Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
Meillä rautakauppaan on noin 2km edestakaisin. Höyläämölle sitten about 5km edestakaisin. Tuota väliä kyllä jaksaa itsekin sahata, eikä viitsi 80 euroa maksaa 2km rahdista.
 
Mitä tuossa olen itse seuraillut muiden rakentamista + itse rakennellut hieman mökkiä niin kyllä saa aika pro olla että kaiken pystyy suunnittelemaan niin hyvin etukäteen että ne muutamalla rekkakuormalla tulee tontille. Aina sitä tuppaa jotain pientä puuttumaan/olemaan väärä mitta jne. Ja välillä pitää saada tavaraa kulkemaan toiseenkin suuntaan.
 
En ole nyt varma sinun budjetista, vai oliko se Vilho Kanuunalla(kin) se ökytalo, tai ainakin ökyperustukset?
Joo, tosiaan jokainen 5-kymppinen on tarkoitus säästää, myös kuljetuksissa.

Masse Majava ja Vilho Kanuuna, on teillä ainakin nickit :D

Se mun urheiluauto makaa siellä ökyperustuksissa :)

Raksa-aikana käytin appiukolta 300€ ostettua 88-vuoden datsun nissania jossa oli peräkoukku. Lainailin faijan ja starkin kärryä. Rakennusaika oli sellasta sekoilua, että jostain jot-tyyppisestä neljän tilauksen täsmätoimituksesta ei hirveesti voinut puhua. Välillä tuntu että siellä Starkissa sai roikkua enemmän kuin työmaalla. Näin jälkikäteen kyllä kanssa suosittelen peräkärryn ostamista ja vaikka sitten myymistä heti urakan jälkeen.
 
Jos multa kysyttäisiin, niin auton toivoisin olevan farkku missä on vetokoukku ja ostaisin 3 m pitkän, pitkä aisaisen, kippaavan ja kuomullisen kärryn, mielellään vielä telillinen. Joo, maksaahan se, mutta uskoisin että käyttöä kyllä löytyy rakentamisen jälkeenkin. Ainakin mulle löytyis. Lisäksi yksi peräkärry nyt ei ole se suurin kulu rakentamisprojektissa. Kärryllä saa helposti laudat, panelit, levyt, putket, jne haettua, pakulla hieman hankalampaa kun pituus tulee vastaan. Varmaan tarpeeseen vaikuttaa paljon se, että rakennuttaako talon (ja ruuvaa vähän kipsilevyjä jne.) vai rakentaako sen itse.

Keski-suomessakin rahdit on 50-70 € 14 km matkasta ja laskin että vajaa tonni on mennyt niihin rahaa. Reilu tonni on mennyt jätelavoihin. Kaiken olisi voinut kuljettaa kärryllä pois. Sillä olisi jo maksanut ison siivun kärrystä. Jälkiviisautta. Onneksi nyt on 'hyvä' koukullinen vetoauto ja kärry ollut lainassa. Ostan heti oman, kun lompakko alkaa olemaan paremmassa kunnossa.

Lisäksi kun nuo kuljetukset tulee miten sattuu, vaikka jostain on sovittu, eli voit joutua odottamaan monta tuntia. Itse hakemalla tavara tulee silloin kun se haet ja ei tartte odotella. Edellyttää että se on maksettu etukäteen ja varattu. Lisäksi tavara on yleensä kuivaa ja saat valita itse esim. suorat laudat. Näin köyhälle parempi vaihtoehto.
 
Hyviä pointteja täällä monella, siis tuosta autosta ja kärrystä.

Siinä se ongelma onkin, että niillä satasilla ei tahdo saada mitään pakua, joka ei ole "laita tästä itsellesi auto ajokuntoon" versio. Ja itse kun en osaa autoon vaihtaa kuin renkaat, eikä oikein kiinnosta, eikä ole aikaakaan, niin ehkä tuo kannattaa unohtaa tai sitten joutuu laittamaan satasten sijaan tonneja.

