Juhani Roiha, teksti ja kuva
Tukholman lounaisessa lähiökunnassa Botkyrkassa toimiva 7 000 jäsenen muslimiseurakunta anoo ensimmäisenä ruotsalaisena muslimiseurakuntana viranomaisilta lupaa minareetista lähetettävien rukouskutsujen esittämiseen.
”Olemme tehneet päätöksen, että haemme rukouskutsulupaa perjantaiksi, joka on meille pyhäpäivä”, Botkyrkan muslimiseurakunnan puheenjohtaja Ismail Okur sanoo. ”Jos kerran moskeijan yhteyteen on rakennettu minareetti, on sitä voitava käyttää rukouskutsujen antamiseen”, hän täsmentää.
Lupahakemus kattaa sähköiset äänentoistolaitteet. Kutsu lähetetään minareettiin sijoitettujen kovaäänisten välityksellä. Lupapapereita ei ole virallisesti lähetetty vielä minnekään, koska toistaiseksi ei tiedetä, mihin virastoon ne kuuluisi osoittaa. Botkyrkan kunta selvittää parhaillaan voidaanko rukouskutsuluvasta päättää kunnallisella tasolla vai kuuluuko asia esimerkiksi lääninhallituksen toimivaltaan.
Okurille rukouskutsut eivät Ruotsissa ole kuitenkaan muslimien tärkein tavoite. Hän asettaa edelle kaksi muuta muslimeille tärkeää asiaa:
”Ruotsin pitäisi sallia halal-teurastus ja toiseksi antaa vapaapäivä töistä muslimien uskonnollisten juhlien yhteydessä.”
Moskeija sijaitsee puistomaisen kauniilla paikalla Mälaren-järven lahdelmassa, asuntoalueiden ja kauppakeskusten katveessa, kivenheiton päässä liikenteen täyttämältä E4:lta. Rakennustyöt veivät aikaa kymmenisen vuotta.
Sunnuntaipäivän rukoushetki kokoaa paikalle nelisenkymmentä miestä. Useimmat heistä ovat yli 50-vuotiaita.
Seurakunnan varapuheenjohtaja Hasan Alp esittelee moskeijaa, jonka taustavoimana toimivat Botkyrkan kunnassa asuvat turkkilaistaustaiset muslimit.
Turkkilaistaustoistaan huolimatta moskeija on avoin kaikille muslimeille.
Okur ja Alp ovat pettyneitä kuukauden takaiseen Sveitsin kansanäänestyksen tulokseen, joka kieltää minareettien rakentamisen moskeijojen yhteyteen. Omalta osaltaan he eivät kuitenkaan tunne huolta.
”Luotamme Ruotsiin. Botkyrkalaiset ja muut täällä kunnioittavat meitä ja meidän kulttuuriamme. Me vuorostamme kunnioitamme Ruotsin lakeja”, Okur ja Alp sanovat.
Heidän moskeijaansa ei ole milloinkaan uhattu tai vaurioitettu. Rukoushuoneen minareetti on Ruotsin korkein, 32 metriä.
”Vain kerran paikalle osui kivenheittäjä, mutta hänkään ei ollut ruotsalaistaustainen”, islamilaisen seurakunnan edustajat kertovat.
Joulukuussa Ruotsin television yli 1 500 ruotsalaiselle teettämä mielipidekysely osoitti kuitenkin, ettei minareettien rakentaminen saa varauksetonta kannatusta.
Noin 44 prosenttia vastaajista sallisi rakentamisen, mutta 26 prosenttia vastustaa hankkeita tiukasti. Suurinta vastustus oli eteläisessä Ruotsissa Malmössä ja Göteborgin seudulla. Vastustajat löytyvät useammin vanhemmista ikäluokista ja miehistä kuin nuorista ja naisista.
Tukholman alueella väestön suhtautuminen on muita myönteisempää. Pääkaupunkilaisista 51 prosenttia sallisi minareetit, 23 prosenttia kieltäisi ja kannastaan epävarmoja oli 25 prosenttia
Rakennuksen ohi kulkee kävelytie. Paikalliset ohikulkijat, joille moskeija tuntuu vieraalta, haluavat pysyä nimettöminä. He toteavat kuitenkin, ettei heillä ole mitään muslimeja vastaan, kunhan nämä toimivat omissa oloissaan eivätkä aiheuta lisää äänimelua.
”Kesäisin moskeijan ympäristö on oikein viehättävästi hoidettu”, heistä yksi lisää.
”Jokaisella on oltava oikeus harjoittaa uskontoaan Ruotsissa. Se on jo perustuslainkin takaama oikeus”, Nilas Kronlid sanoo.
Kronlid ei ole vähääkään huolestunut muslimiseurakunnan toiveista. Seurakunta haluaisi, että perjantaisin minareetista voitaisiin esittää rukouskutsu viisi kertaa päivän aikana.
Ruotsin muslimineuvoston mukaan Ruotsissa on tällä haavaa rakenteilla kuusi uutta moskeijaa minareetteineen. Tänään minareetteja Ruotsissa on viisi: Botkyrkassa, Tukholmassa, Malmössä, Uppsalassa ja Trollhättanissa. Yhtäkään minareettia ei käytetä rukouskutsuihin.
Laki ei Ruotsissa kiellä rukouskutsua. Sellaiset voisi torjua mahdollisesti ympäristölainsäädännön avulla, mutta kysymystä ei ole tähän mennessä milloinkaan testattu.
Tukholman Söderissä moskeijahanke koki vuosien valituskierrokseen. Minareetista tuli alkuperäistä suunnitelmaa matalampi. Tänään moskeija on ehditty nimetä Tukholman kauneimmaksi rakennukseksi.
80 000 asukkaan Botkyrka on yksi Ruotsin maahanmuuttajavaltaisimmista kunnista. Ulkomaalaistaustaisten osuus on tasan 50 prosenttia. Monet heistä ovat kuitenkin jo Ruotsin kansalaisia. Ulkomaalaisten osuus kunnan asukkaista on 15 prosenttia. Kunnassa on edustettuna sata eri kansallisuutta.
Ruotsissa väestöä ei tilastoida uskonnollisen taustan mukaan. Siksi muslimiksi tunnustautuvien määrä on pelkkä arvio. Tuoreimpien arvioiden mukaan Ruotsissa asuu noin 450 000 muslimia. Muutama vuosi sitten luvuksi arveltiin 100 000–250 000. Väestönlaskennassa vuonna 1930 heitä oli 15 kappaletta. Nyt muslimit ovat Ruotsin toiseksi suurin uskontokunta Ruotsin evankelisluterilaisen kansankirkon jälkeen.