- Liittynyt
- 20.9.2007
- Viestejä
- 633
Mielestäni on sinällään yhdentekevää, onko työllistymisen esteenä työnantajat (asenteellisuus tms.) vaiko työntekijä (kouluttamattomuus, kielitaidottomuus tms.). Koen vain sillä olevan merkitystä, ettei työllistymistä tapahdu. Jos työllistymistä ei tapahdu, niin miksi lihottaa ongelmaa keräämällä lisää ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta työllisty. Ehkä jonkinsortin toiveena/haaveena on se, että ajan myötä ihmiset sopeutuvat yhteiskuntaan kielellisesti ja "koulullisesti". Ei ehkä nykyinen sukupolvi, mutta sitten myöhemmät. Nähdäkseni vertailukohtia on jo tosin olemassa, kun katsotaan muualle Eurooppaan ja maailmaan yleisesti. Harvassa ovat maat, joissa sopeutuminen ja tätä kautta työllistyminen olisi onnistunut edes pitkässä juoksussa.
Edit. En tiedä, onko sopeutuminen tässä oikea termi, mutta ymmärtänette, mitä tarkoitan.
Työllistämistä tapahtuu hienosti jos kotoutusta järjestetään. Suomesta esim. Sarvimäki-Hämäläinen (2010) Koska siellä teillä on niin pal tilastoja ja osaamista, ei tarvinne avata ekonometristä regression discontinuity -mallia enempää. Aika vakuuttavaa kuitenkin, vai?
Mehustaja sanoi:[...]
Tämän takia asiasta ei ole keskustelua julkisuudessa. Pahasti on myrkyttynyt koko käsitteistö.