Jos taas päätys kuomukärryyn niin onko noilla merkeillä isoja eroja? Ja mitään ihan jättikärryä lienee turha hankkia kun vetoauto ois 1,6 bensakoneella oleva ja tontille kun mennään, joutuu ensin nousemaan melko jyrkän mäen päälle, vaikka itse tontti onkin niin tasainen kun Keski-Suomessa vaan olla voi. Tietty tontilta kohti kaatopaikkaa tulee alamäkeen painavakin kuorma. :D

Sitten voisi ostaa vaikolla kauppakassiksi jonkun Ibizan tai muun pikkukärryn kun ollaan muutettu sinne.

Kuomukärryn vois ostaa vaikka uutena tai erittäin vähän käytettynä. Sitä kuitenkin käyttää käytännössä lopun ikäänsä tai kunnes sen saa rikottua totaalisesti. ;) Tietty jos noita ehjillä kuomuilla varustettuja käytettyjä oikeasti löytyy järkihintaan, se ois paras ratkasu, vaan aika huonosti taitaa olla...nimenomaan ehjillä kuomuilla...

Itsellä on rautakaupasta tontille 13 kilsaa suurinpiirtein. Ois tossa joku Kodin-Terra lähempänäkin, mutta tuskin tulee käytyä kun Oron tj on tuttu kaveri. Sieltä varmaan paljon tulee tavaraa ostettua. Eli rahdilla tulee varmaan otettua suurin osa raksatarvikkeista. Ja farkku kun on tuo oma auto, niin kontissa menis työkalujakin hyvin. Tosin tuo on 5 vuotta vanha, ei sitä raaskis kovin repiä raksalla paskaksi kuitenkaan. Että vois se varmaan olla hyvä ostaa joku vanha farkkukorolla tai farkkuvolvo ja vaihtaa tuo sitten pikkuautoon raksan jälkeen. Vetokoukun hinnalla sais varmaan henkilöauton jossa on vetokoukkua, eikä tarttis sääliä. Kattoo jonkun jossa on leimaa jäljellä reilusti.
 
Kärryä jos itse hakisin tohon tarkoitukseen niin sen verran leveä että kuormalavan pystyy nostamaan trukilla kyytiin ja kipsilevyt menee heittämällä kyytiin. telikärryt on muuten ihan jees paitsi niissä on aika useassa jarrut jolloin tarvii katsastaa. ja eihän ne ikinä toimi silloin kun pitää , toki löytyy telejä missä ei ole jarrua, mutta se toinen akseli on kantavuudesta pois.
 
Kahden epäonnistuneen tonttikaupan jälkeen aloin selailemaan etuovea ja sieltä löytyikin juuri ilmoitettu omakotitalo rauhalliselta paikalta. Talo oli muuten hyvässä kunnossa, mutta koska se on rakennettu kultaisella 80-luvulla, alkoi kysymyksiä heräilemään. Osaisiko joku kertoa hieman enemmän oheisesta läpileikkauksesta, eli onko tämä nyt se hazardi tapa rakentaa talo. Talon lattia ei ollut maan tasalla, vaan joka suuntaan ovella joutui nousemaan portaat taloon sisälle.

lpileikkaus.jpg


Räystäistä vesi johdettiin putkia pitkin pois talolta ja ainakin näin amatöörinä katsottuna kaadot olivat pois talosta.
 
Kahden epäonnistuneen tonttikaupan jälkeen aloin selailemaan etuovea ja sieltä löytyikin juuri ilmoitettu omakotitalo rauhalliselta paikalta. Talo oli muuten hyvässä kunnossa, mutta koska se on rakennettu kultaisella 80-luvulla, alkoi kysymyksiä heräilemään. Osaisiko joku kertoa hieman enemmän oheisesta läpileikkauksesta, eli onko tämä nyt se hazardi tapa rakentaa talo. Talon lattia ei ollut maan tasalla, vaan joka suuntaan ovella joutui nousemaan portaat taloon sisälle.

http://img840.imageshack.us/img840/5268/lpileikkaus.jpg

Räystäistä vesi johdettiin putkia pitkin pois talolta ja ainakin näin amatöörinä katsottuna kaadot olivat pois talosta.

