Discorahan tarvetta? Täältä vihdoinkin infoa.
Sitä aina kuulee kyseltävän turvapaikkaturisteille syydettävistä tuista, kun kukaan ei käy töissä... Monesti kuulee kuinka kantasuomalainen yh-äippä kituuttaa yhden lapsensa kanssa ja selviää juuri ja juuri, mutta yhdeksän jäsenen somaliperhe elelee leveästi. Siitä toki voit jo vetää tarvittavat johtopäätökset, mutta kun niitä tukitietoja ei saa julkisena mistään.
"Saakohan ne jostakin syystä enemmän tukia eri tahoilta kuin kantaväestö?"
Katsotaanpas. Nyt kävi niin hauskasti, että eräs huijari on korkeimman oikeuden kautta käynyt tukihuijauksiaan selvittelemässä ja se sattuukin olemaan julkista tietoa.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2009/20090014
Tässäpä siis aineistoa, joka varmasti on faktaa, koska luvut ovat KKO:n päätöksestä. Kyseinen päätös löytyy edelläolevan linkin takaa.
Tässä saatiin siis ensimmäistä kertaa tarkat tukitiedot, nekin tosin sosiaalitukien väärinkäyttöä koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä. Korkein Oikeus antoi 24.2.2009 päätöksen, jossa väärillä tiedoilla tukia saanut maahanmuuttaja ei ollut tehnyt rikosta antaessaan vääriä tietoja viranomaisille. Sekä käräjäoikeus että hallinto-oikeus olivat tuominneet naisen törkeästä petoksesta. KKO vapautti naisen syytteistä.
Faiza A haki oleskelulupaa itselleen ja yhdelle lapselleen Suomen Etiopian suurlähetystöön 28.4.1998 jättämällään hakemuksella perheenyhdistämisperusteella. Hakemus perustui siihen, että A oli solminut 6.4.1998 avioliiton Abdullahi B -nimisen miehen kanssa, jolla oli pysyvä oleskelulupa Suomessa, ja että lapsi oli heidän yhteinen.
Ulkomaalaisvirasto myönsi päätöksellään 14.2.2000 oleskeluluvat ajalle 14.2.2000 - 14.2.2001 ja jatkoi niitä 28.4.2002. Oleskeluluvan voimassaoloaikana A haki toisen lapsensa Etiopiasta Suomeen ja synnytti kolmannen lapsensa.
Oleskeluluvan saatuaan A oli hakenut yhdessä B:n kanssa Kansaneläkelaitokselta ja Helsingin kaupungilta sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea, joita heille oli myös maksettu. Sittemmin A ja B olivat ilmoittaneet viranomaisille, etteivät he tosiasiassa olleet avioliitossa eikä B ollut A:n lasten oikea isä ja että A:n aviopuoliso ja lasten isä asui edelleen Etiopiassa.
Ulkomaalaisvirasto myönsi päätöksellään 14.2.2000 oleskeluluvat ajalle 14.2.2000 - 14.2.2001 ja jatkoi niitä 28.4.2002. Oleskeluluvan voimassaoloaikana A haki toisen lapsensa Etiopiasta Suomeen ja synnytti kolmannen lapsensa.
A haki yhdessä B:n kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea seuraavasti:
Kansaneläkelaitokselta
· 1.4.2000 - 31.8.2002 lapsilisää yhteensä 7 488,75 euroa,
· 3.4.2000 - 3.1.2002 lasten kotihoidon tukea yhteensä 8 708,10 euroa,
· 20.2.2001 - 3.1.2002 äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 2 654 euroa sekä
Helsingin kaupungilta
· 3.4.2000 - 31.1.2002 toimeentulotukea yhteensä 36 872,27 euroa.
Etiopialainen maahanmuuttajanainen on saanut nettotuloja yhteensä 55.723 euroa. Kun rahan jakaa keskimäärin kuukausille, tulee siitä 2.570 euroa kuukaudessa. Huomioitakoon, että aluksi hänellä oli vain yksi lapsi. Vuoden tuloksi tulee 30.840 euroa netto.
Tänä vuonna 2009 ansaitakseen kolmen lapsen äitinä tuon määrän, pitää palkan olla vuodessa 44.400 euroa eli 3.700 euroa kuukaudessa. Kun palkasta maksetaan vero ja työeläkemaksu, käteen jää Helsingissä sama summa.
Vuoden 2002 verotilastojen mukaan ylimpään tilastoituun tuloluokkaan eli yli 200.000 markkaa (siis yli 33.600 euroa) kuuluvia veronmaksajia oli 10,6 %. Tapauksen nainen siis kuului Suomen suurituloisten joukkoon. Vuodesta 2000, jolloin hän muutti Suomeen, palkat ovat nousseet 30 % ja varmaan myös toimeentulotuki.
