Juttu julkaistu alunperin Finnishpowerilla maaliskuussa 2008, joten "tämän hetkinen" treeniohjelma ei pidä paikkaansa.
-------------------
Profiili
Ikä: 35v
Kotipaikka: Kokemäki
Perhe: Muija ja saksanpaimenkoira Jekku
Ammatti: laivakyttä
Paino: n. 120kg
Saavutukset:
EM-2 voimanosto 1993 (IPF)
PM-1 voimanosto 1993 (IPF) nuoret -110kg
Nuorten Suomen mestaruuksia penkkipunnerruksessa 90-luvun alkupuolella
1. Raw Final 2003
Parhaat tulokset (raw):
Jalkakyykky: 310kg
Penkkipunnerrus: 260kg
Maastaveto: 320kg
Kokemäen suunnalla koko ikänsä asuneen Toni Salinin nimen tunnistavat monet internetin voimailupalstojen lukijat. Useimmat tietävät Tonin olevan kova penkkipunnertaja, mutta harva muistaa Tonin olleen Suomen Voimanostoliiton nuorten maajoukkueen edustajanakin 90-luvun alkupuolella. Silloin parhaaksi saavutukseksi tuli EM-hopea nuorten alle 125kg sarjassa tuloksella 817,5kg. Voimanosto- ja penkkikisat jäivät kuitenkin sitten pian EM-kisojen jälkeen vaikkei salilla treenaaminen loppunutkaan. Oli voimamieskisojen aika.
Toni aloitti monien huippunostajien tavoin treenaamisen jo varsin nuorena. Salilla käymisen aloittamiseen Toni ei muista mitään erityistä syytä, ehkäpä salitreenit tuli aloitettua muiden kavereiden mukana yläasteiässä. Nuorena harrastuksiin kuului tyypilliset poikien lajit, jääkiekko ja jalkapallo. Tulipa Porin Ässissäkin tahkottua yksi vuosi. Ei sentään ihan SM-liigassa, mutta nuorissa kuitenkin. Ei liene yllättävää, että raudan himo vei voiton jääkiekosta ja jalkapallosta. Joskus se into oli niin kova, että kesken koulupäivänkin piti suurin piirtein ikkunasta karata koulusta ja mennä läheiselle salille treenaamaan.
Alussa 13 vuoden iässä treenit olivat pääasiassa penkkipunnerrusta ja muita yläkehon liikkeitä. Penkki oli kuitenkin se kuningaslaji ja sitä käytiin joskus tekemässä kaksikin kertaa päivässä, heti koulun jälkeen ja illalla uudestaan. Radiossakin soi siihen aikaan Sleepy Sleepersin ‘Onko järkee vai ei’, mutta kun Tonia ei koulunkäyntikään liiemmin kiinnostanut, niin ei tainnut kiinnostaa mitä radiossakaan sanottiin.
Vaikka alkuaikana treeneissä ei ehkä ollutkaan aina järkeä, oli niissä silti aina joku itse kehitetty treenisysteemi. Varsinaista valmentajaa ei ollut, mutta oppia saatiin silti mm. samalla salilla treenanneilta Sami Viitalalta sekä silloiselta nuorten maastavedon ME-mieheltä ja gladiaattoreissakin olleelta Pasi Paavistolta. Treenipäivyreitä ei pidetty eikä ennätyksiä kirjattu ylös, mutta tavoitteet olivat koko ajan suunta ylöspäin. Haastattelussa olikin yllättävää, kun Toni ei muistanut tarkalleen minkä ikäisenä oli eri rajapyykkejä rikkonut. “- 14 vuotiaana nostin penkistä 100kg”, vastasi Salin, kun tiedustelin merkkipaaluja. Yllättäen hänen mieleensä ei ollut jäänyt milloin oli noussut vaikkapa 150kg tai 200kg, mutta ilmeisesti 200kg on noussut penkistä ensimmäisen kerran joskus 18 ikävuoden nurkilla.
