Vitamiinit ja mineraalit

Milloin nämä vitamiinit olisi hyvä ottaa? Aamulla,koulun/töiden jälkeen,salia ennen/jälkeen vai illalla? Ja jos otan kaksi pilleriä pvässä niin mitkä olisivat optimaallisimmat aijat esim ennen ruokaa(30min?)? Ja sitä vielä, että mikä olisi paras D-vitamiinin lähde? Juon protskupirtelön päivittäin plusmaidon kanssa, vedän vitamiinia ja omegaa, syön sinappisilliä ja raejuustoa n 200g pvässä, joten noista ei juurikaan saa D-vitamiinia mitä kattelin tossa. Vitamiineissakin on vain 5mg each joten 10mg päivässä siitä. Maidosta n 15mg päivässä. Nämä ei ilmeisesti riitä siihen 50g/pvä antiin.

Jos haluat enemmän D-vitskua, niin hommaa nappuloita joissa sitä on enemmän :)
 
Kalaöljyä+karnitiinia rasvanpolttoon ennen treeniä.

Karnitiinin puolesta rasvanpoltossa tai treenitehojen lisääjänä (ainakaan akuutisti) ei taida löytyä mitään näyttöä. Miksi ottaisit kalaöljyn ennen treeniä?
 
Ite otan monivitamiinin, kalaöljyn 2kps ja bcaa 1kps aamulla, iltapäivällä d- ja c-vitamiinit, ennen treeniä bcaa 1kps ja ennen nukkumaan menoa zma 1kps. Tohon päälle vielä cla:t ja nivelkapselit.
 
Mulla on ekaa kertaa käytössä kalaöljy nestemäisessa muodossa ja mietin tota annostuksen määrää, eli: http://www.ravintoaineopas.fi/markkinoijat?Marketer=1&Supplement=9
Kuinka monta cl kannattaa päivässä ottaa ja kannattaako ottaa sekä aamuin että illoin? kiitos.

Mikähän sivu toi on? Möllerin sivuilla on vähä eri ravintosisältö. Tota ite käytän 5-8ml annosksel, miten sattuu lorahtaa. Mielestäni iha kilpailukykynen hinta K-kaupan tavaraks, jotai 8 euroo 250ml. Ton lisäks sitte C ja D. Ruoasta yritän saada loput.
 
Mitenkäs muuten maitohappobakteerit, onko mattimeikäläiselle minkäänlaisia terveydellisiä hyötyjä?

Onhan niistä. Maitohappobakteerit (probiootit) tasapainottavat suoliston omaa bakteerikantaa. Ne valtaavat hyvinä bakteereina tilaa pahoilta bakteereilta, joten suolisto pysyy "terveempänä". Ne osallistuvat myös maituotteiden, gluteenin ja muun muassa kaseiinin pilkkomiseen, joten ne edistävät ruoka-aineiden imeytymistä ja vähentävät mahdollisia ilmavaivoja. Maitohappobakteerit alentavat suolen pH:ta, joka taas auttaa tuhoamaan pahempia bakteereita alta pois. Maitohappobakteerit osallistuvat myös suolen peristaltiikan (liikkeet) säätelyyn. Maitohappobakteereja voi vetää vaikka kuureina silloin tällöin. Ihmisen suoliston normaalifloora (koko bakteerikanta) pitää sisällään sekä hyviä bakteereja, että potentiaalisia taudinaiheuttajia. Vaikka normaaliflooraa ei olla tutkittu läheskään niin pitkään kuin monia muita fysikaalisia ja anatomisia jutskia, pitävät monet tutkijat sitä omana "elimenään". Voidaan myös hieman yleistäen sanoa, että kun suolisto voi hyvin, koko kroppa voi hyvin.
 
Allekirjoitan tuon että kun suolisto voi hyvin niin kroppa voi hyvin.

Jos miettii pelkästään serotoniinia, josta tuotetaan yli 90% suolistossa niin ei ole ihme miksi paskataudissa ei naurata.

Ja kuinkakohan paljon ihmisille määrätään diatsepaamia masennukseen kun ongelma voi olla täysin suolistossa.
Siksi asiakkaiden kohdalla usein syötän ravinteita jotka auttavat suolistoon ja uneen, silloin aivojen neurotransmitteritkin rupeavat hyvin usein toimimaan optimaalisemmin.
 