Maanvarainen betonilaatta, 60mm paksu. Eli aika ohut.
Tuon käyttöhän vaatisi maaperätutkimuksen dokumentit. Riippuu paljon myös sijainnista, esim. pk-seudulla tuo on tuhoon tuomittu perustusratkaisu, johtuen noin 20 metrisestä vetelästä saviliejusta talojen alla. Eli lattia painuu yleensä keskeltä. Laita marmorikuulia seinien vierelle ja katso vierivätkö ne talon keskiosaan? Usein tuon painumisen näkee kyllä silmälläkin.

Hazardeja tapoja rakentaa taloa ei oikeastaan ole. On vain vääränlaisia toteutuksia ja vaikkapa viallisia laitteita, vaikkapa nyt tässä Finndomon casessa oleva ilmankuivainlaite.
 
...
Siinä se ongelma onkin, että niillä satasilla ei tahdo saada mitään pakua, joka ei ole "laita tästä itsellesi auto ajokuntoon" versio. Ja itse kun en osaa autoon vaihtaa kuin renkaat, eikä oikein kiinnosta, eikä ole aikaakaan, niin ehkä tuo kannattaa unohtaa tai sitten joutuu laittamaan satasten sijaan tonneja.

Jos taas päätys kuomukärryyn niin onko noilla merkeillä isoja eroja? Ja mitään ihan jättikärryä lienee turha hankkia kun vetoauto ois 1,6 bensakoneella oleva ja tontille kun mennään, joutuu ensin nousemaan melko jyrkän mäen päälle, vaikka itse tontti onkin niin tasainen kun Keski-Suomessa vaan olla voi. Tietty tontilta kohti kaatopaikkaa tulee alamäkeen painavakin kuorma. :D

Sitten voisi ostaa vaikolla kauppakassiksi jonkun Ibizan tai muun pikkukärryn kun ollaan muutettu sinne.

Kuomukärryn vois ostaa vaikka uutena tai erittäin vähän käytettynä. Sitä kuitenkin käyttää käytännössä lopun ikäänsä tai kunnes sen saa rikottua totaalisesti. ;) Tietty jos noita ehjillä kuomuilla varustettuja käytettyjä oikeasti löytyy järkihintaan, se ois paras ratkasu, vaan aika huonosti taitaa olla...nimenomaan ehjillä kuomuilla...

Itsellä on rautakaupasta tontille 13 kilsaa suurinpiirtein. Ois tossa joku Kodin-Terra lähempänäkin, mutta tuskin tulee käytyä kun Oron tj on tuttu kaveri. Sieltä varmaan paljon tulee tavaraa ostettua. Eli rahdilla tulee varmaan otettua suurin osa raksatarvikkeista. Ja farkku kun on tuo oma auto, niin kontissa menis työkalujakin hyvin. Tosin tuo on 5 vuotta vanha, ei sitä raaskis kovin repiä raksalla paskaksi kuitenkaan. Että vois se varmaan olla hyvä ostaa joku vanha farkkukorolla tai farkkuvolvo ja vaihtaa tuo sitten pikkuautoon raksan jälkeen. Vetokoukun hinnalla sais varmaan henkilöauton jossa on vetokoukkua, eikä tarttis sääliä. Kattoo jonkun jossa on leimaa jäljellä reilusti.

No mulla oli starkkiin matkaa se 3 - 4 kilsaa, eli vähän eri tilanne. Jos se oma auto on minkään arvoinen niin en suosittele "rakentamisautoksi" uhraamista. Mulla meni siinä 8 kuukauden aikana nissani sen näköiseksi että jos olisi ollut yli 300 euron auto niin varmaan olisi itkettänyt (appiukkoa varmaan itkettikin kun näki miten vanhalle hyvin hoidetulle nisulle kävi noin nopeasti :)). Suurin osa niistä pikakäynneistä hoitui ilman peräkärryäkin. Toisaalta, varsinkin perustusvaiheessa, auto oli myös työkalupakki ja toimisto. Peräkärryä ei saa lukkoon ja esim. papereiden säilytykseen ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Pakettiauto joka kulkee todennäköisesti sen vuoden minkä rakentaa olisi hyvä vaihtoehto. Kaveri osti tonnin hiacen jota ei edes yrittänyt katsastaa projektin aikana ja myi pois heti kun kämppä oli valmis. Sai jopa voittoa, vaikkei ollut paskaa katsastanutkaan.
 
