Metallibändien Akustiset levyt!

Metal Heart

Liittynyt
15.9.2003
Viestejä
1 361
Mitä mieltä olette näistä eri bändien tekemistä akustisista levyistä. Itse tykkään todella paljon.

Omasta hyllystä löytyy:

Green Carnation : Acoustic Verses
Opeth : Damnation
Borknagar : Origin

Kaikki ovat ihan älyttömän hyviä levyjä.

Lisäksi mieleen tulee ainakin Ulverin klassikko Kveldssanger, jota ei ole tullut oikein koskaan kuunneltua enempää. Kannattaisikohan tuo kaivella jostain.
Tuleeko muita mieleen? Suositelkaa!
 
Ulver kannattaa todellakin kaivaa levylautaselle. Omiin kokoelmiin kuuluvista Empyriumin Weiland mahtunee myös tuohon akustiseen kategoriaan ja saattaa olla katsastamisen arvoinen. Arvioita kyseisestä levystä voi lueskella www.metal-archives.com-sivustolta (sieltähän saat listaa muistakin akustisista). Tälläiset levyt toimii toisinaan herkkänä hetkenä mutta ei kovin usein tule kyllä pyöriteltyä...
 
Tämmöset "akustiset" levyt vaativat mun kokemuksen mukaan huomattavasti enemmän kuuntelua kuin saman yhtyeen normaalit levyt. IMO Damnation on yksi Opethin parhaista levyistä. Tai ainakin siinä on paras tunnelma. Ja eihän rauhallisuus tee Damnationista akustista.
 
Desaster sanoi:
Omiin kokoelmiin kuuluvista Empyriumin Weiland mahtunee myös tuohon akustiseen kategoriaan ja saattaa olla katsastamisen arvoinen.
Click to expand...

Itseasiassa tuo levy löytyi kuin löytyikin "arkistoista". Aika rauhallista menoa.

Tuota Borknagaria kyllä suosittelen. En ihmeemmin tykännyt siitä, että Vintersorg tuli bändiin, mutta tähän levyyn kyllä käy miehen ääni.
 
vamma sanoi:
Tämmöset "akustiset" levyt vaativat mun kokemuksen mukaan huomattavasti enemmän kuuntelua kuin saman yhtyeen normaalit levyt. IMO Damnation on yksi Opethin parhaista levyistä. Tai ainakin siinä on paras tunnelma. Ja eihän rauhallisuus tee Damnationista akustista.
Click to expand...
Minusta tuo on kyllä aivan toisinpäin. Siis ainakin Damnationin kohdalla. Kyllä siinä normi Opethissa on huomattavasti enemmän sisäistämistä, kuin tuossa. Tuosta nyt tykkää jopa vanhemmat parrat, joille on turha mitään örinää sisältävää edes soitella.
 
Mulla taas kaikki muut Opethit on heti ekasta kuuntelukerrasta potkinu munille ja kovaa. Damnationia taas joutui pyörittämään monta kertaa ennen kuin sen hienous paljastui. Vähän sama kuin The Hauntedin uuden kanssa. Tottahan se on , että löysempää on helpompi kuunnella. Mutta ehkä silloin juuri se hienous on vaikeampaa löytää.
 
Täähän on melkein sama kuin diskomusiikki ilman komppia. Ei kyllä muhun kolise, kuuntelen metallia juuri siksi että se EI ole akustista musiikkia. Myönnetään, kunnon örinällä voisi ehkä paikata jonkun kappaleen, mutta...

Tunnelmointi on sitten erikseen.
 
Tuo riippuu paljolti ihan levystä ja artistista. Kieltämättä joku Slayer Unplugged voisi olla mielenkiintoinen tapaus tapahtuessaan.
 
Back
Ylös Bottom