Ja kuinkakohan paljon ihmisille määrätään diatsepaamia masennukseen kun ongelma voi olla täysin suolistossa.
Siksi asiakkaiden kohdalla usein syötän ravinteita jotka auttavat suolistoon ja uneen, silloin aivojen neurotransmitteritkin rupeavat hyvin usein toimimaan optimaalisemmin.

Mä tykkään tästä lähestymistavasta. Lääkkeitä toimittavan näkökulmasta masennuslääkkeitä määrätään ihan liikaa. Hyvä ruoka = parempi mieli pätee muuallakin kuin mainoksissa... Toinen hyvä esimerkki kropan kokonaisvaltaiseen toimintaan on mielialan vaikutus lihaskäämin pituuteen -> lihasten tonukseen (depiksessä ja sydänsuruissa laahustaa olkapäät alhaalla, voittajat ja rakastuneet kulkevat rinta rottingilla).
 
Nyt taas eppäilyttää..

Onhan niistä. Maitohappobakteerit (probiootit) tasapainottavat suoliston omaa bakteerikantaa. Ne valtaavat hyvinä bakteereina tilaa pahoilta bakteereilta, joten suolisto pysyy "terveempänä". Ne osallistuvat myös maituotteiden, gluteenin ja muun muassa kaseiinin pilkkomiseen, joten ne edistävät ruoka-aineiden imeytymistä ja vähentävät mahdollisia ilmavaivoja. Maitohappobakteerit alentavat suolen pH:ta, joka taas auttaa tuhoamaan pahempia bakteereita alta pois. Maitohappobakteerit osallistuvat myös suolen peristaltiikan (liikkeet) säätelyyn. Maitohappobakteereja voi vetää vaikka kuureina silloin tällöin. Ihmisen suoliston normaalifloora (koko bakteerikanta) pitää sisällään sekä hyviä bakteereja, että potentiaalisia taudinaiheuttajia. Vaikka normaaliflooraa ei olla tutkittu läheskään niin pitkään kuin monia muita fysikaalisia ja anatomisia jutskia, pitävät monet tutkijat sitä omana "elimenään". Voidaan myös hieman yleistäen sanoa, että kun suolisto voi hyvin, koko kroppa voi hyvin.

Kaikella kunnioituksella, IMO melkoista hypeä kohtuuttomiin mittoihin paisutettuna :)

Jos tutkimuksia katsotaan, probioottilisä voi olla avuksi muutamissa harvoissa tapauksissa (IBS, antibioottikuuri, ulkomaanreissu jne). Cochrane-tietokannasta löytyy 25 järjestelmällistä katsausta probioottien käytöstä erinäisillä indikaatioilla. Tulokset puhuvat tylyä kieltään: tehoa ei juuri ole. Vielä vähemmän on näyttöä siitä, että täysin terve ihminen hyötyisi säännöllisellä käytöllä mitenkään.

Syy selviää kun laitetaan lukuja tiskiin:

Bakteerien määrä:
suolisto; 1-4kg (aikuinen, lähteestä riippuen)
probioottikapseli; muutamia hassuja milligrammoja

Bakteerien laatu:
suolisto; 300-1000 eri lajia
probioottikapseli; valmisteesta riippuen 1-5

Probioottivalmisteiden syöminen on kuin heittäisi pussillisen raeruohonsiemeniä Amazonin viidakkoon.

Kaiken lisäksi, jos kapseli ei ole erityinen enterovalmiste, vatsahapot tappavat suurimman osan nautituista probiooteista.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että suoliston flooraa voidaan pitää erillisenä elimenään. Bakteerikannan hyvinvointi on elintärkeää mutta sen normaaliin ylläpitoon ei välttämättä tarvita ylimääräisiä maitohappobakteereita.

Jos miettii pelkästään serotoniinia, josta tuotetaan yli 90% suolistossa niin ei ole ihme miksi paskataudissa ei naurata.

Paskataudissa ei kyllä naurata mutta ei tuosta syystä :) Serotoniini on yleisesti neurotransmitteri ja sen tehtävänä on suolistossa mm. säädellä peristalttista liikettä, suolen tyhjentymistä, hormonieritystä jne. Suoliston serotoniini ei kierrä aivoihin eikä päinvastoin. Veri-aivoesteen vuoksi se ei olisi mahdollistakaan. Aivojen serotoniini tehdään paikan päällä tryptofaanista.
 
Nyt taas eppäilyttää..



