Entiset ajat ja nyt

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja kariko
  • Aloitettu Aloitettu
Mua suoraan sanottuna kyrpii tällaset just ja just parikymppiset besserwisserit, joiden suuri viisaus lastenkasvatuksesta on peräisin kirjoista ja sukulaispentujen satunnaisesta kaitsemisesta.

Luulen, että jokainen joka sitä tilannetta lasten kanssa elää, tajuaa, että kurittaminen on viimeisiä keinoja millä yritetään pentu saada kuriin. Kukaan ei varmasti tee sitä mielellellään, ellei nyt aivan sairas ole.

Itellä jonkin verran enemmän ikää kuin Cassyputilla, kotona oma 4-vuotias poika, ja arkipäivisin silmien alla ja käden ulottuvissa nykynuorison ääritapaukset ikähaarukassa 11-17v (toimin koulukodin koulussa, 9. luokan omaopettajana, sekä koulun koordinoiva opettajana), tätä ennen työhistoriaa myös lastensuojelussa, lastenkodissa ja lastensuojelualalla kaikkiaan jo vuodesta -97 ja voin kyllä yhtyä Cassyputin kanssa samaan kuoroon. Konstit ja arvot on monet, sano...
 
Jos kerran tämän lapsen vanhemmat olivat mitä olivat, tulisi lasta koettaa auttaa sijoittamalla hänet erityisluokalle tms eikä jatkuvasti vaan nakata pihalle luokasta jotta varmasti kokisi syrjäytyvänsä yhteiskunnallisesta elämästä.

Kaveri kyllä sijoitettiin erityisluokalle jo ennen toistaluokkaa, eikä siinä minulla eikä muilla pippeli jöpötellyt vaikka kaveria milloin kannettiin mistäkin raajasta pihalle.
Tarkoitin sitä että nykyään hyvä jos saa ääntä korottaa lapsille ilman että saa syytettä jostain.

Itse olen saanut korvapuusteja ja luunappeja tarpeen tullen pienenä, enkä kokenut että olisin jotenkin ollut hylätty tai vihattu. Melkoinen Eemeli saa olla joka väittää että lapsi kehittyis niiden takia vikaan.

Itse olen ilmeisesti kasvattajana rauhallisemmasta päästä. Tässä yksi ilta pojan äiti korotteli ääntä hiukan ja itse siinä yritin puhua rauhallisemmin, niin poika sanoi mua Optimus Primeksi koska olen aina niin rauhallinen. :) :hyvä:
 
Kasvatustieteiden approa koetan kasailla opettajan pätevyyttä varten. Luen valtio-oppia ja historiaa.

Okei. Varmasti paljon toimivaakin asiaa tarttuu tuota kautta haaviin, mutta kyllä osa noista nykypäivän toimintamalleista kuulostaa ihan samalta kukkahattutätien höpinältä kuin moni muukin asia tänäpäivänä. Olet varmaan kumminkin samaa mieltä siitä, että jossain mennään perse edellä puuhun kun nykynuoriso käyttäytyy niinkuin käyttäytyy? Jos viljelemme noita vanhoja sanontoja lisää niin monen asian sanotaan olevan kotoa lähtöisin...

Itellä jonkin verran enemmän ikää kuin Cassyputilla, kotona oma 4-vuotias poika, ja arkipäivisin silmien alla ja käden ulottuvissa nykynuorison ääritapaukset ikähaarukassa 11-17v (toimin koulukodin koulussa, 9. luokan omaopettajana, sekä koulun koordinoiva opettajana), tätä ennen työhistoriaa myös lastensuojelussa, lastenkodissa ja lastensuojelualalla kaikkiaan jo vuodesta -97 ja voin kyllä yhtyä Cassyputin kanssa samaan kuoroon. Konstit ja arvot on monet, sano...

Mut sulla Vilmis onkin muskle. Uskovat pahaiset puhetta paremmin:)
 
Eikö tässä kuitenkin ole kyse, ns. perinteisestä kasvattamiskulttuurin muutoksesta huonompaan? Kaikki riehuvat vapaan kasvatuksen hedelmät eivät ole mitään sairaita, vaan kasvatuksen puutteesta johtuen kieroon kasvaneita öykkäreitä. Opettajillakaan ei ole enää mitään valtuuksia häiriköivän oppilaan toiminnan lopettamiseksi, muutakuin anelu ja pyytely. Kouluissa oli paljon parempi olla joskus 1950 luvuilla, kunnes tämä älytön kasvattamiskulttuuri on tehnyt koko laitoksesta auktoriteetittoman, ja opettajista "pahoinpitelijöitä".

