Olenko pahasti väärässä? Pelkkä nikotiini on käytännössä melko haitatonta, wikipediasta katsottuna:
"Nikotiini aiheuttaa lähinnä voimakkaan riippuvuuden eikä sinänsä aiheuta tupakointiin liittyviä vaaroja. Nikotiini kohottaa verenpainetta ja lisää sydämen sykettä, mikä lisää erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä."
Eli vaikka nikotiinipurkkaa vetelisi loppuelämän, ei siitä ole terveydelle juurikaan haittaa?
PAHASTI väärässä olet.. Pelkkä fakta että nikotiinia käytetään päihteenä, hyönteismyrkkynä ja oksennuslääkkeenä, kertonee jo sen varran paljon, että tuskin se terveellistä ole!
Tässä vähän luettavaa, ja pitänee muistaa että teollisuus yrittää peitellä nikotiinin todellisia haittoja varmasti niin paljon kuin kerkeää!
Nikotiini on yksi tupakansavun noin 7000:sta kemiallisesta yhdisteestä. Nikotiinia käytetään yleisesti myös sellaisenaan tupakasta vieroittamiseen ns. nikotiinikorvaushoidon avulla. Nikotiinia annostellaan silloin purukumissa, laastarissa, nenäsuihkeena ja inhalaattorina.
Moni lääkäri suosittelee ja määrää niitä ja luulee, ettei nikotiini kuulu syöpää aiheuttaviin aineisiin. Uudet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että nikotiini aiheuttaa syöpää ja että siitä on muutoinkin terveydelle vakavampaa vaaraa kuin tähän asti on uskottu.
Nikotiinista syntyy elimistössä useita haitallisia aineenvaihdunnan tuotteita, joista yksi on nornikotiini. Se tuottaan glykaatiotuotteita, jotka lisäävät rappeutumisen ja kroonisten sairauksien riskiä. Nikotiinin haittavaikutusten lista on pitkä ja kasvaa sitä mukaa kun asiaa tutkitaan.
Sydän ja verisuonet: verenpaineen nousua, rytmihäiriöitä, sydäninfarkteja, sydänpysähdyksiä, aivoinfarkteja. Syynä näihin haittoihin ovat nikotiinin haittavaikutus valtimoiden sisäseinämään, endoteeliin (12), sydämen johtoratoihin sekä rasvahappojen aineenvaihduntaan (eikocosanoiidehin). Haittaa syntyy yhtä lailla nikotiinipurumista, -laastarista kuin sumutteestakin.
Keskushermosto: Unettomuutta, painajaisia, huimausta, ärtymystä, sekavuutta, keskittymiskyvyn häiriöitä, kouristuksia, masennusta (tai sen pahenemista), puutumista.
Iho: punoitusta, kuumotusta, turvotusta, ihottumaa, kutinaa, urtikariaa (nokkosrokkoa).
Ruoansulatuskanava: suun limakalvon ärtymistä, haavaumia, suun ja kurkun kuivumista, hammaskiilteen vaurioita, leukanivelvaivoja (purukumin jauhamisesta), makuaistin hekkenemistä.
Maksa: entsyymitoimintojen muutoksia, jotka pahentuessaan ja pitkittyessään voivat johtaa maksavaurioon. Maksan toiminnanvajavuudessa nikotiinin haitat voivat korostua.
Hengitystiet: Nielun ja kurkunpään ärtymistä ja tulehdusta, äänen käheyttä, yskää, poskiontelotulehdusta, hengitysvaikeutta, aivastelua.
Muita lieviä haittoja: lihas- ja nivelkipuja, kuukautishäiriöitä.
Hammasvauriot: Nikotiinipurukumin jauhaminen vopi pahentaa.
Mahahaava: Nikotiini hidastaa paranemista.
Syöpävaara on havaittu vasta vuonna 2000. Sen jälkeen julkaistut tutkimukset ovat paljastaneet, että nikotiini aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa monen eri mekanismin välityksellä.