Kaikella kunnioituksella, IMO melkoista hypeä kohtuuttomiin mittoihin paisutettuna :)

Jos tutkimuksia katsotaan, probioottilisä voi olla avuksi muutamissa harvoissa tapauksissa (IBS, antibioottikuuri, ulkomaanreissu jne). Cochrane-tietokannasta löytyy 25 järjestelmällistä katsausta probioottien käytöstä erinäisillä indikaatioilla. Tulokset puhuvat tylyä kieltään: tehoa ei juuri ole. Vielä vähemmän on näyttöä siitä, että täysin terve ihminen hyötyisi säännöllisellä käytöllä mitenkään.

Syy selviää kun laitetaan lukuja tiskiin:

Bakteerien määrä:
suolisto; 1-4kg (aikuinen, lähteestä riippuen)
probioottikapseli; muutamia hassuja milligrammoja

Bakteerien laatu:
suolisto; 300-1000 eri lajia
probioottikapseli; valmisteesta riippuen 1-5

Probioottivalmisteiden syöminen on kuin heittäisi pussillisen raeruohonsiemeniä Amazonin viidakkoon.

Kaiken lisäksi, jos kapseli ei ole erityinen enterovalmiste, vatsahapot tappavat suurimman osan nautituista probiooteista.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että suoliston flooraa voidaan pitää erillisenä elimenään. Bakteerikannan hyvinvointi on elintärkeää mutta sen normaaliin ylläpitoon ei välttämättä tarvita ylimääräisiä maitohappobakteereita.



Paskataudissa ei kyllä naurata mutta ei tuosta syystä :) Serotoniini on yleisesti neurotransmitteri ja sen tehtävänä on suolistossa mm. säädellä peristalttista liikettä, suolen tyhjentymistä, hormonieritystä jne. Suoliston serotoniini ei kierrä aivoihin eikä päinvastoin. Veri-aivoesteen vuoksi se ei olisi mahdollistakaan. Aivojen serotoniini tehdään paikan päällä tryptofaanista.

Miten sitten ne tutkimukset jotka osoittavat hyötyä olevan? Tai käytännön kokemukset probioottien hyödyistä?

Pelkästään asiakaskokemuksien perusteella niitä suosittelen.

Väitätkö myös että suoliston serotoniinilla ei ole mitään tekemistä aivojen kanssa? Eli on kirjaimellisesti paskapuhetta että suoliston hyvinvoinnilla olisi osuutta aivojen hyvinvointiin?
Vaikka käytäntökin kertoo asian olevan aivan toisin.
 
Nyt taas eppäilyttää..

...Vielä vähemmän on näyttöä siitä, että täysin terve ihminen hyötyisi säännöllisellä käytöllä mitenkään...

Kaikella kunnioituksella, IMO melkoista hypeä kohtuuttomiin mittoihin paisutettuna :)

Hitto, kirjoitin ensin tuohon, että niistä on apua jos normaalifloora ei ole tasapainossa, mutta editoin sen sitten pois :) Vaikka tuolla toisessa ketjussa kirjoitin, että maitohappobakteereja voi ottaa ruoansulatukseen + tässä mainitsin, että maitohappobakteereja voi ottaa kuureina, niin tokihan ne kannattaa ottaa ensisijaisesti luonnollisista lähteistä. Onko noissa katsauksissa eritelty bakteerikannat ja määrät?

Minäkään en vielä ottanut kantaa mikä mahdollinen valmiste on hyvä. Se on nimittäin fakta, että apteekissa suuresta osasta saa maksaa ylihintaa.

E: Ja kuten Fuhrer tossa jo mainitsi, asiakkaiden kokemusten mukaan auttavat (olipa se sitten placeboa tai vaikka idontgiveafuckboa).
 
Miten sitten ne tutkimukset jotka osoittavat hyötyä olevan?

Ne pitää aina tulkita tutkimusdatan kokonaislaajuudessa, missä on mukana myös negatiiviset tulokset. Juuri sen vuoksi noita Cochrane-katsauksia pidetään erittäin tärkeänä työkaluna hyödyn arvioinnissa.

Tai käytännön kokemukset probioottien hyödyistä?

Eivät välttämättä ole yleistettävissä. Oireet voivat olla epäspesifejä (väsymys, vatsakipu jne, jotka voivat johtua miljoonasta tekijästä) ja luultavasti aina tehdään kerralla monta interventiota, kuten ruokavalio kuntoon, unirytmiin panostaminen, treeni yms?

