- Liittynyt
- 30.11.2009
- Viestejä
- 9
Moro!
Kaikki replyt sallittuja: Omakohtasia näkemyksiä, ammattilaisten näkemyksiä ynnä muuta. Jos on jotaki korjattavaa niin saa sanoa, koska itsellä on vain kilpaurheilijan tiedot ja taidot käytettävissä enkä välttämättä tiedä tai ymmärrä aivan täysin eri diagnooseja.
Eli, aloitanpa yleisimmästä hiihtäjien vaivasta eli alaselän vaivasta. Itsellä on todettu alaselän 3 ja 4 välin ligamenttien ns. yliliikkuminen (onko oikein sanottu ligamenttien yliliikkuminen?), minkä vuoksi jouduin 5 vuotisen kilpailu-urani lopettamaan. Vaiva tuli tutuksi tuossa muutama vuosi sitten kun alkoi kroppa ns. miehistymään ja lihasmassa kasvoi, mutta ei tasaisesti, niin juuri alaselän sisäiset lihakset jäi heikoiksi. Monta vuotta kovaa treeniä päälle ja vóila! saatin selkä niin huonoksi, että vain ja ainoastaan jokapäiväinen 1-1.5 tunnin ''pito'' treeni on lääke. Tuossa tammikuussa 2010 lopetin tämän hiihtohomman kun ei enään motivaatio riittänyt selkää kuntouttamaan. Hieman helpommin sanottuna kipu johtuu siis siitä kun alaselkä taittuu perinteisen hiihdossa ja yliliikkuvat nikamat sitten hankaavat hermoa nikamien välissä luoden aivan satanistiset kivut. Vähän nakertaa, että näin aikasin elämässä tulee tälläinen selkäongelma kun ikää on vasta 18v. mutta minkäs teet.
Seuraavana listalla onkin sitten kyynärpäässä sijaitseva peukalon kokoinen luunkappale + 10-15 pienempää, herneen kokoista, luunkappaletta. Tämä vaiva on ollu jo sen 7 vuotta ja nyt vasta sain kunnon apua siihen ja leikkaus on tulossa toukokuussa 2010. En muista, koska käsi olisi mennyt täysin suoraksi, koska se lukkiutuu noin 30 asteen kulmaan. Salilla käyntiä se on jonkin verran haitannut, varsinkin leuanvetoa ja hauispenkkiä ei voi treenata ollenkaan. Toivotaan, että kesällä sitten saa käden täysin kuntoon.
Kolmantena on kesällä 2009 Otepäässä, Virossa, sattunu vasemman nilkan ristisiteen repeäminen mikä ei kyllä enään ole kipeä paitsi silloin kuin nilkka ns. ''naksahtaa''. Juokseminen tekee joskus kipeää varsinkin kun sählyä pelailee ja nilkat on kovilla. Jos vähän muistelee sitä tapaturman hetkeä niin pääpiirteittäin tuntu siltä kuin nilkka olisi menny aivan tohjoksi tai jopa irronnut. Oli sen veroinen paukahdus ja raksahdus. Hetken luulin, etten kävelis kunnolla enään koskaan. :( Meni muutama päivä, että pystyi hieman varata nilkan päälle ja nilkka turposi aikamoiseksi jalakapalloksi.
Muutama valmentaja ja hyvä ystävä muistuttanukki, ettei urheilija tervettä päivää näe :D kyllä se pittää vissiin alkaa uskomaan tuota vanhaa sananlaskua :D
Kaikki replyt sallittuja: Omakohtasia näkemyksiä, ammattilaisten näkemyksiä ynnä muuta. Jos on jotaki korjattavaa niin saa sanoa, koska itsellä on vain kilpaurheilijan tiedot ja taidot käytettävissä enkä välttämättä tiedä tai ymmärrä aivan täysin eri diagnooseja.
Eli, aloitanpa yleisimmästä hiihtäjien vaivasta eli alaselän vaivasta. Itsellä on todettu alaselän 3 ja 4 välin ligamenttien ns. yliliikkuminen (onko oikein sanottu ligamenttien yliliikkuminen?), minkä vuoksi jouduin 5 vuotisen kilpailu-urani lopettamaan. Vaiva tuli tutuksi tuossa muutama vuosi sitten kun alkoi kroppa ns. miehistymään ja lihasmassa kasvoi, mutta ei tasaisesti, niin juuri alaselän sisäiset lihakset jäi heikoiksi. Monta vuotta kovaa treeniä päälle ja vóila! saatin selkä niin huonoksi, että vain ja ainoastaan jokapäiväinen 1-1.5 tunnin ''pito'' treeni on lääke. Tuossa tammikuussa 2010 lopetin tämän hiihtohomman kun ei enään motivaatio riittänyt selkää kuntouttamaan. Hieman helpommin sanottuna kipu johtuu siis siitä kun alaselkä taittuu perinteisen hiihdossa ja yliliikkuvat nikamat sitten hankaavat hermoa nikamien välissä luoden aivan satanistiset kivut. Vähän nakertaa, että näin aikasin elämässä tulee tälläinen selkäongelma kun ikää on vasta 18v. mutta minkäs teet.
Seuraavana listalla onkin sitten kyynärpäässä sijaitseva peukalon kokoinen luunkappale + 10-15 pienempää, herneen kokoista, luunkappaletta. Tämä vaiva on ollu jo sen 7 vuotta ja nyt vasta sain kunnon apua siihen ja leikkaus on tulossa toukokuussa 2010. En muista, koska käsi olisi mennyt täysin suoraksi, koska se lukkiutuu noin 30 asteen kulmaan. Salilla käyntiä se on jonkin verran haitannut, varsinkin leuanvetoa ja hauispenkkiä ei voi treenata ollenkaan. Toivotaan, että kesällä sitten saa käden täysin kuntoon.
Kolmantena on kesällä 2009 Otepäässä, Virossa, sattunu vasemman nilkan ristisiteen repeäminen mikä ei kyllä enään ole kipeä paitsi silloin kuin nilkka ns. ''naksahtaa''. Juokseminen tekee joskus kipeää varsinkin kun sählyä pelailee ja nilkat on kovilla. Jos vähän muistelee sitä tapaturman hetkeä niin pääpiirteittäin tuntu siltä kuin nilkka olisi menny aivan tohjoksi tai jopa irronnut. Oli sen veroinen paukahdus ja raksahdus. Hetken luulin, etten kävelis kunnolla enään koskaan. :( Meni muutama päivä, että pystyi hieman varata nilkan päälle ja nilkka turposi aikamoiseksi jalakapalloksi.
Muutama valmentaja ja hyvä ystävä muistuttanukki, ettei urheilija tervettä päivää näe :D kyllä se pittää vissiin alkaa uskomaan tuota vanhaa sananlaskua :D