Jos 16 vuotiaalla kundilla on pokkaa häiriköidä ja haukkua opettajaa, on hänellä oltava myös kyrvän pätkää ottamaan kontaktia opettajalta. Mutta nämä ns. kovat jätkät menevät sitten ulisemaan kotiin, että opettaja läpsii. Ihan syyttäkö se hermostuu? Pitäisikö opettajan tyytyä vain rukoilemaan armoa? Tässä on se juttu mikä on perseestä.

Miten ihmeessä näihin väittämiin voisikaan vastata muuten kuin inttämällä vastaan, kun et tarjoa mitään muuta kuin omia mutunäkemyksiäsi. Kaikenlainen tutkimustulos, tilastotieto yms loistaa poissaolollaan. Vedätkö nyt ihan oikeasti omista kokemuksistasi tällaisia johtopäätöksiä? Kyllä minä olin ihan kamalalla yläasteluokalla, meillä nuijittiin turpaan joka päivä jotakuta. Luokassa oli 17 poikaa eikä yhtään tyttöä, puolet vähintään oppilaista oli sellaisia joita ei koulu kiinnostanut pätkääkään. Tästä huolimatta minä en lähde vetämään johtopäätöksiä siitä miten hommat ovat tänään verrattuna menneeseen.

Onko jollain ihan oikeasti osoittaa jotain todisteita näiden hyvien vanhojen päivien tueksi näissä asioissa, ei siis esim siinä ettei ollut mäkkiläskejä? Kai te tajuatte että kaikki jutut mitä olette kuulleet näistä kultaisista ajoista ovat kaikki kaunisteltu ihmisten pääkopassa tuhanteen kertaan? Historia antaa oikeasti hyvää perspektiiviä, joissain asioissa aika on oikeasti kehä ja historia toistaa itseään. Aina on katsottu että 50 vuotta sitten oli asiat paljon paremmin, ei ollut tällaista aivan kamalaa nykymenoa. No fakta on että kyllä oli. Luokissa oli ehkä parempi kuri? Ok, entä oppivatko nuoret paremmin? Miten tämä näkyi yhteiskunnassa? Sosiologiset heijastukset? Mihin vedetään raja voimankäytön suhteen kun se vääjäämättä on noussut esille? Turvamiehiä kouluun? Luodaanko ilmapiiri jossa nuorelle tulee tunne siitä, että ainoa asia erottaa hänet ja kaaoksen on väkivallalla pakotettu kuri ja järjestys?
 
No hohhoijaa itsellesi. Jos haluat rakentavaa keskustelua niin älä heitä mitään hatusta repimääsi tilastotietoa ja mutua päälle. Monen käytöshäiriön diagnoosilla on kyetty suunnittelemaan myös rakentavia hoito-ohjelmia vanhojen susipaskojen kansanviisauksien sijaan. Ja jos yhtään olet aiempia viestejäni lukenut, voit varmaan huomata että olen tätä vanhempien esimerkkiä aiemminkin käsitellyt samoilla linjoilla. Tätä tuskin kannattaa tosin olettaa. Oikeasti sairaita ihmisiä täytyy jumalauta sietää ja hoitaa viimeiseen asti, muutoin ei olla yhtään parempia kuin jotkut kolmannen valtakunnan rotuhygieenikot. Viiva vedetään nollaan tai sataan.

Omasta lähisuvustani löytyy pahoista henkisistä ongelmista kärsivä lapsi jota on jo ihan tarpeeksi koetettu näillä vanhoilla kansanviisauksilla hoitaa, sääliksi käy saatana soikoon. Kyllä minä haluan nähdä kun sinä oikeasti vedät kylmät oikeasti mielisairaalle lapsellesi kun se ei muka kunnioita tarpeeksi.
Joo, joo. Siedetään, siedetään. Mutta ei kai toi sietäminen pois sulje perinteisiä kasvatusmenetelmiä? Ja ei siinä, munkin suvusta löytyy lapsi joka on pumpattu täyteen lääkkeitä. Vitun hienoa sekin. Ja pitkässä juoksussa tosi terveellistäkin. Mutta on se nyt perkele että ne ylivilkkaat adhd tapaukset on ennen vanhaan saatu kuriin auktoriteetilla ja tiukalla kasvatuksella. Tänä päivänä pistetään vaan saatana Montessoria kehiin ja kysytään mitäs sä tänään jaksaisit tehdä? Sit ihmetellään kun kukaan eikä mikään ei saa kertoa miten tulisi tietyssä tilanteessa toimia. Mistähän johtuis? Ja tossa kun sanoin että saattaapi käydä kylmät, niin viittasin lähinnä siihen että lapsen kanssa saattaa ote karata. Ja kohta ei sitten enää välttämättä ole sitä lasta. En tarkoittanut että vetäisin itse kylmät lapselleni. En missään tilanteessa. Oli terve tai ei.
 