Väitätkö myös että suoliston serotoniinilla ei ole mitään tekemistä aivojen kanssa? Eli on kirjaimellisesti paskapuhetta että suoliston hyvinvoinnilla olisi osuutta aivojen hyvinvointiin?
Vaikka käytäntökin kertoo asian olevan aivan toisin.

Suolistolla ja aivoilla on moniakin yhteyksiä. Kiistän vain sen, että yhteys välittyisi suoliston tuottaman serotoniinin kautta. Paitsi jos keksit jonkun fysiologisen mekanismin, millä se suoliston hermojen serotoniini kulkee verenkiertoon ja vielä veri-aivoesteen läpi aivoihin, kuulisin sen mielelläni :)

En epäile hetkeäkään, ettetkö saisi hyviä tuloksia asiakkaittesi kanssa.

Hitto, kirjoitin ensin tuohon, että niistä on apua jos normaalifloora ei ole tasapainossa, mutta editoin sen sitten pois :)

Oisit antanu olla nii ei ois ollu juuri mitään nokan koputtamista :D

Onko noissa katsauksissa eritelty bakteerikannat ja määrät?

En jaksanut kaikkia kahlata läpi sillä tarkkuudella mutta tein pari pistotarkastusta ja niissä on ilmoitettu valmistetiedot.

E: Ja kuten Fuhrer tossa jo mainitsi, asiakkaiden kokemusten mukaan auttavat (olipa se sitten placeboa tai vaikka idontgiveafuckboa).

Syy, minkä takia minä täällä taas trollailen, on juuri siinä että näitä hyviä anekdootteja on niin helppo lähteä yleistämään. Esim maitohappobakteereiden kohdalla se onneksi on suhteellisen harmitonta mutta yleisenä periaatteena jopa vaarallista. Joku voi sanoa saavansa apua energiakristalleista ja toinen kertoo naapurinsa parantuneen pitkäaikaisesta sairaudesta syömällä lehmän paskaa. Kolmas kertoo laihtuneensa kaalisoppadieetillä. Kaikki voivat olla hyviä asiakaskokemuksia mutta mielestäni niiden perusteella ei kannattaisi lähteä antamaan kovin laajoja suosituksia.

Minusta se on tärkeä periaate vaikka haittavaikutuksena olisikin "vain" rahan haaskaus.

Kyllähän teillä (Fuhrer ja Timo) on onneksi tuossa perusteluna mainittuna että perustuu asiakaskokemuksiin. Tämän pitäisi silloin jättää vastuun kuulijalle. Yritän tässä kuitenkin tuoda vastapainoksi tätä toista näkökulmaa.

Nothing personal, hienoja miehiä olette varmasti molemmat :)
 
Kyllähän teillä (Fuhrer ja Timo) on onneksi tuossa perusteluna mainittuna että perustuu asiakaskokemuksiin. Tämän pitäisi silloin jättää vastuun kuulijalle. Yritän tässä kuitenkin tuoda vastapainoksi tätä toista näkökulmaa.

No, mä kun olen savolainen, niin caveat emptor on aina vahvasti läsnä :)

Nothing personal, hienoja miehiä olette varmasti molemmat :)

Kuten sinäkin :) Hyvä vaan että kyseenalaistetaan.
 
Mä oon miettiny ihmisen evoluution näkökulmasta noita maitohappobakteereita. Eli siis miten tai miksi ihmiselle olis yhtäkkiä kehittyny joku tarve saada niitä? Kun ihmisen elimistö ja ruoansulatus on satojen tuhansien vuosien ja aiempien lajien kautta miljoonien vuosien ajan kehittyny ja pärjänny ilman niitä. Voi tietty olla, että kun ihmiset vetää nykyään niin paljon huonoja hiilareita (maha turpoo, pierettää), että näitä oireita pitää sitten yrittää hoitaa jollain, ja siihen on sitte kehitetty maitohappobakteerit?
 
Mä oon miettiny ihmisen evoluution näkökulmasta noita maitohappobakteereita. Eli siis miten tai miksi ihmiselle olis yhtäkkiä kehittyny joku tarve saada niitä? Kun ihmisen elimistö ja ruoansulatus on satojen tuhansien vuosien ja aiempien lajien kautta miljoonien vuosien ajan kehittyny ja pärjänny ilman niitä. Voi tietty olla, että kun ihmiset vetää nykyään niin paljon huonoja hiilareita (maha turpoo, pierettää), että näitä oireita pitää sitten yrittää hoitaa jollain, ja siihen on sitte kehitetty maitohappobakteerit?