Yhteisvaikutuksia: kofeiini, setaminofeeni, imipramine, oxazepam, pentazosiini, propanololi, teofylliini. Nikotiini kiihdyttää aineenvaihduntaa ja voi alentaa näiden lääkkeiden pitoisuutta veressä. Kahvi, kolajuomat ja muut ruuat ja juomat saattavat alentaa syljen pH-arvoa, jolloin nikotiinin teho alenee.
Nikotiini erittyy äidinmaitoon ja voi iaheuttaa terveyden vaaraa imevälle lapselle. Ikääntyneet ja sairauden heikentämät ihmiset ovat muita alttiimpia nikotiinin haittavaikutuksille. Jos henkilö tupakoi samaan aikaan kun hän käyttää nikotiinivalmisteita, haittavaikutusten riski kasvaa. Nikotiinivalmisteita ei tulisi käyttää, jos henkilöllä on kilpirauhasen liikatoimintaa (hyperthyroidismi) , feokromosytoma tai 1-tyypin diabetes, sillä nikotiini voi vaurioittaa lisämunuaisia. Nikotiini on erityisen vaarallista diabeetikoille, joiden elimistössä muutoinkin syntyy glykaation lopputuotteita. (Kalsiumpyruvaatti ehkäisee niiden vaikutuksia).
Syöpäriski
Minnesotan yliopiston syöpätutkijat osoittivat tohtori S. Hechtin johdolla ensimmäisinä maailmassa , jonka mukaan nikotiini muuttuu nisäkkäiden elimistössä karsinogeeeniksi (NKK), joka lisää syöpävaaraa ja kiihdyttää syöpäsolujen kasvua (1). NKK aiheuttaa erityisesti keuhkosyöpää (lue tutkimusraportti suomeksi).
Asiasta nousi suuri kansainvälinen häly. Uutistoimisto BBC uutisoi tutkimuksen, Ruotsissa Aftonbladet kirjoitti, että tutkimus voi olla kuolinisku nikotiinipurukumille, jota ruotsalainen lääketehdas Pharmacia valmistaa. Myös Suomessa Hufvudstadbladet ja eräät muut lehdet julkaisivat BBC:n uutisen. Hechtin tutkimus poiki heti jatkoa, ja uutiset vain pehenevat.
Stanfordin yliopiston tutkijat osoittivat, että nikotiini kiihdyttää hiirten keuhkosyövän kasvua ja suurentaa myös valtimoissa olevia plakkeja (ateromia), ja että nikotiini stimuloi uudisverisuonten kasvua eli angiogeneesiä (2). Syöpäkasvain suurenee ja leviää muualle elimistöön nimennomaan angiogeneesin avulla. Nature Medicine kirjoitti tutkimuksesta pääkirjoituksen (3). Tutkimus herätti suurta huomiota kaikkialla, sillä angiogeneesin esto on uusi lupaava keino estää syöpää. Reuters uutisoi sen 2.7.2001 ja Espanjan suurimpiin päivälehtiin kuuluva El Mundo uutisoi tutkimuksen 7.7.2001 ja piirsi hienon graafisen esityksen siitä, miten nikotiini kasvattaa verisuonia. British Medical Journal kertoi tutkimuksesta niinikään 7.7.2001. (Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että angiogeneesi on kaksiteräinen miekka. Siitä saattaa olla myös hyötyä tietyissä tilanteissa, jolloin ihminen tarvitsee uusia kollateraalisuonia esimerkiksi tukkeutuneiden tilalle.)
Vuoden 2001 lopulla osoitettiin, että nikotiini myös estää apoptoosia eli solujen luonnollista ohjelmoitua kuolemaa (4,5). Tällaiset kuolemattomat solut muuttuvat helposti syöpäsoluiksi.
Naturen artikkeli aiheesta
Sydän- ja verisuonitaudit
Nikotiinivalmisteiden käyttäjillä on sattunut äkillisiä sydäninfakteja, joita on raportoitu tapausselostuksina (6) . Ne herättivät tutkijoiden kiinnostuksen, ja niinpä koe-eläimillä kyettiinkin osoittamaan niitä mekanismeja, jotka selittävät sydänkohtaukset (7). Niitä ovat sydämen seinämän johtumishäiriöt ja kammiovärinä (ventricular fibrillation, VF) sekä verisuonen sisäseinämän eli endoteelin toimintahäiriö (13, 15-16).