Maanvarainen betonilaatta, 60mm paksu. Eli aika ohut.
Tuon käyttöhän vaatisi maaperätutkimuksen dokumentit. Riippuu paljon myös sijainnista, esim. pk-seudulla tuo on tuhoon tuomittu perustusratkaisu, johtuen noin 20 metrisestä vetelästä saviliejusta talojen alla. Eli lattia painuu yleensä keskeltä. Laita marmorikuulia seinien vierelle ja katso vierivätkö ne talon keskiosaan? Usein tuon painumisen näkee kyllä silmälläkin.

Hazardeja tapoja rakentaa taloa ei oikeastaan ole. On vain vääränlaisia toteutuksia ja vaikkapa viallisia laitteita, vaikkapa nyt tässä Finndomon casessa oleva ilmankuivainlaite.

Laattaa vajoaa yleensä vaan toisesta päästä, eli 6 sentin laatta jos vajoaa, niin se myös hajoaa. Klinkkeripaikoista saa hyvin vinkkiä. Välikaton katsoisin hyvin läpi, eli aluskate noista yleensä puuttuu. Myös salaoja ja sadevesiratkaisuista kannattaa kysellä. Lämmitysjärjestelmä ja sen kustannukset. Mahdollisuudet vaihtaa järjestemää?
 
Tässä tullaan siihen, että miten perusteltua on 10-20 vuoden päästä esittää sama kysymys tänäpäivänä rakennetulle maanvaraiselle laattaperustukselle? Mistäänhän ei oikein näe mitä siellä laatan ja styroksin alla muhii. Mikä nurkka vajoaa.

Se, että finndomon perustuksista löytyi hometta on sen syytä, että se voidaan tarkastaa avaamalla luukku ja rymimällä alapohjaan katsomaan mitä se on syönyt. Kuinka monta maanvarasiat laattaa muhii tällähetkellä? Kukaan ei voi tarkastaa asiaa ja yksittäinen tapaus voidaan pistää yksittäiseksi tapaukseksi.

1 suurimmista syistä miksi en säästänyt 4 tonnia ja tehnyt maanvaraista laattaa. Onko tärytykset tehty hyvin joka nurkasta ja 30 sentin välein 4 kertaan. Nouseeko kapilaarivesi alapohjaan? Mitä, jos viemäri irtoaa liitoksista talon alla? Miten myyn talon, jos en voi itse olla 100% varma mitä talon joka nurkan alla on?

En ole rakennusinsinööri, mutta jos sorapatjan päälle tehdään umpinainen rossipohja, kuten finndomo on tehnyt, niin miksi se homehtuu? Mistä kosteus sinne pääsee? Eli muhiiko maanvaraisissa laatoissa sama ongelma?
 
En ole rakennusinsinööri, mutta jos sorapatjan päälle tehdään umpinainen rossipohja, kuten finndomo on tehnyt, niin miksi se homehtuu? Mistä kosteus sinne pääsee? Eli muhiiko maanvaraisissa laatoissa sama ongelma?

Minäkään en asiasta tiedä mitään, mutta olikos Finndomolla puiset pohjat ja onkos lattiabetonissa homeenestoainetta?

Voisko rossipohjan "ongelma" olla se, että kosteus ei pääse siirtymään siitä minnekään, vaan se tiivistyy alapintaan... maanvaraisessa lattialaatta on lämpöisellä puolella ja näin kosteus voisi siirtyä soraa pitkin jonnekin alemmaksi? Ihan spekulointia vaan...
 
Tuo kuljetuskysymys on minullakin mielessä pyörinyt. Perinteinen ratkaisu on se raksapakun hankinta, mutta rouva iski heti vastustusvaihteen päälle.

Meillä olisi peräkärry jo omasta takaa, mutta kummankaan autossa ei ole vetokoukkua.Selitys tälle oudolle tilanteelle on se, että sain kärryn faijalta kun se ei sitä enää tartte. Mun omaan autoon ei koukkua tule (eikä sinne paskaisilla raksakuteilla mentäis muutenkaan) ja rouvan auto on taas liisattu. Lisäksi tuo kärry on pienemmästä päästä, siihen ei siis kovin isoja tai raskaita tarvikkeita saa, joten koko raksan logistiikkaa ei sen varaan voi laskea. Toisaalta, sillä ei koskaan mitään tee jos ei koukullista autoa ole ja kun tiedetään että OKT-asukas aina tarvii kuljetinta niin jotain pitää pitkässä juoksussa keksiä.