Olet varmaan kumminkin samaa mieltä siitä, että jossain mennään perse edellä puuhun kun nykynuoriso käyttäytyy niinkuin käyttäytyy? Jos viljelemme noita vanhoja sanontoja lisää niin monen asian sanotaan olevan kotoa lähtöisin...

Kyllä minua ärsyttää jos näen lökäpöksyjä notkumassa kadunnurkissa ja ihmisiä joita ei kiinnosta pätkääkään käyttää niitä mahdollisuuksia joita yhteiskunta tarjoaa. Ei se tarkoita kuitenkaan että asiat olisivat sen enempää päin mäntyä kuin ennenkään. Ei tämä nuoriso oikeasti eroa mitenkään nuorisosta 50 tai 100 vuotta sitten. Nuoriso on aina kapinoinut, nuoriso on aina ollut villiä, ja nuoriso on aina ollut monivivahteista. Aina on ollut mätämunia ja priimuksia. Sieltä omasta nuoruudesta vaan aina muistetaan ne hyvät asiat, eikä mummo varmaan kerro ikinä sitä että oikeasti silloinkin tuli välillä dokattua todella ankarasti ja harrastettua irtoseksiä ties kenen kanssa.

Eikä kannata muutenkaan liikakäyttää termiä nykynuoriso, tai edes niputtaa ihmisiä tällä tavoin. Suurin osa nuorista on aivan yhtä keskivertoporukkaa kuin aina ennenkin. Marginaaliryhmiä on aina pitänyt käsitellä, minusta on aivan luontevaa että siinäkin edistytään eikä aina anneta vain keppiä ja porkkanaa.
 
Turvamiehiä kouluun? Luodaanko ilmapiiri jossa nuorelle tulee tunne siitä, että ainoa asia erottaa hänet ja kaaoksen on väkivallalla pakotettu kuri ja järjestys?
Oisko tälläiset asiat tullut kenellekkään edes mieleen kultaisina aikoin 50v sitten? Ei niin. Eli kai toikin kertoo jotain missä mennään? Niinpä, ei sun mielestä. Monen muun mielestä kyllä.
 
Nimenomaan jossakin asiassa ollaan menty päin reisiä jos joudutaan edes pohtimaan jotain turvamiehiä kouluun.

Minulle ja muille riitti ala- ja yläasteella muutaman opettajan "maine" hillitsemään käytöstä.
 
Joo, joo. Siedetään, siedetään. Mutta ei kai toi sietäminen pois sulje perinteisiä kasvatusmenetelmiä? Ja ei siinä, munkin suvusta löytyy lapsi joka on pumpattu täyteen lääkkeitä. Vitun hienoa sekin.

Otan osaa, tuo on todella vaikeaa. Välillä vaan lääkkeetkin ovat se pienempi paha, omalla sukulaisellani ne ovat vaihtehto hallitsemattomille raivokohtauksille ja täydelliselle sosiopatialle.

Ja pitkässä juoksussa tosi terveellistäkin. Mutta on se nyt perkele että ne ylivilkkaat adhd tapaukset on ennen vanhaan saatu kuriin auktoriteetilla ja tiukalla kasvatuksella.

Tästä näkisin mielelläni jotain todistusaineistoa. En nyt suoralta kädeltä tuomitsekaan ajatusta, mutta jotenkin tuntuu aika uskomattomalta että tällainen toimisi oikeasti. Ennen kun tuppasi vain olemaan niin, että nämä "erityiset" joutuivat luonnonvalinnan uhriksi tai sitten olivat täysin yhteiskuntakelvottomia koko elämänsä. Eihän näitä korosteta koskaan missään yhteydessä, ei sairaiden historia ole koskaan kiinnostanut ketään. Ei ole pitkäkään aika kun useimmat sairaudet olivat ihmiselle vain jumalan käsi toiminnassa.

Anime lähtee hakkaamalla, ei adhd.
 
