Mun päivä tähän asti:
05:20 Vanhempi lapsi (2.5 v) alkaa marssia meidän huoneeseen ja pitää taluttaa takaisin omaan sänkyynsä
.. tässä välissä tämä tapahtuu seitsemän kertaa, olen valmis heittämään pennun seinään
07:10 Nousen erittäin vittuuntuneena ylös kun ei kerta nukkuakaan saa
07:20 Avaan jääkaapin, proteiinipullo tippuu saman tien itsestään maahan ja korkki hajoaa. Ei vuoda ulos, vaihdan korkin.
07:50 Aamupaskalla selviää syy illan ja yön vatsakipuun, jonkin asteen ripuli / lievä vatsatauti.
08:15 Kävelen työpaikan portaat ylös ja ihmettelen miksi mun takki, housut ja toinen kenkä on jossain paskassa.
Syyksi paljastuu vuotava proteiinipullon korkki. Villakangastakin joutuu viemään pesulaan (dry cleaning only), läppärilaukun heitän
vittuun ”Kyllä, se on roska.”-Post-It-lapulla varustettuna kun se on täynnä entisiäkin tonnikala yms liemiä, siitä on ollut pelkkää haittaa. Kannan kamani tästedes muovikassissa, kuten olen ennenkin tehnyt. Pitikin alkaa aikanaan juppeilemaan jollain saatanan laukulla, ihmisen pitäisi luottaa vaistoonsa.
Auton etupenkillä lainehtii maito, hera ja raaka kananmuna. Putsaan sitä sen verran kun paperituppoja riittää ja ois vielä lähteny niin
vitusti lientä irti ettei mitään rajaa.
Kalenteriin laitoin vuosittain tapahtuvan eventin ”Vuotuinen Saatanallisen Epäonnen Päivä - Annual Day of Satanic Misfortune”, jotta älyän tulevina vuosina 29.12. jäädä suosiolla peiton alle tai lähteä ajoissa jonnekin helvettiin epäonnea karkuun. Pahintahan tässä on se, että päivä on vasta alussa.