Tonin lahjat huomattiin pian oman kylän salilla ja hänet saatiin houkuteltua kilpailemaan. Voimanosto- ja penkkikisoja Toni kävikin muutamien vuosien ajan, kunnes voimamieskisat alkoivat kiinnostaa. Intiaanipäällikkö Tontoksikin nimitetylle Tonille ei kertynyt mitään suurempia saavutuksia 3-4 vuoden aikana kierretyistä voimamieskisoista. Parhaiksi saavutuksiksi ehkä jäivät Satakunnan Vahvin kisan voitto ja European Hercules karsinnan 3. sija 90-luvun puolivälin tienoilla. Voimamieskisoista mieleen jäänein suoritus oli nuoruuden esikuvan, Riku Kirin, voittaminen tukkipunnerruksessa: “- Tein 25 x 130kg ja Kiri teki 23 kertaa”. Riku Kirihän ei esittelyjä kaipaa eikä Tonikaan pidemmin perustellut arvostustaan häntä kohtaan: “-Vahva ko perkele!”
90-luvun lopulla voimamieskisailun lopettamisen jälkeen Toni siirtyi treenaamaan kehonrakennusta ajatuksena vielä joskus ehkä kiivetä lavalle. Sinne asti ei koskaan kuitenkaan päästy vaikka kunto olikin parhaimmillaan rasvat 10% ja paino 108kg. Olisihan siitä tietysti ollut vielä matkaa lavakuntoon, mutta epäilemättä “kultsallekin” olisi jäänyt lihasta esiteltäväksi. Kehonrakennustyyppinen harjoittelu vaihtui takaisin voimapainotteisiin 2000-luvun taitteen tienoilla. Kisalavoillakin tuli käytyä tekemässä penkkipunnerrusta, mutta silloisista paidoista Toni ei tuntunut saavan lainkaan etua raakapenkkiin nähden.
Vuonna 2001 Toni pääsikin penkkipunnerruksessa hirmukuntoon. Salilla nousi ilman penkkipaitaa 280kg ja kyseisestä nostosta oli netissäkin nähtävänä video.. Saman vuoden lopulla kisassakin nousi vielä 260kg, eikä sitäkään tarvitse yhtään hävetä. Seuraava vuosi menikin ilman kisailuja, mutta 2003 vuonna Tonin kiinnostus heräsi Raw Power Ry:n Raw-kisoihin. Karsintakisassa Toni teki vaatimattomasti tasan 800kg säästellen voimat vasta Finaaliin. Marraskuun lopussa olleessa Finaalissa sitten Toni räjäytti pankin ja teki reilu 130-kiloisena 890kg yhteistuloksen. 900kg merkkipaalu oli harmillisen lähellä, kun viimeisenä vetona tehty 330kg hylättiin reisikannatuksena.
Sitten katosikin motivaatio treenaamiseen. Ei mitään kummempaa syytä, ei vain huvittanut. “- Sanoin pojille, että alan sitten treenaamaan kun en saa enää 200kg penkistä”. Seuraavien 2-3 vuoden aikana Toni kävi ehkä korkeintaan 10 kertaa salilla kokeilemassa kuntoaan. Vielä 2 vuoden treenitauon jälkeen nousi 200kg penkistä, mutta sitten kun tuli enää 180kg, oli alettava taas pikkuhiljaa treenaamaan.
Tonin treenit kohti maksimia alkavat aina selkeällä peruskuntokaudella. Pohjien tekeminen aloitetaan aina kevyesti ja pohjia tehdään useita kuukausia, jopa neljäkin, kunnes päästään tavoitesarjaan.