Oisko tälläiset asiat tullut kenellekkään edes mieleen kultaisina aikoin 50v sitten? Ei niin. Eli kai toikin kertoo jotain missä mennään? Niinpä, ei sun mielestä. Monen muun mielestä kyllä.

Eipä tuota onneksi Suomessakaan kukaan oikeasti harkitse tosissaan.
 
Otan osaa, tuo on todella vaikeaa. Välillä vaan lääkkeetkin ovat se pienempi paha, omalla sukulaisellani ne ovat vaihtehto hallitsemattomille raivokohtauksille ja täydelliselle sosiopatialle.



Tästä näkisin mielelläni jotain todistusaineistoa. En nyt suoralta kädeltä tuomitsekaan ajatusta, mutta jotenkin tuntuu aika uskomattomalta että tällainen toimisi oikeasti. Ennen kun tuppasi vain olemaan niin, että nämä "erityiset" joutuivat luonnonvalinnan uhriksi tai sitten olivat täysin yhteiskuntakelvottomia koko elämänsä. Eihän näitä korosteta koskaan missään yhteydessä, ei sairaiden historia ole koskaan kiinnostanut ketään. Ei ole pitkäkään aika kun useimmat sairaudet olivat ihmiselle vain jumalan käsi toiminnassa.

Anime lähtee hakkaamalla, ei adhd.

Puhut nyt yksittäistapauksista kun muut käsittelee koko ongelmaa kokonaisuudessaan esim. kouluissa. Kyse ei ole muutamasat adhd nuoresta, vaan massasta joka käyttäytyy ja kasvatetaan päin persettä.

"Opettajalla ei ole oikeutta menettää malttiaan, sadatella tai ottaa tiukasti kiinni, vaikka oppilas härnäisi, huorittelisi, potkisi ja hakkaisi. Ongelmaoppilas tietää, että mahdollisessa keskinäisessä kahinassa opettaja on jo etukäteen tuomittu alakynteen."

Toi on niin väärin kuin olla ja voi. Jos oppilas käy kiinni opettajaan, niin jumalauta kyllä sillon pitäisi se kaveri vetää levyksi, ja lopettaa se hyssyttely ja ininä. Muuten se käytös ei muutu, se on jo nähty. Mutta riittää että diagnosoidaan joku adhd esiasteen esiaste, ni valtuudet on vaikka tappaa ja välttää vastuu.
 
Mutta on se nyt perkele että ne ylivilkkaat adhd tapaukset on ennen vanhaan saatu kuriin auktoriteetilla ja tiukalla kasvatuksella. Tänä päivänä pistetään vaan saatana Montessoria kehiin ja kysytään mitäs sä tänään jaksaisit tehdä?

Ilmeisesti sinulla ei ole pienintäkään hajua siitä, millaista elämä voi olla ihmisellä, jolla on adhd? Enkä nyt tarkoita mitään lievimpiä keissejä. Kuntouttaa toki voi, mutta ei sekään yksinään riitä, tarvitaan lääkitys, joka katkaisee terävimmän kärjen, jotta voi edes elää jotakuinkin normaalia elämää itsensä ja muiden kanssa, saati sitten käydä koulua ja suorittaa kenties jatko-opintojakin. Eikä se herkkua ole edes välttämättä silloinkaan.

Ihmeellistä kärjistämistä tässä keskustelussa, ihan kuin ei olisi olemassa mitään muuta tietä, kuin "vapaakasvatus" tai pikemmin nykyisin termiksi sopisi paremmin "ei-kasvatusta" tai sitten tukkapöllyt tai yleensäkin fyysisellä reagoinnilla uhkailu/toteuttaminen.
 
Eikä kannata muutenkaan liikakäyttää termiä nykynuoriso, tai edes niputtaa ihmisiä tällä tavoin. Suurin osa nuorista on aivan yhtä keskivertoporukkaa kuin aina ennenkin. Marginaaliryhmiä on aina pitänyt käsitellä, minusta on aivan luontevaa että siinäkin edistytään eikä aina anneta vain keppiä ja porkkanaa.

"Nykynuoriso" termin käyttö tuntuu kyllä siinä mielessä hassulta, ettei tässä itsekään vielä mitenkään vanhus ole:D

Mut kun on kasvatettu varsin perinteisesti opettamalla kunnioittamaan muita ihmisiä jne. niin kyllä hermoa kiristää joidenkin käytöstavat lähes päivittäin.