Eiköhän se mene niin päin, että niitä bakteereja ei ole kehitetty, vaan niitä on ollut aina. Sitten niiden hyödyt on huomattu ensin elintarvikekäyttöön, sitten elimistön käyttöön. Ihan varmasti nykyruokavalio on ollut osallisena siihen, että on löydetty tarve suoliston normaaliflooran tasapainottamiselle. Maitohappobakteerit ovat siihen mahdollisesti yksi keino.
 
Kiinnostaisi tietaa, etta mitka vitamiinit tai hivenaineet imeytyvat paksusuolessa ohutsuolen sijasta? Ainakin natriumin pitaisi imeytya ymmartaakseni paksusuolessa? Tama kiinnostaa koska paksusuoli on poistettu vuosia sitten syovan takia. Hoitavat laakarit ovat aina olleet tasta autuaan tietamattomia.
 
Kiinnostaisi tietaa, etta mitka vitamiinit tai hivenaineet imeytyvat paksusuolessa ohutsuolen sijasta? Ainakin natriumin pitaisi imeytya ymmartaakseni paksusuolessa? Tama kiinnostaa koska paksusuoli on poistettu vuosia sitten syovan takia. Hoitavat laakarit ovat aina olleet tasta autuaan tietamattomia.

Lähes kaikki imeytyminen tapahtuu ohutsuolessa. Paksusuolesta imeytyy käytännössä vettä, joitain suoloja (natrium ja kloridi ehkä oleellisimmat), suoliston syntetisoimat K-vitamiini ja biotiini (ruoasta napatut K-vitsku ja biotiini imeytyvät ohutsuolessa). Myös B12, tiamiini ja riboflaviini imeytyvät joidenkin lähteiden mukaan osittain paksusuolesta.
 
Moi
Hienoa lukea asiasta tietävien _keskustelua_ itseäni kiinnostavasta aiheesta.

Haluaisin kysyä mitä lisäravinteita(tarkoitan tässä:vitamiinit, kalaöljy, hivenaineet) erityisesti vahvasti keskustelussa mukana olleet Kettunen, Paletaani ja Fuhrer suosittelisivat aktiiviurheilijalle?

Oma tilanne: syönyt puolisen vuotta multivitamiinivalmistetta ja nyt sen pian loppuessa tarkoitus ajatuksella miettiä mitä ravinteita ottaisin monipuolisen ruokavalion lisäksi. Kalaa en syö kala-allergian takia ikinä. Mietityttänyt tässä mistä kalaöljykapselit ovat oikeasti tehty, onko vaaraa saada allergista reaktiota kala-allergikkona?(david?)

Alkuperäisen postauksen suosituksista:
D-vitamiini 50-100 mikrog. / vuorokausi
C-vitamiini 1-3 g / vuorokausi
Magnesiumsitraatti 200-400 mg / vuorokausi
Sinkkipikolinaatti 20-40 mg / vuorokausi
Kalaöljy 1-3 grammaa vuorokaudessa, riippuen EPA/DHA –suhteesta.

Näistä C-vitamiinin tarvetta on jo vahvasti kyseenalaistettu päivittäiseen käyttöön, joten jos sen listasta poistaisin niin olisiko käsissäni hyvä päivittäisannos?
Erityisesti kaipaisin kommentteja Omega3 tarpeesta ja hankintatavoista kalattomalle.

Kiitoksia mielenkiintoisesta ketjusta ja vastauksista jo etukäteen
Palikkae
 
Tässäpä meikäläisen tämänhetkinen kanta liittyen palikkaen kysymykseen. Yleistä "suositustani" en varsinaisesti pysty antamaan, sillä mun mielestä se on aina niin tapauskohtaista.