“- Aloitan treenit esimerkiksi 3 x 12 x 130kg ja teen 12 toiston sarjoja kunnes saan 3 x 12 x 180kg. Teen peruskuntokaudella sarjat kolmella eri otteella: normaali, kapea ja ylileveä”. Treenissä ei sinänsä ole siis mitään salaista asetta, päinvastoin, menetelmät kuulostavat hyvin perinteisiltä, joku voisi sanoa jopa vanhan aikaisilta. Tuskin voi kuitenkaan sanoa väärältä, koska tulostakin on syntynyt.
“- Mitä leveämpi pohja, sitä korkeammalle pääset”, perustelee Toni pitkää peruskuntokauttaan. Tonin mielestä nykyään useiden treenaajien vika onkin juuri pohjakunnon puute mikä voi altistaa vammautumisellekin. Toni itse on säästynyt vammoilta, mitä nyt tietysti joskus jokaisen voimailijan jotakin paikkaa voi vähän kolottaa. Voisi kuvitella, että erityisesti kovalla punnertajalla olisi joskus ollut rinta- tai hartiavaivaa, mutta ei edes niitä ole ollut.
“- Tein nuorempana helvetisti penkkiä mutkatangolla. Siis sellaisella missä oli ISO mutka. Ehkä se on vahvistanut rintaa ja tuonut liikkuvuutta rintaan ja olkapäihin”, Toni arvelee.
TREENIVIIKKO
MA: Rinta, ojentaja
TI: Selkä, maastaveto / jalkakyykky
KE: Lepo
TO: Hartiat
PE: Hauikset
LA: Lepo
SU: Lepo
Helposti kuvittelisi Tonin kaltaisella hirmupunnertajalle olevan penkkitreenejä useampia viikossa tarkoilla prosenteilla, mutta Tonin kohdalla ei ole näin.
“- En edes treenaa penkkiä välttämättä joka viikko. Joskus voi olla 4 kuukauttakin, että teen pelkkää vinopenkkiä. Vinopenkki ja penkki kulkee minulla muutenkin käsi kädessä”, Toni kertoo tarkentaen vielä: “- Esimerkiksi ensimmäisellä viikolla minulla voi olla rintapäivänä penkkipunnerrus ja lattiapenkki, toisella viikolla lattiapenkki ja vinopenkki. Lattiapenkki on suunnilleen sama kuin tavallinen penkki, muutaman toiston sarjoissa voi olla jopa kovempikin”. Tonilla on muuten varmasti yksi Suomen kovimmista vinopenkeistä, harvalta salilta kai löytyy miestä joka pystyisi tekemään 8 x 195kg vinopenkissä?
Lyhyesti kuvattuna Tonin nousu maksimiin siis alkaa 3 x 12 toiston sarjoista alkaen helposta 12 toiston sarjoista päätyen koviin. Tämän jälkeen toistomäärät lyhennetään muutamaksi viikoksi kaseihin ja sitten viiden toiston sarjoja. Vitosista mennäänkin suoraan ykkösiin, ilman että välissä tehtäisiin kolmosia tai kakkosia. Aika yllättävää ja ehkä harvinaistakin, mutta vastaväitteitä ei tarvinne esittää, sillä tulokset puhuvat puolestaan. Ykköskuntoa Toni uskoo pystyvänsä pitämään yllä 1-1,5 kuukautta, jonka jälkeen toistomääriä pidennetään tai kaudesta riippuen pienen tauon jälkeen voidaan aloittaa peruskuntojakso uudelleen. Haastattelun tekohetkellä kasin sarjat olivat vaihtumassa vitosiin ja tähtäimenä Loimaan raw-kisat mikäli mies ehtii kuntoon.
Parhaat sarjat ovat olleet 10×200kg ja 8×220kg. Tonihan on punnertanut jo 90-luvun alkupuolella tuon 10×200kg ensimmäisen kerran. Tarina kertoo, että vuonna -95 Satakunnan alueella eräässä ravintolassa oli näytöskisa ja kyseisessä paikassa silloin vahtimestarina ollut Toni lupasi yleisölle lippurahat takaisin mikäli ei saa 10 x 200kg penkistä. Tiukille meni eikä kuvetta tarvinnut alkaa kaivamaan. Oli kuulemma ollut elämänsä tiukin kympin sarja. “- Totta se on”, Toni naurahti kun tiedustelin tarinan todenperäisyyttä.