Tuli koulussa tuossa kuukausi pari sitten samalle kurssille joku about 19v jannu nappikuulokkeet korvissa,lippis päässä ja housut persvaossa roikkuen. Ensimmäinen keskustelu mitä kuulin kaverilta oli näsäviisastelu ja suunsoitto miespuoliselle luennoitsijalle. Mun oikeesti teki mieli pyyhkiä sillä kaverilla lattiaa kun niin alko vituttaa... ja kun kyseessä on aikuisiässä olevat opiskelijat.

tässä on hyvä seurata näitä nykyisiä oppeja ja sitten tuossa vajaan 10v päästä jos niitä omia muksuja siunaantuu niin tehdä kaikki päinvastoin;)
 
Tästä näkisin mielelläni jotain todistusaineistoa. En nyt suoralta kädeltä tuomitsekaan ajatusta, mutta jotenkin tuntuu aika uskomattomalta että tällainen toimisi oikeasti. Ennen kun tuppasi vain olemaan niin, että nämä "erityiset" joutuivat luonnonvalinnan uhriksi tai sitten olivat täysin yhteiskuntakelvottomia koko elämänsä. Eihän näitä korosteta koskaan missään yhteydessä, ei sairaiden historia ole koskaan kiinnostanut ketään. Ei ole pitkäkään aika kun useimmat sairaudet olivat ihmiselle vain jumalan käsi toiminnassa.

Anime lähtee hakkaamalla, ei adhd.

Mutta musta ainakin tuntuu että nykyään näitä "erityisiä" on melko paljon enemmän kuin "ennen vanhaan". Ja mitä tulee Animen poistamiseen hakkaamalla, niin se on mielestäni väärin. Ei saa hakata. Ja animen takia tuskin tarvii antaa edes korvapuustia. Älkää hyvät ihmiset koko ajan sekoittako kurinpitoa esim. tukistamalla hakkaamiseen.
 
Ei niin. Paitsi Opettaja-lehden päätoimittaja: http://www.lalli.fi/lalpahaku.asp?fmita=uutinen5&kohde=2243

Kas, tämä mennyt ohi silmien. Muistan pedagogisten haastattelussa viime vuonna kun jouduimme keskustelemaan tästä ryhmässä. Silloin tuli harvinaisen selväksi että jos on sitä mieltä että kuri ja järjestys saadaan väkivallalla, ei ole juurikaan asiaa opettajan opintoihin. Pitää tosin sanoa että aika monessa asiassa nämä pedagogisten jampat ovat vieraantuneet normaalista luokkahuoneesta. Etenkin laitoksen johtajasta jäi sellainen kuva että todellisuus on mieheltä karannut aikoja sitten.
 
Mutta musta ainakin tuntuu että nykyään näitä "erityisiä" on melko paljon enemmän kuin "ennen vanhaan". Ja mitä tulee Animen poistamiseen hakkaamalla, niin se on mielestäni väärin. Ei saa hakata. Ja animen takia tuskin tarvii antaa edes korvapuustia. Älkää hyvät ihmiset koko ajan sekoittako kurinpitoa esim. tukistamalla hakkaamiseen.

Ei kyllä anime lähtee usein vain hakkaamalla.
 
Ilmeisesti sinulla ei ole pienintäkään hajua siitä, millaista elämä voi olla ihmisellä, jolla on adhd? Enkä nyt tarkoita mitään lievimpiä keissejä. Kuntouttaa toki voi, mutta ei sekään yksinään riitä, tarvitaan lääkitys, joka katkaisee terävimmän kärjen, jotta voi edes elää jotakuinkin normaalia elämää itsensä ja muiden kanssa, saati sitten käydä koulua ja suorittaa kenties jatko-opintojakin. Eikä se herkkua ole edes välttämättä silloinkaan.

Ihmeellistä kärjistämistä tässä keskustelussa, ihan kuin ei olisi olemassa mitään muuta tietä, kuin "vapaakasvatus" tai pikemmin nykyisin termiksi sopisi paremmin "ei-kasvatusta" tai sitten tukkapöllyt tai yleensäkin fyysisellä reagoinnilla uhkailu/toteuttaminen.

Öö...on mulla jotain hajua millaista on adhd:n kanssa elää. Uskoisin näin. Ja mitä tulee tohon kärjistämiseen, niin tuosta juurikin kuultaa tämä ajan henki. Ei perkele kun joka asiassa pitää etsiä joku välimallin ratkaisu, ettei vaan kukaan loukkaannu. Ja pitää kehittyä ja mennä eteenpäin. Se nyt on vaan niin että joissain asioissa on vanhassa vara parempi. IMHO.
 
Back
Ylös Bottom