- Liittynyt
- 7.12.2006
- Viestejä
- 1 247
Tänään hukkapäivä darrassa. En juo enää mitään ennen muuttoa. :curs:
No, sain sentäs 120m2 mdf-kattopaneelia roudattua sisälle lämpiämään.
Hyi vittu, darrassa raksalla. Been there.

Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tänään hukkapäivä darrassa. En juo enää mitään ennen muuttoa. :curs:
No, sain sentäs 120m2 mdf-kattopaneelia roudattua sisälle lämpiämään.

Samo, kattelin blogistasi noita viemäröintejä... En tiedä mikä on ...
Nyt ei ole tarkoitus kyseenalaistaa, mutta taas sama juttu tuli mieleen kun Hupen kuvia about vastaavassa vaiheessa katsoessa. Täällä meillä päin ei missään nimessä suositella hiekan käyttöä kakussa / pohjan täytössä, vaan laitetaan singeliä vähintään parikymmentä senttiä ennen laattaa / stytoomeja. Senkin alle mielellään sitten 0-16 josta kastelelmalla nolla pois. Käytännöt vaihtelee varmaan paikkojen mukaan. Kuivassa paikassa ei varmaan paljon väliä, mutta täällä missä pohjavesi killuu lähellä pohjaa pitää olla varovainen.
Samo, kattelin blogistasi noita viemäröintejä... En tiedä mikä on oikeasti oikein ja onko merkitystä, mutta mulle opastettiin, että viemäröinti missä kulkee kiinteää kivaa ja nestettä, pitäisi laittaa sentti / metri kaadolla. Jos on suurempi, niin on riski, että kiinteä ja neste ei kulje tarpeeksi samaa tahtia ja käypi niin, että se kiinteä sinne sitten helposti jämähtää paikalleen.
No, täällä päin nuo tehdään taas niin että laitetaan 8-16 sepeliä 30-40cm, jonka päälle valetaan sokkelin anturat. Sepelin päälle tulee sitten radonputket ja sen päälle suodatinkangas. Täyttö tehdään sitten hiekalla/soralla, eristykset ja sen päälle valukangas ja laatta valetaan sen päälle. Valukankaankin käytössä on pari koulukuntaa, esim. naapurikunnassa tuota ei ole käytetty koskaan, täällä käytetään. Hyvinhän tuon kapillaarikatkon pitäisi tuolla hieman syvemmälläkin toimia ja suojaahan se tuolloin myös sokkelia/anturaa. Kuitenkin kosteutta ei käytännössä oikein pääse mitenkään muodostumaan tuon yläpuolelle laatan alle? Voisi kuitenkin kuvitella että olisi parasta tehdä koko sisäpuolinen täyttö kapillaarisoralla? Tuolloin tosin pelkkään sisätäyttöön saisi varata varmasti aivan järkyttävän summan rahaa, olikohan tuon hinta 7e/tn kun sora maksaa 0,60e/tn.
Tossakin sopassa on niin monta reseptiä kuin on kokkejakin, mutta sen minä tiedän että tuohan vaihtelee myös maantieteellisten syiden vuoksi, esim. pk-seudulla kalliomurske on huomattavvasti edullisempaa kuin jostain sadankin kilometrin päästä roudattu hiekka/sora, joten käytetään mursketta. Täällä taas sorakuoppia on pilvin pimein aivan "naapurissa" eikä kalliota missään, joten mitään mursketta ei oikein edes saa.
Meillä ei muuten ole viemärin tarkistuskaivoa missään, tosin sellainen "liityntä"kaivo jonne mahtuu mies sisälle, on aivan tontin rajalla, ehkä se ajaa saman asian?
Tätä rakennetta pitäisi seuraavaksi alkaa tekemään. Eli tuossa ei sinällään ole mitään epäselvää. Rimat kattotuoleihin kiinni ja niihin tuulensuojalevyt, sitten villaa ja höyrynsulku. Vaan pisti pohtimaan, että miten teet höyrynsulusta tiiviin kun tuossa on nuot piron kattotuolien naulauslevyt.
Huppe jo blogiin ehdotti urtsia, kuulostaa järkevälle.
![]()
hei rakentajat!
Minkä verran rakennuksilla tulee puujätettä, ja haluaako rakentaja niistä eroon vai mitä niille tehdään? Kaatopaikalle ei taida maksaa mitään, mutta miten suhtautuisitte ihmiseen joka tulisi kysymään josko saa viedä poltettavat romupuun pois?
Pohdiskelin, josko uskaltaisin naapuriin mennä norkumaan, siellä kun tehdään pitkästä taloa.
Tämä + Masse Majavan systeemi. Mulla on käyttökelpoinen tavara vanhojen kattopeltien alla tontin takarajalla odottamassa sopivaa käyttöä ja sitten se vähän huonompi tavara on joko pätkittynä polttoon tai sitä odottamassa.Mä en ole heittänyt ainoatakaan puuta pois. Kaikki on joko pätkitty, poltettu tai kasassa odottamassa pätkimistä.