1. Aktiiviurheilijan ravitsemukselliset tarpeet liittyvät ensisijaisesti MAKROravinteisiin.

Liikkuvien ihmisten tulee syödä enemmän kuin sohvaperunoiden (joille on myös hieno tieteellinen termi: sedentaari). Kaikki lähtee liikkeelle tasapainoisen ja riittävän perusruokavalion rakentamisesta. Tämä siis pitää sisällään myös ison kasan rehuja/hedelmiä, jolloin saadaan paljon mikroravinteita. Tutkimusten ja maalaisjärjen valossa on selvää, että esim. lihastaan rakentava urheilija tarvitsee sedentaaria enemmän proteiinia. Vastaavasti raskasta aerobista tehdään parhaiten hiilareiden voimalla. Mutta mikä on huomattavaa: tutkimusten valossa edes aktiiviurheilijoiden mikroravinnevaatimukset eivät kasva merkittävästi sedentaareihin verrattuna (kirjallisuuskatsauksia: 1 ja 2). Tämä voi olla monelle yllättävää tietoa, sillä vitamiinisupplementaatiota pidetään jo lähes itsestäänselvyytenä terveysaiheisissa keskusteluissa. Tutkimusten valossa näyttää siltä että jos päällä ei ole mitään akuuttia puutostilaa, tasapainoisen ruokavalion lisäksi ei tarvita supplementaatiota. Vitamiinilisiä syövät yleensä ne, joilla ruokavalio ja elämätavat ovat jo muutenkin kunnossa - luultavasti turhaan.

2. Supplementaatio tulee kohdistaa aina tietyn tarpeen mukaan.

Esimerkiksi silloin jos kalaa ei tule juuri syötyä, kalaöljykapselit ovat paikallaan. Todennäköisesti tämä pätee suurimpaan osaan jopa aktiiviurheilijoista, joten niitä voikin suositella monille. Toinen juttu on esimerkiksi tuo D-vitamiini, jonka suhteen erityisesti me Pohjolan asukit olemme keskimäärin pahasti vajeessa => supplementaatio on paikallaan. Joillakin ihmisillä voi olla vaikeuksia saada riittävästi muitakin rasvaliukoisia vitamiineja (A, E ja K), joten niiden supplementaatio voi olla jopa tärkeämpää kuin vesiliukoisten. Kannattaa näiden suhteen tsekata vaikka finelistä, tuleeko niitä lähellekään riittävästi. Tässä on kuitenkin oltava erityisen tarkkana, sillä esimerkiksi E-vitamiinin ja lykopeenin osalta on näyttöä siitä, että ne ovat hyödyllisiä vain jos mukana on ravinnosta saatavia synergistisiä kumppaneita. Yksistään voivat olla jopa haitallisia.

Mainittakoon tässä yhteydessä jälleen tuo 'antioksidantit + treeni'-mysteerio. Luin jostain erittäin hyvän vertauksen: hapetus-stressiä voidaan verrata tuleen ja antioksidantteja veteen. Treeniadaptaation kannalta pieni oksidatiivinen stressi on eduksi, vähän kuten takkatuli lämmittää kämppää. Sitä ei kannata sammuttaa hirmuisella vesikuormalla. TOISAALTA joissakin äärimmäisissä treeneissä, kuten maratonijuoksu, stressi voi olla niin suurta että antioksidanttimäärän nauttiminen treenin yhteydessä on eduksi (vrt. koko talo syttyy palamaan). C-vitamiinisupplementaation onkin todettu vähentävän esim. maratoonareiden sairastumisia suorituksen jälkeen. Keskiverto-pakkislaiselle (:D) siitä ei luultavasti ole mitään hyötyä ja luultavimmin jopa jotain haittaa.

Muita eritystilanteita voivat olla esim. erittäin tiukka dieetti (kisabodarit saattavat tutkimusten mukaan olla dieetillä kalsium-vajeessa), erikoisruokavaliot (vegaanit, allergikot), todetut puutostilat, suolistovaivaiset (IBD, Chronin tauti ja näiden sukulaiset), taipumus lihaskramppeihin jne.

3. Kun perusruokavalio on kunnossa, ergogeeniset (suorituskykyä parantavat) lisäravinteet ovat paljon parempi sijoitus.

Näistä erityisesti klassikot, kuten heraprotsku, kreatiini ja beta-alaniini ovat tutkitusti niitä tehokkaimpia. Jos/kun oma ravitsemusbudjetti on rajallinen, itse suosittelisin käyttämään suurimman osan rahoistaan tuon perusruokavalion ylläpitoon ja jos sen jälkeen ylimääräistä jää, näiden suoritusta ja/tai lihaskasvua parantavien lisäravinteiden ostoon. Jotain monivitamiini-/hivenainevalmisteita kannattaa toki pitää jemmassa esim. sairastumisen, reissun tai jonkin muun erikoistilanteen varalle. Päivittäiseen käyttöön niitä ei välttämättä tarvitse. Tässä tapauksessa luen myös EGCG:n, kofeiinin yms ergogeenisiin ravintolisiin, joiden käyttö voi olla paikallaan esim. dieetillä.

