Jätkänkynttilät, rakovalkeat ....

Timba79

Timba79

Moderaattori
Mode
Liittynyt
5.6.2003
Viestejä
29 697
Tupipahan mieleen tällainenkin. Eli kun itselläkin tontilla ois noita männyn rankoja pätkimättä, vois tehdä vaikka parit jätkänkynttilät tai rakovalkeat. Antas kuivua ja olisipahan sitten ensi talvena valmiita käyttöön.

Kaikenlaista ohjetta näihinkin löytyy. Oletteko itse tehneet ja kun varmasti olette, niin pistäkäähän jakoon hyviä ohjeita ja vinkkejä.
 
Ei nyt varsinaisesti mikään vinkki, mutta muutama vuosi sitten tehtiin isäukon kanssa vanhoista hirrenpätkistä jätkänkynttilöitä. Hirret olivat olleet kuivamassa varmaan 5 vuotta varastossa, moottorisahalla vaan ristikkosahaukset melkein pohjaan asti ja muutama tuohenkäppyrä perään ja tulille. Paloivat hyvin ja kauniisti.
 
Mulla ei oo vinkkejä mut sain eilen rakovalkeaa vähän ku lapset oli nukkumassa!
 
Jätkänkynttilä


Jo vuosikymmeniä ovat tukkijätkät tehneet tervaspuista kätevän kahvinkeittotulen. Samoin korpisoturit kaukopartiomatkoilla hyödynsivät kevyttä, mutta tehokasta jätkänkynttilää.

Jätkänkynttilä valmistettiin aikoinaan sahaamalla kelonpätkän päähän ristikkäiset lovet, joihin tungettiin sytykkeitä. Pystyyn asetettu puu sytytettiin, sekä laitettiin kahvipannu suoraan puun päälle. Kahvivesi kiehahti tuossa tuokiossa ja tuli tarjosi samalla tarjosi samalla lämpöä keittäjälle.

Korpisoturille hyvä jätkänkynttilä tarjosi keittotulet moneksi kerraksi, jos pölkkyä oli mahdollisuus kuljettaa mukana.

Nykyään jätkänkynttilä on lähes ainoastaan koristetuli, erilaisten juhlatilaisuuksien somistaja, jouluaaton hyväntuoksuinen pihatuli.

Jätkänkynttilä voidaan tehdä kuivasta mäntykelosta tai tervasrosopuusta. Myös kuivasta kuusipuusta voidaan kelo valmistaa. Parasta värkkiä on noin 20 senttiä läpimitaltaan oleva kuiva tervas. Puu sahataan noin metrin mittaisiksi pölkyiksi. Tämän jälkeen pölkky sahataan ristikkäin halki lähes koko pituudeltaan, ainoastaan parikymmentä senttiä alapäästä jätetään pitopuuksi. Jotkut poraa ilmareiät alas, joka auttaa palamista.

Jätkänkynttilän voi valmistaa ilman moottorisahaa. Katkaistun pölkyn voi halkaista kirveellä ristiin. Halkaistun pölkyn kappaleet sidotaan alapäästä yhteen. Kappaleiden väliin asetetaan kiilat niin että pölkkyyn jää sytyttämistä ja palamista varten tarvittavat raot.

Syntyneeseen rakoon sitten tungetaan sytykkeitä. Kärkeen voidaan lisäksi sahata tai veistää lisätilaa sytykkeille. Helpoin tapa sytyttää on käyttää bensiiniä apuna metsureiden tapaan. On vain pidettävä huolta ettei polta itseään bensiinin leimahtaessa. Varsinkin tuulisessa säässä vaara on ilmeinen. Huomattavasti turvallisempi tapa on sytyttää kuivattu jätkänkynttilä perinteisesti tervaslastuilla ja muilla kiinteillä sytykkeillä. Näin voi varmemmin säästää ripsi- ja kulmakarvansa.

Kuiva, sopivan järeä pölkky palaa tyynessä säässä useita tunteja, mutta tuulinen sää lyhentää sen paloaikaa huomattavasti. Näitä tunnelmallisia tulipuita on hyvä valmistaa kesäaikana kuivamaan talvi-iltojen tarpeisiin.

img2442893.jpg


img2442894.jpg
 
Tepe83 sanoi:
Ettei vaan ollut sittenkin jätkänkynttilää.. ;)
Click to expand...

Hahah, jätkänkynttilää kuivana kakkoseen...

No joo. Mietin vain itse, että kelpaako ihan perus mänty tuohon. Ois muutama sopiva pätkä jotka vois sahaillaan ja pistää kuivamaa.
 
Rakovalkea on enempi sellainen nuotio eikä tunnelman luoja pihaan. Mutta meillä ollaan nuo jätkän kynttilät joskus imeytetty polttoöljyssä jolloin palavat huomattavasti pitempään kuin pelkällä puulla.
Tuossa on kuvassa pinottuna 2kpl jätkänkynttilöitä( jotain 50cm pitkiä ja jotain 40cm halk keloja) päällekkäin ja imeytetty pikkuisen polttiksella. Oli eräs juhannus kun kokko puuttui niin tehtiin sitten tulet muuten.
 

Liitteet

  • jätkänkynttilä.webp
    jätkänkynttilä.webp
    207,2 KB · Katsottu: 5 361
Koskaan en ole rakovalkeaa kokeillut, joten mutulla mennään, mutta eikö vanha nyrkkisääntö ole, että se palaa tuuman tunnissa ja on siten ylivoimaisesti paras yöpymistuli. Eri asia sitten on miten tulen saa palamaan koko yön, jos ei ole kuivaa keloa poltettavaksi.
 
Pari kertaa on tullu rakotulilla yövyttyä, ja kuivan maan oksaton kelo on tieten siihen hommaan the puu. Mikään muu puulaji ei tähän edes tietääkseni sovellu ominaisuuksiltaan. Sytyttäminen ei jokapojalta onnistukaan mettäolosuhteissa. Kiehiset ja keittotulien hiilelle palaneet sytöt auttaa asiaa. Tulppuja/tulpuspalikoita säätämällä saa paremmin/huonommin syttymään, mutta avainsana on oikeanlainen puu. Puun vastakkain olevat pinnat pitää saada hiilelle ja hehkumaan, senjälkeen tulput poistetaan ja lämpöpatteri palaa suht varmasti loppuun asti jos on oikein tehty.

Tuuma tunnissa ja kirveenvarsi rangan pituutta yöpyjää kohti. Rakotulethan on siis talviaikana (LUE: pakkasella) louteessa yöpyvän tulet. 25senttisestä hongasta kyhätty valkea siis palaa kymmenisen tuntia. Turhaan ei kannata keloja kaadella, tuoreesta pystymettästä kaadetusta petäjästä saa tehtyä sitä vuoden ulkona kuivaamalla kotikäyttöön ihan toimivat rakovalkea -puut jos haluaa ko. nuotiomallia testata. Kannattaa tosin muistaa kuoria ne kaadon jälkeen :)

Idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan siis asettaa kaksi honkaa päällekkäin ja siihen tuli keskelle. Google löytää kuvia ja tietoa jos kiinnostaa enemmälti.
 
Back
Ylös Bottom