Laastarista irtoava nikotiini ei ole ilmeisesti suorastaan kovin vaarallista sydämelle (8), mutta Tanskassa Aarhusin yliopiston tutkimuksessa nikotiinilaastari ei auttanut odottavia äitejä tupakoinnin lopettamisessa yhtään paremmin kuin lumelaastari (9). Nikotiinilaastari nostaa terveiden tupakoimattomien henkilöiden sykettä ja verenpainetta (10), mutta siitä ei ole ilmeistä välitöntä vaaraa lievässä verenpainetaudissa (11). Tosin on huomattava, ettei tällainen ei-positiivinen tulos sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö haittaa kuitenkin voisi ilmetä jollakin yksilöllä, joka ei kuulunut tähän tutkimusaineistoon.
Tupakoivien elimistö tuottaa normaalia enemmän eikosanoideja, joiden uskotaan olevan ainakin osittain syypäitä tupakoinnin mukanaan tuomiin verisuonimuutoksiin. Tampereella tehdyssä tutkimuksessa nikotiinikorvaushoito ei vähentänyt haitallisten eikosanoidien synteesiä, mikä selittää korvaushoitoa saavien sydäninfarkteja ja muita häiriöitä (12).
Nikotiinikorvaushoito (laastarista tai sumutteesta saatuna) vahingoittaa verisuonten sisäseinämiä (endoteelia) yhtä lailla kuin tupakan nikotiini (10, 13). Esimerkiksi Wienin yliopistossa tehtyyn satunnaistettuun kaksoissokkotutkimukseen osallistui 16 tervettä tupakoivaa koehenkilöä, jotka hengittivät sisään nikotiinisumutetta (1 mg nikotiinia) ja/tai tupakansavua (1 mg nikotiinia ja 12 mg tervaa). Niiden vaikutusta seurattiin käsivarren valtimossa (a. brachialis). Pelkkä nikotiinin hengitys aiheutti häiriöitä verisuonen sisäseinämän (endoteelin) toiminnassa, mikä voi johtaa valtimonkovetustautin. Tutkijat huomauttavat, että niktoniinikorvaushoito voi vaarantaa verisuoniterveyden (13).
Uusi tutkimustieto kertoo, että odotavan äidin tupkointi vaarantaa syntymättömän lapsen sydänterveyden. lapsen veren nikotiini estää lapsen sydäntä säätämästä rytmiään tarpeen mukaan ja altistaa lapsen myöhemmin elämässään sydätaudeille (20).
MEDLINE:ssa on noin 80 tieteellistä julkaisua nikotiinikorvaushoidon vaikutuksesta sydämeen ja verisuoniin ja yli 670 raporttia nikotiinista ja syövästä.
Nikotiinikorvaushoidon teho kyseenalainen
Vaikka lääketehtaat markkinoivat suurella rahalla aggressiivisesti nikotiinivalmisteita, on niiden teho tutkimusten mukaan varsin vaatimaton (hintaan ja terveysriskiin nähden). Hoitoa perustellaan yleensä sillä, että sen riskit ovat vähäisiä tupakointiin verrattuna. Mutta onko todella näin? Onko nikotiinipurkasta saatu keuhkosyöpä tai sydäninfarkti sen vaarattomampi kuin tupakasta saatu?
Monissa tutkimuksissa nikotiinipurukumi ei ole ollut lainkaan plaseboa parempaa. Esimerkiksi walesilaisen Glamorganin yliopiston tutkimuksen mukaan nikotiinipurukumi ei ollut yhtään plaseboa tehokkaampaa 45 henkilön koeryhmässä. Edellä mainitussa 250 odottavan tupakoivan naisen tutkimuksessa nikotiinilaastari ei ollut plasebolaastaria tehokkaampaa. Nämä ns. ei-positiiviset tutkimukset eivät tietenkään todista, etteikö nikotiinikorvaushoidosta voisi joissakin yksittäistapauksissa olla apua, mutta se ei ole lainkaan niin tehokasta kuin yleisesti luullaan.