KUN TÖRKEÄ PETOS EI OLE RIKOS
Korkeimman oikeuden mukaan ”…asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, minkä suuruisina sanotut sosiaalietuudet A:lle olisi oikeiden perhetietojen perusteella myönnetty. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille olisi aiheutunut vahinkoa A:n ilmoittamien virheellisten tietojen seurauksena. Näyttämättä on jäänyt sekin, että A olisi virheellisiä perhetietoja ilmoittamalla pyrkinyt saamaan suurempia etuuksia kuin mihin hän olisi ollut oikeutettu tai että hänen on pitänyt käsittää aviopuolisonsa henkilöllisyyttä koskevalla oikealla tiedolla voivan olla merkitystä hakemiensa etuuksien määrän kannalta. Näin ollen A ei ole syyllistynyt niihin petoksiin, joista hänelle on vaadittu rangaistusta.”
KKO olisi voinut vaatia Kelaa ja Helsinkiä laskemaan, kuinka paljon vahinkoa on aiheutunut vääristä tiedoista. Kun tätä laskentaa ei ole tehty, ei ole tapahtunut rikostakaan. Varsin kummallinen ratkaisu. Sehän tarkoittaa, että uhrien on ennakoitava Korkeimman oikeuden tekemät ratkaisut ja sen mukaan tehtävä korvausvaatimukset erilaisin vaihtoehdoin. Mutta tämä rangaistuksen arvottaminenhan on juuri oikeuden tehtävä. Jos Suomen laissa on tällainen porsaanreikä, se pitäisi tukkia heti, koska se antaa mahdollisuuden kaikenlaisille avustus- ja tukihuijareille, joita etenkin nyt kun valtio kaataa tukimiljardeja sinne tänne tulee esille kuin sieniä sateella.
EIVÄT TUET TÄHÄN LOPU
Ennen toimeentulotukipäätöstä Faizan toimeentulo turvattiin maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetuin tavoin, mitä määrää ei käsitelty oikeudessa.
Asumistuki on eri tukimuoto, eikä sitä käsitelty korkeimmassa oikeudessa. Ennen toimeentulotuen myöntämistä rahantarvitsija ohjataan hakemaan kaikki muut mahdolliset lakisääteiset etuudet. Tällaisia ovat muun muassa työttömyysturva, eläke- ja sairausturva, asumistuki sekä opintotukijärjestelmä (opintoraha, -laina, asumislisä).
3-lapsinen perhe saa kaupungilta asunnoksi 4 huonetta ja keittiön. Asunnon vuokra Itä-Helsingissä on 1100-1300 euroa. Tällaiseen asuntoon saa Kelalta asumistukea 695 euroa. (Laskuri osoitteessa
http://asiakas.kela.fi/aylaskenta_app/AYLaskentaApplication). Jos tuloja ei ole, vuokran omavastuun saa toimeentulotukena.
Jotta itse itsensä elättävä väestörekisteriin kuuluva voisi maksaa 695 e vuokran ja saada käteen verojen, työeläkemaksun ja vuokran jälkeen vuodessa 30.840 euroa, hänen palkkansa tulee olla 60.000 euroa eli 5.000 euroa kuukaudessa.
Sitäpaitsi miesystävä sai omat tukensa olivat ne sitten työvoimapoliittisia tai muita. Ne tulevat tähän päälle, eikä niitä alunperinkään haettu takaisin, koska hänellä oli laillinen oleskelulupa Suomessa.
Työtön maahanmuuttaja saa työmarkkinatukea kotoutumistukena pääsääntöisesti 3 ensimmäisen Suomessa asumisvuoden ajan. Tuen maksuaika voidaan pidentää 5 vuoteen. Kotoutumistukena maksettava työmarkkinatuki määräytyy samoin perustein ja on saman suuruinen kuin tavallinen työmarkkinatuki. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta kotoutumistuki maksetaan ilman tarveharkintaa. Työmarkkinatuki on 25,63 euroa päivässä, ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa. Vuodessa tätä tukea kertyy 6.663 euroa.
MORAALIN RAPPEUTUMINEN
Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli heinä-syyskuussa 2008 noin 2 800 euroa kuukaudessa, kertoo Tilastokeskus. Miehet ansaitsivat keskimäärin 3.110 ja naiset 2.520 euroa. Kuukausipalkkaisten keskiansio oli noin 2.920 euroa ja tuntipalkkaisten laskennallinen kuukausiansio 2.370 euroa. Työssä käyvä keskipalkkainen aviopari ei siis yhdessäkään ansaitse yhtä hyvin kuin kolmen lapsen maahanmuuttajaäiti yksin tukien avulla. Ero on suuri kun huomioidaan työstä aiheutuvat matka- ja päivähoitokustannukset.
Että sellaista kivaa. Laittakaa tietoa eteenpäin edes potutuksen maksimoimiseksi. Nimimerkille Jpt kiitokset selvityksistä.