Mikään ei tietysti ole mustavalkoista. Varsinkaan ravitsemuksessa. Jos joku kokee saavansa mikroravinnesupplementaatiosta jotain hyötyä ja raha ei ole ongelma, mikäs siinä. Näkisin ettei päivittäisestä monivitamiinivalmisteesta (tai vastaavasta) luultavasti ole mitään haittaakaan, jos sen esimerksi ottaa aamuisin (kaukana treenistä). Pointtini on siinä, ettei se myöskään ole välttämätön optimaalisen kehityksen kannalta, kunhan ruokapuoli on kunnossa.

Alkuperäiseen kysymykseen: Tietämättä tarkkaan sun henkilökohtaisia erityisvaatimuksia (treenin laatu ja määrä, edellä mainitsemani muut tekijät), sanoisin että lista on ihan ok, kunhan et ota sitä C-vitskua treenin välittömässä läheisyydessä. Uskaltaisin kuitenkin väittää, ettei sun suorituskyky laske merkittävästi vaikka jättäisit sieltä tuon sinkin ja magnesiumin pois :) Todennäköisesti pystyt myös syömään kalaöljykapseleita, sillä useimmiten allergia johtuu jostain kalan proteiinista, mitä kapselivalmisteissa ei pitäisi olla. Kannattaa aloittaa maltillisella annostuksella ja tarkkailla mahdollisia oireita.



Henkilökohtaiset anekdootit ovat yleensä arvottomia mutta kun kaikki muutkin, niin minäkin :) Itse olen pärjännyt vallan mainiosti jo muutaman vuoden ihan pelkällä kalaöljyllä ja talvisin D-vitskulla. Tähän mahtuu ympärivuotista aktiivitreenausta ja yhteensä n. puolitoista vuotta dieettaamista. En ole kunnolla sairastellut moneen vuoteen. Vedän päivittäin mojovan salaatin (sekaan reilusti kasviöljyjä), kourallisen pähkinöitä, 0-2 kananmunaa ja 2-3 eri hedelmää sesongista riippuen. Terveys ja treeni kulkee niin hyvin, etten koe mitään tarvetta alkaa lisäilemään tähän mitään vitamiinivalmisteita. Jostain helvetin superfoodeista nyt puhumattakaan :) Tällä hetkellä minulla on kyllä aktiivisen opiskelun kohteena nuo A-, E- ja K-vitamiinit joten voi olla että niitä lisäilen jossain vaiheessa.

Ja kuten todettua, tässä on tämänhetkinen näkemykseni. Todisteiden valossa olen ilman muuta valmis korjaamaan kantaani.



EDIT: tässä oli siis yleisesti puhe päivittäisistä vitamiineista, hivenaineista ja kalaöljystä. Ihan oma lukunsa sellaiset spesialiteetit, kuten tuo EGCG, resveratroli, arginiini, GLA, niasiini yms. Ne voivat olla tietyissä tapauksissa myös hyödyllisiä mutta en kyllä suosittelisi niitä kaikkien päivittäiseen käyttöön. Jos ei muuten niin lompakon vuoksi.
 
Pelkkää asiaa.

Eipä tähän hirveästi voi lisätä. Asiantuntijana oleminen vaatii jatkuvaa kehittymistä ja oppimista, mikä johtaa aika ajoin mielipiteiden muuttumiseen. Itse olen viime aikoina ruvennut hieman kyseenalaistamaan beta-alaniinin - ja jopa kreatiinin - tarvetta lauantai- ja harrasteurheilijoilla, koska omassa voima- ja kestävyysreservissä on vielä niin paljon potentiaalia, että pidän näiden hyötyä ehkä kyseenalaisena. Sitten kun treenimäärä alkaa ylittää 4-5 kertaa viikossa ja treenien dynamiikka alkaa olla laaja, uskon edellä mainittujen lisäravinteiden tehoon ehdottomasti.

E: ...ja puhun siis oikeasta hyödystä, en placebosta.
 
Back
Ylös Bottom