis kiva useammin hakee niitä omia rajoja. Toki random varmistajat osaa asiansa ihan hyvin, mutta ku ne omat maksimit ei oo mitään isoja painoja niin hävettää pyytää. Muut luulee, että mä lämmittelen vasta, ku vetelen jo ykkösiä :D Mut ehkä sitä treeniseuraa enempi kaipais siks, että olis järkevämmin jaksotettua treeniä (mulla on paha vika tehdä kaikki yhteen menoon, jos oon yksin treenaamassa) ja sit toisaalta sais itestään ehkä sen 110% irti ja toisaalta kaveri huomiois, jos alkaa tekniikka jossain kohti pettää. En mä tiedä kehitynkö mä niin kovasti tuolla nykyisellä tavalla, mutta tykkään siitä.Treenaatko niin kovaa että varmistajaa tarvis? Entä miten olis nämä random varmistajat, penkissähän varmistaa osaa melkein kuka vaan? Kyykky on probleema kyllä. Vai teetkö pakkotoistoja kovasti? Kyllähän treenitavan vaihtokin joskus on ihan paikallaan mutta jos tuolla kehityt niin aika turhaa säätöähän se olis?
En joka kerta, mutta sillon ku voimaa treenaan. Ja olis kiva useammin hakee niitä omia rajoja. Toki random varmistajat osaa asiansa ihan hyvin, mutta ku ne omat maksimit ei oo mitään isoja painoja niin hävettää pyytää. Muut luulee, että mä lämmittelen vasta, ku vetelen jo ykkösiä :D Mut ehkä sitä treeniseuraa enempi kaipais siks, että olis järkevämmin jaksotettua treeniä (mulla on paha vika tehdä kaikki yhteen menoon, jos oon yksin treenaamassa) ja sit toisaalta sais itestään ehkä sen 110% irti ja toisaalta kaveri huomiois, jos alkaa tekniikka jossain kohti pettää. En mä tiedä kehitynkö mä niin kovasti tuolla nykyisellä tavalla, mutta tykkään siitä.
Olen myös ruvennut näkemään Stigissä sitä jotain. Pakko mitata kuume.
penkissähän varmistaa osaa melkein kuka vaan?
Ihan totta toi mitä kirjoitit. Ehkä mun pitäs kanssa vaan unohtaa noi treenikaverimietteet, nokka etiäpäin ja jatkaa treenaamista. On mulla treenipäiväkirja, mutta ei täällä Pakkiksella. Hyviä treenejä sulle hkuja!Ok. Sulla ei taida olla treenipäivyriä, rupee pitään. Treenikaverissa on se iso miinus että aina pitäs katsoo kelloo koska treenataan, tietysti sitten tulee sitä tsemppiä mukana ja jos joku paikka sanoo naps niin saa kyydin hospitaaliin ;)
Mulla on niin mahdoton aikataulu että oon tottunut treenaamaan yksin. Joskus käyn varmistelemassa jotakuta, mutta aika harvoin ehtii. Hirveitä ykkösiä kun harvemmin tehdään.
Hävettää myöntää, mutta tästä tulee hyvä mieli. :D
Olen myös ruvennut näkemään Stigissä sitä jotain. Pakko mitata kuume.
Önf. Yli kymmentuntinen työpäivä heti alkuun. Täytyy kyllä sanoo että teen entisaikojen rekkahommia paljon mielummin jos päivät tän mittasia. Yks äijä jo selitti että hän on tehny jo 12tuntisia pitkän aikaa ja iloitsi että saa jäädä vielä 12 tunnin jälkeeki ku muija oli lähteny mökille luuli et mäki teen ilomielin :palmu: Joku roti prkl vaikka oon paljon työtön olluki.
Viime kesan tyoennatys oli 21h (aamu, paiva, ilta ja yovuorot), mutta se ei ollut enaa hirvean kivaa... 
Miksikäs XairaX sää Keski-Suomen sydämmestä muutat?
No kukapa meistä ei rahaa rakastaisi. Minä vaan totesin siinä vaiheessa kun burnout iski että vittu mä mitään rahalla tee... nykyään se taas kelpais. Ennen painoin niska limassa ja joskus jopa muna pystyssä 12-15 tuntia päivässä rahan kiilto silmissä. Kyllähän sitä rahaa tulikin mut sit alko pikkuhiljaa vituttaa että kaikesta elämästä jää paitsi, meinasin talonkin rakentaa ja tonttia ostaessa katkes joku henkinen suoni päässä sen verran kaunihisti roiskuen että perkele, en vittu haluu tuhlata elämästäni seuraavaa 10-15 vuotta yksinäni talon maksamisee ilman muuta elämää. Uutta suuntaa nyt koitettu ettiä pari vuotta mut ei meinaa oikee vielä löytyy... No ainakin on vapaa aikaa, täytyy yrittää nauttia. Nykyään on aikaa olla kiinnostunu asioista ja harrastaa enkä mä niistä halua luopua. Mihin lie vie tämäkin elämä, ei voi tietää.Terveisin rahaa rakastava tyonarkomaani.
10 tuntia kuulostaa kyllä rankalta. Itselle 8 tuntia on melkein se maksimi mitä jaksaa tehdä, 6.5 h olisi optimi (onneksi näitä lyhyempiäkin päiviä tulee). Kai se riippuu työn luonteesta tekeekö fyysistä vai aivotyöskentelyä vaativaa työtä ja kuinka mielekästä se on. Viihdyn tosi hyvin työssäni, mutta kyllä se kellon vilkuilu alkaa jo loppupäivästä kiinnostamaan ja kotia olisi päästävä.![]()
Ei muuten osaa, niin usein on alettu räpeltämään tankoa alusta asti vaikka varta vasten sanoo että sormetkin pidetään irti ettei saisi vahingossa vähääkään apuja tai aletaan kulmasoutamaan ekassa toistossa heti kun tanko vähän hidastuu taitekohdassa, vaikka olisi kolmonen tulossa.
Ihan totta toi mitä kirjoitit. Ehkä mun pitäs kanssa vaan unohtaa noi treenikaverimietteet, nokka etiäpäin ja jatkaa treenaamista. On mulla treenipäiväkirja, mutta ei täällä Pakkiksella. Hyviä treenejä sulle hkuja!