Nikotiinituotteita valmistavan Pharmacia Upjohnin edustaja sanoi kesällä 2001 uutistoimisto Reutersille, että 80 eri tutkimuksen perusteella 17 % nikotiinikorvaushoitoa saaneista ja 10 % plaseboa saaneista pystyy lopettamaan tupakoinnin 3 kk:n kuluessa. Nikotiinivalmisteilla on siten farmakologista vaikutusta vain 7%:lla käyttäjistä (17-10 = 7). Eli 93/100 käyttäjästä saa siitä vain plasebovaikutuksen. Mainosslogan "tuplaat mahdollisuutesi onnistua" on sikäli lähes oikein, että mahdollisuus tupakasta vapautumiseen nousee 10:sta 17 prosenttiin, mutta asiaa ei haluta sanoa suoraan niin kuin se on.
Erään tutkimuksen mukaan nikotiinilaastariista ei näyttäisi olevan merkittävää hyötyä myöskään masennuspotilaiden vieroitusoireisiin (14). (Koska aineistossa oli vain 18 verum- ja 20 plaseboyksilöä, sama huomatus koskee tätä ei-positiivista tutkimusta kuin edellä.)
Kannattaako ottaa edellä kerrotut riskit ja maksaa tuotteesta kalliisti? Kuka vielä jauhaa nikotiinipurukumia? Onneksi nyt on tarjolla myös vaaraton vaihtoehto, kudzu.
Kudzu haastaa nikotiinituotteet
Kudzunjuuri on perinteinen kiinalainen rohdoskasvi, jota on käytetty Kiinassa ja Japanissa jo yli 1000 vuotta tupakasta ja alkoholista vierottamiseen. Kudzu on kestänyt hyvin tuhatvuotisen testin, ja nyt sitä tutkitaan vilkkaasti myös länsimaissa.
Kudzua on alettu viljellä myös Suomessa Mikkelissä sijaitsevassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ekologisen tuotannon yksikössä. Tarkoitus on selvittää, kuinka se menestyy Suomen ilmastossa ja maaperässä. Tähän mennessä saadut tulokset ovat rohkaisevia, kertoo vanhempi tutkija, puutarha-agronomi Bertalan Galambosi: Kuzdu kasvaa ja viihtyy hyvin, ja sen juuria tutkitaan parhaillaan.
Kudzun juuresta valmistetaan uutetta, jonka avulla voi vapautua tupakasta ja hillitä myös viinanhimoa. Uutteella on monia muitakin edullisia vaikutuksia terveyteen.
Kudzu on nikotiinia terveellisempi vaihtoehto niille, jotka haluavat vapautua tupakasta ja vähentää juomistaan.
Viitteet
1. Hecht SS, Hochalter JB, Villalta PW, Murphy SE. 2'-Hydroxylation of nicotine by cytochrome P450 2A6 and human liver microsomes: formation of a lung carcinogen precursor. Proc Natl Acad Sci U S A 2000 Nov 7;97(23):12493-72.
2. Heeschen C, Jang JJ, Weis M, Pathak A, Kaji S, Hu RS, Tsao PS, Johnson FL, Cooke JP. Nicotine stimulates angiogenesis and promotes tumor growth and atherosclerosis. Nature Medicine 2001;7:833-9. Lue Naturen artikkeli aiheesta
3. Jain RK. Clearing the smoke on nicotine and angiogenesis. Nat Med. 2001 Jul;7(7):775-7.
4. Sugano N, Minegishi T, Kawamoto K, Ito K. Nicotine inhibits UV-induced activation of the apoptotic pathway. Toxicol Lett. 2001 Dec 15;125(1-3):61-5 (Abstract).
