Tyhmien kysymysten kerho

Meta title: 💥 TYHMIEN KYSYMYSTEN KERHO – KYSY MITÄ VAIN ILMAN PELKOA TYHMYYDESTÄ 💥

Meta description: Ketju, jossa saa kysyä ihan mitä tahansa noloista, hassuista tai yksinkertaisista asioista – yhteisö vastaa hyvässä hengessä.


Eli jos ostat heraa 10 €:lla ja pautat pulloja 5 €:n arvosta niin tällöin saat plussia vain 5 € ostoksesta, vaikka ilman pullonpalautuskuittia (maksaessasi koko ostoksen rahalla) olisit oikeutettu 10 €:n arvosta plussiin. Tämä siksi koska aikaisemmin ostaessasi vaikka 15 € limua (josta koko ostoksen summasta 5 € on pullopanttia) olet saanut plussia tuosta koko 15 €:sta. Jos tuota neutralisointia ei tapahtuisi, olisit saanut 5 €:n arvosta plussia liikaa koska, et todellisuudessa ole ostanut 5 €:lla niitä pulloja vaan olet antanut 5 € pantiksi niistä pulloista.
Palaan nyt vielä tähän asiaan. Eli ihmettelin miksi vielä jankkaat tästä, koska koko asia oli ihan selvä jo monta viestiä aiemmin.
 
Mitataankohan kännykän terveysvaikutukset aktiivisessa vai passiivisessa käytössä? Kyllähän se jo vaikuttaa päähän, että korvasta tulee ääntä sisään.

Liittyyhän se puhelimen käyttöön? Että kumpi vaikuttaa enemmän. Puhelimen säteily vai puhelimen kuuntelu.

Passiivisessa käytössä puhelimen kuuntelulla voi olla järkyttävän suuria terveydellisiä haittavaikutuksia. Nimittäin puhelimet, nuo pirulliset vehkeet, on asetettu ihmisen käyttöön nimen omaan sen vuoksi, että ne kuiskuttelevat omistajansa korvaan ehdotuksia siveettömistä orgioista ja joukkomurhien suorittamisesta. Jos menee tekemään sen virheen, että kuuntelee puhelintaan, henkilö voi joutua puhelimen taianomaisen viekottelevan vaikutuksen alaiseksi ja alkaa kärsiä skitsofreenisista oireista.

Puhelin säteilee, jotta se näyttäisi uudelta ja kimaltavalta, ja että se olisi helpompi löytää pimeässä.

Joten johtopäätös on, että äänen korvasta sisään päästäminen on valtavaa riskin ottamista, ja tämän vuoksi suosittelen etusormien tunkemista syvälle korviin ja "LAAALAAAALAAALAAENKUUNTELELAAALAAALAALAAA":n hokemista aina kun kuulet ääniä pään ulkoa. Äänien kuuluessa pään sisältä peli on menetetty ja puhelin on ottanut sinusta vallan.
 
Voiko pankkiin kiikuttaa isoa kasaa kolikoita, jotka ovat kaiken lisäksi eri valuuttoja, löytyy euroja, kruunuja ja puntia? Eli saako ne sieltä tilille helposti?
 
Voiko pankkiin kiikuttaa isoa kasaa kolikoita, jotka ovat kaiken lisäksi eri valuuttoja, löytyy euroja, kruunuja ja puntia? Eli saako ne sieltä tilille helposti?

Nordeassa homma toimii ainakin itsepalveluna, rahat pussiin ja pankkisiirtoon tilinumero. Pussi laatikkoon ja odotelemaan.

Niin ja tosiaan ei vissiin oteta muita kuin euroa ( € ). Eli rahanvaihtofirman kautta pankkiin sitten.
 
Palaan nyt vielä tähän asiaan. Eli ihmettelin miksi vielä jankkaat tästä, koska koko asia oli ihan selvä jo monta viestiä aiemmin.
Siis lopputulos tosiaan on sama mutta perusteet miten sinä olet niiihin päättynyt ovat väärät. Puhut omasta rahastasi jonka annat kun ostat tuoteen ja siitä saat plussia... vaikka todellisuudessa et osta mitään, etkä näin ole oikeutettu plussiin.
 
Siis lopputulos tosiaan on sama mutta perusteet miten sinä olet niiihin päättynyt ovat väärät. Puhut omasta rahastasi jonka annat kun ostat tuoteen ja siitä saat plussia... vaikka todellisuudessa et osta mitään, etkä näin ole oikeutettu plussiin.
Ei vaan nyt joku ymmärsi väärin. Siinä vaiheessa kun ostan pullon, ei mielestäni kuuluisi edes saada pantista plussia, mutta jostain syystä näin on. Nyt kun vien pullot palautuksen, saan siitä ihan tavallista rahaa jolla ostan vaikka kolme kiloa paskaa, ja pullojen panttien hinta vähennetään plussista tässä vaiheessa. Mikä ongelma? Olen koko ajan ollut tätä mieltä.

Järkevämpi olisi tosiaan niin, että ostaessasi pullon, et saa panttien hinnasta plussia, mutta palauttaessasi pullot saat siitä rahaa jonka voit käyttää mihin haluat ja saat koko rahalla plussat.
 