Jos raksapaku saa eukon tukan pystyyn ja pelkällä peräkärryllä ei pärjää, niin tuo ostettu kuljetus jää vaihtoehdoksi. Sen perusteella mitä mr Majava kertoi, voisi olettaa että JOS pystyy suunnittelemaan ja niputtamaan kuljetukset riittävän hyvin niin raksapakun hinnalla saa aika monta kuljetusta tontille tilattuna. Täytynee ruveta selvittelemään kuljetushintoja.

Kolikon kääntöpuoli tuossa ostokuljetuksissa on sitten tavaran varastointi tontilla. Meillä tontti tullee olemaan riittävän iso, mutta säänsuojaan pitää silti tavaraa saada. Samoin kuin varkailta turvaan, erityisesti kalliit työkalut. Sosiaalitilat ois pop ja jossain pitää pystyä pitämään työmaakokouksiakin. Vaihtoehtoina on ollut esillä merikontti tai asuntovaunu, mitäs ratkaisuja olette käyttäneet?
 
Minäkään en asiasta tiedä mitään, mutta olikos Finndomolla puiset pohjat ja onkos lattiabetonissa homeenestoainetta?

Voisko rossipohjan "ongelma" olla se, että kosteus ei pääse siirtymään siitä minnekään, vaan se tiivistyy alapintaan... maanvaraisessa lattialaatta on lämpöisellä puolella ja näin kosteus voisi siirtyä soraa pitkin jonnekin alemmaksi? Ihan spekulointia vaan...

Rupesin tässä miettimään että mitkä on ne erot mitkä esim. reunavahvistetussa / maavaraisessa on rossipohjaan nähden. Miksi maavaraisessa / reunavahvistetussa ei voisi olla samoja ongelmia? Paaluperustuksethan tehdään yleensä savimaahan. Savimaa elää ja vajoaa vaikka kuinka päällä olevan soran lätkäisi. Mulla otettiin ensin humusta n. 30 senttiä sitten siihen kangas, sitten 80 senttiä 0 - 64 (vai oliko se nyt 0-32) päälle ja sitten kangas ja 10 senttiä 0-16. Sitten vielä kakku päälle. Kuitenkin se vajoa jonkin verran. "Se ålla 6 kååkautta kun tuosta jånis jå juoksee ålda" sanoi maaurakoitsijakin. Eli periaatteessa munkin talon alla on tod näk. jo jonkinlainen ryömintätila (ainakin jäniksen mentävä). Toisaalta ennen raakavalua tossa on niin paljon isoa soraa alla että ei se kosteus ainkaan maata pitkin pääse ylös tuolemaan. Mutta voiko sinne kerääntyä kosteutta ilmasta? Pääseekö kosteus kuinka pitkälle, kun laminaatin ja kosteuden välissä on ensin 25 senttiä sementtiä, 15 senttiä styroksia ja vielä toiset 10 senttiä sementtiä?
 
Tuli mieleen kun nyt käytetään paljon finnfoamia. Sehän on täysin hengittämätöntä umpimuovia. Styrox taas päästää kosteuden läpi. Eli käytännössä nykyiset maanvaraiset pohjat rakennetaan muovin päälle, ne eivät hengitä ja auta armias jos sinne tulee pisarakin kosteutta, se ei kuivu koskaan vaan alkaa homehtumaan...

Sitten asennetaan vielä betonin päälle parketinalusmuovi joka teipataan tiiviiksi. Sinne se jää sitten se betoniressukka täysin suljettuun muovipussiin...
 