Mitä treenipäivät sitten pitävät sisällään? Maanantaisin tehtävä rinta- / ojentajatreeni koostuu pääasiassa penkkipunnerruksesta ja vinopenkistä, jotka Mr Salin luokittelee perusliikkeiksi, joilla voima tehdään. Lattiapenkkikin kuuluu ohjelmaan kuten myös dippi. Joskus aikanaan on tehty ojentajataljaa, käsipainopunnerruksia yms. liikkeitä, mutta nykyisin penkkitreeni on pääasiassa nimenomaan penkkitreeni, jossa voi olla penkki tai lattiapenkki ja vinopenkki, leualta punnerruksia kapealla otteella ja ojentajille dippi. Viimeksi mainitun suoritustapaa Toni selvensi: “- Teen sen jalat suorana, ettei vartaloa pysty käyttämään hyödyksi”.
Tiistain selkätreenissä tehdään ylätaljaa ja alataljaa sekä muita vastaavia liikkeitä. Ei mitään erikoisuuksia. Liikkeet ja toistomäärät vaihtelevat mielialan mukaan. Joskus Toni tekee kuuden toiston sarjoja, välillä jopa 20 toiston sarjojakin. Selkätreeniin kuuluu myös maastaveto, jonka suoritustapa myöskin vaihtelee. Maastavetotreenit on yleensä sarjoja joko normaalivedossa, korokkeella seisten tai suorin jaloin. Joka toinen viikko ohjelmassa on maastaveto ja joka toinen jalkakyykky, jota Toni ei ole enää muutamaan vuoteen treenannut kovaa.
Torstaina joku toinen penkkimies tekisi joko nopeuspenkin tai vaikkapa kapean penkin, mutta silloin Toni ei koskekaan penkkiin vaan ohjelmassa on hartiatreeni, jonka pääliike on pystypunnerrus istuen tangolla. Hiljattain ennen Euran ravintolapenkkikisaa Toni punnersi istuen 1 x 180kg. Käsipainoilla istuen ennätys peräti 24 x 45kg ja isommilla painoilla taitaa olla ainakin 8 x 65kg. Nykyisin käsipainopunnerruksissa Toni ei kuulemma käytä isoja painoja, mutta lukijan arvioitavaksi jääkin, mikä on iso ja mikä on pieni paino. Perjantaina ohjelmassa on vain hauikset, joiden suorituspainoissa tai liikkeissä ei miehen itsensä mukaan ole mitään erikoista: ”- Joskus olen tehnyt kasin sadalla kilolla, mutta oliko se sitten hauiskääntöä vai rinnallevetoa”, mies naurahtaa.
Toni ja 5-vuotias saksanpaimenkoira Jekku
Haastattelun aikana käy selkeästi ilmi, että Toni luottaa harjoittelussaan perinteisiin menetelmiin eikä käytä mitään erikoismetodeita. Edes lankkupenkki ei kuulu ohjelmaan vaikka toki KKV:n salilla on sitäkin kokeiltu: “- Olen lankkupenkissä varmaan huonompi kuin normaali penkissä”, kertoo Toni jatkaen huvittuneena: “- siksi sitä ei kiinnosta kai tehdäkään”. En tiedä pitäisikö sanoa ‘jo’ vai ‘vasta’ kun kirjoitan tässä Tonin olevan 35 vuotias, mutta ikä on kuitenkin sellainen, että vielä voisi olla kehitysvuosia edessä mikäli vain motivaatiota riittää.
“- 300kg olisi kiva vielä nostaa”, Toni valaisee haaveitaan.
Teksti: Esa Mattila
Kuvat: Raino “Rampe” Seilo