Mulla on nyt pienenmoinen ongelma opintotuen kanssa. :( Sain työssäoppimispaikan, josta mulle luvattiin maksaa 200€-1000€/kk, riippuen miten paljon saan tulosta aikaseks. Eli tollanen urakkaluonteinen toi palkka. Ongelmaks muodostuu se, että menetän mun opintotuen jos keskimääräinen palkka per kuussa ylittää 660€:n :curs: Tietääkö joku olisko tässä jotain porsaanreikää? En haluaisi sinne paikkaan sanoa että "hei ei teidän tartte maksaa mulle niin paljoo" jos kerta ansaitsen rahaa, mutta en todellakaan haluais menettää tukiakaan tuoksi ajaksi, koska palkan määrä ei ole edes varmaa.
Ärsyttävä tilanne. :jahas:
 
Mulla on nyt pienenmoinen ongelma opintotuen kanssa. :( Sain työssäoppimispaikan, josta mulle luvattiin maksaa 200€-1000€/kk, riippuen miten paljon saan tulosta aikaseks. Eli tollanen urakkaluonteinen toi palkka. Ongelmaks muodostuu se, että menetän mun opintotuen jos keskimääräinen palkka per kuussa ylittää 660€:n :curs: Tietääkö joku olisko tässä jotain porsaanreikää? En haluaisi sinne paikkaan sanoa että "hei ei teidän tartte maksaa mulle niin paljoo" jos kerta ansaitsen rahaa, mutta en todellakaan haluais menettää tukiakaan tuoksi ajaksi, koska palkan määrä ei ole edes varmaa.
Ärsyttävä tilanne. :jahas:

Et mitään tukia menetä. Otat kaikki palkkakuitit talteen ja vuoden lopussa vasta lasket paljonko olet tienannut. Jos olet tienannut liikaa niin sitten palautat tukia.
 
Mulla on nyt pienenmoinen ongelma opintotuen kanssa. :( Sain työssäoppimispaikan, josta mulle luvattiin maksaa 200€-1000€/kk, riippuen miten paljon saan tulosta aikaseks. Eli tollanen urakkaluonteinen toi palkka. Ongelmaks muodostuu se, että menetän mun opintotuen jos keskimääräinen palkka per kuussa ylittää 660€:n :curs: Tietääkö joku olisko tässä jotain porsaanreikää? En haluaisi sinne paikkaan sanoa että "hei ei teidän tartte maksaa mulle niin paljoo" jos kerta ansaitsen rahaa, mutta en todellakaan haluais menettää tukiakaan tuoksi ajaksi, koska palkan määrä ei ole edes varmaa.
Ärsyttävä tilanne. :jahas:

Se tosiaankin katsotaan koko vuoden tuloista eli jos tuo 660€ jollain tukikuukaudella ylittyy niin se ei tarkoita vielä mitään.

Täällä taulukko http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/060601140029IL?openDocument
 
Jatkan vielä rautalangasta vääntämistä, meinaa en haluais maksella sit myöhemmin mitää takasin kelalle :D

Mitäköhän tää lausee meinaa:
Keskimääräinen palkka lasketaan palkallisilta harjoittelu- tai työssäoppimiskuukausilta.
 
En näe mitään syytä miksi sillä olisi mitään merkitystä saako palkan harjottelusta vai muuten vaan töistä. Kelaa ei luulisi kiinnostavan muu kuin, että miten opinnot edistyy ja paljonko on vuoden aikana tienannut.
 
ok. :) kiitoksia teille! ja jos mulle tulee ongelmia tosta myöhemmin niin totean että kun ne isot pojat sano et näin saa tehä.
 
Keskimääräinen palkka lasketaan palkallisilta harjoittelu- tai työssäoppimiskuukausilta tarkoittaa yksinkertaisesti, että noiden kuukausien aikana tienattu kokonaissumma jaetaan työssäolokuukausien määrällä. Sitä ei siis jaeta koko vuoden ajalle, jos harjoittelu on lyhyempi.
 
Aika outoa että työssäoppimisesta ei saa tienata läheskään yhtä paljoa mitä tulorajat antaa myöten..?

Edith

Eli onko tosiaan niin, että kesän aikana voi tienata muissa töissä reilun kymppitonnin ilman tukien menetystä, mutta jos työharjoittelet kaks kuukautta ja saat 1400 ni tuet menee?
 
Keskimääräinen palkka lasketaan palkallisilta harjoittelu- tai työssäoppimiskuukausilta tarkoittaa yksinkertaisesti, että noiden kuukausien aikana tienattu kokonaissumma jaetaan työssäolokuukausien määrällä. Sitä ei siis jaeta koko vuoden ajalle, jos harjoittelu on lyhyempi.
Ei hyvää päivää...

Jos toi pitää paikkansa niin toinen asia on, että miten Kela sitä meinaa valvoa.
 
Jos työharjoittelu on sellaista, josta saa rahan lisäksi opintoviikkoja (vissiin vähintään 3 ov/kuukausi), niin silloin tosiaan pätee nuo tiukemmat tulorajat. Jos ei saa opintoviikkoja, tai saa niitä vähemmän kuin 3 ov/kk niin sitten tuo lasketaan kuten nomaalistakin työstä. Näin oli ainakin joskus, kun tein opiskeluun liittyvää työharjoittelua.
 
Liittyyhän se puhelimen käyttöön? Että kumpi vaikuttaa enemmän. Puhelimen säteily vai puhelimen kuuntelu.
Siis eihän näillä nyt ole mitään tekemistä keskenään. Puhelimesta korvaan tuleva ääni vaikuttaa niin kuin mikä tahansa ääni, eli saattaa vahingoittaa kuuloa jos on liian kovaa. Puhelimen emittoima sähkömagneettinen säteily saattaa aiheuttaa muutoksia aivoissa tai saattaa olla aiheuttamatta. Tätä asiaa tutkitaan, ja nykyisten tulosten valossa näyttää siltä, että se ei aiheuta mitään muutoksia. Puhelin emittoi enemmän säteilyä silloin, kun puhelu on yhdistetty. Kaikkein eniten säteilyä tulee silloin, kun puhelin etsii kenttää tai yhdistää puhelua.
 
Back
Ylös Bottom