5. Hakki A, Pennypacker K, Eidizadeh S, Friedman H, Pross S. Nicotine inhibition of apoptosis in murine immune cells. Exp Biol Med (Maywood). 2001 Nov;226(10):947-53 (Abstract).
6. Mathew TP, Herity NA. Acute myocardial infarction soon after nicotine replacement therapy. QJM. 2001 Sep;94(9):503-4. (Lue artikkeli)
7. Yashima M, Ohara T, Cao JM, Kim YH, Fishbein MC, Mandel WJ, Chen PS, Karagueuzian HS. Nicotine increases ventricular vulnerability to fibrillation in hearts with healed myocardial infarction. Am J Physiol Heart Circ Physiol. 2000 Jun;278(6):H2124-33 (Lue artikkeli)
8. Kimmel SE, Berlin JA, Miles C, Jaskowiak J, Carson JL, Strom BL. Risk of acute first myocardial infarction and use of nicotine patches in a general population. J Am Coll Cardiol. 2001 Apr;37(5):1297-302. (Abstract)
9. Wisborg K, Henriksen TB, Jespersen LB, Secher NJ. Nicotine patches for pregnant smokers: a randomized controlled study. Obstet Gynecol. 2000 Dec;96(6):967-71 (lue raportti)
10. Sabha M, Tanus-Santos JE, Toledo JC, Cittadino M, Rocha JC, Moreno H Jr. Transdermal nicotine mimics the smoking-induced endothelial dysfunction. Clin Pharmacol Ther. 2000 Aug;68(2):167-74 (Abstract)
11. Tanus-Santos JE, Toledo JC, Cittadino M, Sabha M, Rocha JC, Moreno H Jr.Cardiovascular effects of transdermal nicotine in mildly hypertensive smokers. Am J Hypertens. 2001 Jul;14(7 Pt 1):610-4.
12. Saareks V, Ylitalo P, Alanko J, Mucha I, Riutta A. Effects of smoking cessation and nicotine substitution on systemic eicosanoid production in man. Naunyn Schmiedebergs Arch Pharmacol. 2001 May;363(5):556-61.
13. Neunteufl T, Heher S, Kostner K, Mitulovic G, Lehr S, Khoschsorur G, Schmid RW, Maurer G, Stefenelli T. Contribution of nicotine to acute endothelial dysfunction in long-term smokers. J Am Coll Cardiol 2002 Jan 16;39(2):251-6. (Abstract)
14. Thorsteinsson HS, Gillin JC, Patten CA, Golshan S, Sutton LD, Drummond S, Clark CP, Kelsoe J. The effects of transdermal nicotine therapy for smoking cessation on depressive symptoms in patients with major depression. Neuropsychopharmacology. 2001 Apr;24(4):350-8.
15. Conklin BS, Surowiec SM, Ren Z, Li JS, Zhong DS, Lumsden AB, Chen C. Effects of nicotine and cotinine on porcine arterial endothelial cell function. J Surg Res. 2001 Jan;95(1):23-31. (Abstract)
16. Zhang S, Day I, Ye S. Nicotine induced changes in gene expression by human coronary artery endothelial cells. Atherosclerosis. 2001 Feb 1;154(2):277-83. (Abstract)
17. Zidovetzki R, Chen P, Fisher M, Hofman FM, Faraci FM. Nicotine increases plasminogen activator inhibitor-1 production by human brain endothelial cells via protein kinase C-associated pathway. (Abstract)
18. Hawkins BT, Brown RC, Davis TP. Smoking and ischemic stroke: a role for nicotine? Trends Pharmacol Sci. 2002 Feb;23(2):78-82. Review. (Abstract).
19. Gerzanich V, Zhang F, West GA, Simard JM. Chronic nicotine alters NO signaling of Ca(2+) channels in cerebral arterioles. Circ Res. 2001;88(3):359-65. (Abstract).
20. Sherman J, Young A, Sherman MP et al. Prenatal smoking and alterations in newborn heart rate during transition. J Obstet Gynecol Neonatal Nurs. 2002 Nov-Dec;31(6):680-7. (Abstract).