"Se ålla 6 kååkautta kun tuosta jånis jå juoksee ålda" sanoi maaurakoitsijakin.
Tämä oli mahtava! :)

Mutta voiko sinne kerääntyä kosteutta ilmasta? Pääseekö kosteus kuinka pitkälle, kun laminaatin ja kosteuden välissä on ensin 25 senttiä sementtiä, 15 senttiä styroksia ja vielä toiset 10 senttiä sementtiä?
Kun radon-putkista juteltiin vastaavan kanssa, kertoi että siellä maan alla sorakerroksessa käy hirmunen humina eli ilma siellä kyllä liikkuu ja kosteuskin, mutta eri asia lienee se minne se tiivistyy. Sementin läpi kosteuden ei luulisi kovin helposti siirtyvän, jos se kuivaakin sata vuotta lopulliseen muotoonsa. Pintaa pitkin taas sementti taitaa olla herkkääkin nostamaan kosteutta.
 
Tuli mieleen kun nyt käytetään paljon finnfoamia. Sehän on täysin hengittämätöntä umpimuovia. Styrox taas päästää kosteuden läpi. Eli käytännössä nykyiset maanvaraiset pohjat rakennetaan muovin päälle, ne eivät hengitä ja auta armias jos sinne tulee pisarakin kosteutta, se ei kuivu koskaan vaan alkaa homehtumaan...

Sitten asennetaan vielä betonin päälle parketinalusmuovi joka teipataan tiiviiksi. Sinne se jää sitten se betoniressukka täysin suljettuun muovipussiin...

Tämän takia en raakavalun ja viimeisen sorakerroksen väliin laittanut ollenkaan muovia (joka kuvaan oli piirretty) vaan erään rakennustarkastajan suosituksesta henkittävämpää materiaalia (jotain greppipaperin tapaista, joka toki oli tarkoitettu ko.käyttöön). Näin kuulemma mahdollinen lattiaan tuleva kosteus pääseen ala kautta poiskin. Saattaa olla paksapuhettakin mutta ko. "greppipaperin" pitäisi nimenomaan päästää vesi alaspäin mutta ei kosteutta ylöspäin (kuullostaa kyllä melko mahdottomalta).
 
Mulla on raksa-aikana tavarat kulkenut pääasiallisesti peräkärryssä, jonka sain K-raudasta kaupantekijäiseksi talopaketin tilauksen yhteydessä kauppiaalta. Apuna on ollut farmariauto. Aika paljon oon tavaraa kuljettanut omassa VW Touranissakin, jossa on hyvin tilaa kun kääntää tai ottaa penkit pois. Alle oon laittanut pahvia tai muovia ja siistinä on pysynyt. Alkuvaiheessa tuli styroxia ja rautoja sekä kaivot kuorma-autolla K-raudasta ja Meltexiltä. Meltexin rahti tais olla vain 30 euroa ja K-raudassa muistaakseni 80 euroa.
Tänään oli välitarkastus KVV- IV ja kaikki on hyvällä mallilla. Keittiö tulee vasta kuukauden päästä, joka voi viivästyttää sitä ettei ihan ehditä muuttaa vielä ens kuun puolella.
 
Voisko rossipohjan "ongelma" olla se, että kosteus ei pääse siirtymään siitä minnekään, vaan se tiivistyy alapintaan... maanvaraisessa lattialaatta on lämpöisellä puolella ja näin kosteus voisi siirtyä soraa pitkin jonnekin alemmaksi? Ihan spekulointia vaan...

Puisen rossipohjan huono puoli on se että puu orgaanisena aineena homehtuu ja alkaa kasvaa sientä jos kosteutta on. Betonista tehtynä tätä ongelmaa ei ole.
Maanvaraisesta laatasta, ootteko talon ostajat kanssa varmoja että antura/perustusmuotit on kanssa purettu viimeistä tikkua myöten? Olen 100 varma että naapurissa ainakin jäi anturamuotin alapuolelle poikittaiset muottituet paikalleen. Ite paukuttelin ne lekalla pois, hyvässä vauhdissa oli mätäneminen jo silloin ja haju sen mukainen. Fiksumpi timpuri käyttää teräsvannetta niin säästyy moiselta tollon työtä.

Naapuri teki vielä täytöt hiekalla ja isolla määrällä vettä. Joku vanhan kansan tiivistyskonsti se. En ilkiä ajatella mitä siellä muhii.
 
Back
Ylös Bottom