Miten laskea prosentit maksimista?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Darvi
  • Aloitettu Aloitettu

Darvi

Liittynyt
10.10.2003
Viestejä
2 205
Kysynpä aina välillä mielessä käynyttä asiaa prosenttien laskemista ykkösnostosta. Laskevatko ihmiset prosentteja maksimitehoista vai maksimiraudoista? Näillä kun on eroja ja toisissa liikkeissä suurikin ero. Otetaan vaikka esimerkeiksi kolme pääliikettä: kyykky, penkki ja leuanveto. Penkin suhteen ei käytännön eroa ole, vaikkei laskekaan kyynervarsiaan nostokuormaan, kun prosentteja laskee. Tämä liike on toisesta ääripäästä, kun toisessa on leuanveto lisäpainoilla. Siinä mennään pahasti pieleen, jos lasketaan vain sen lisäpainon perusteella, jokainen varmaan ottaa kehonpainon mukaan laskuihin. Kyykky on tältä väliltä ja siinäkin saa erilaisia prosentteja, jos ei ota huomioon kehonpainoa. Selkeyden vuoksi seuraavat esimerkit 80-kiloisella perusvoimailijalla

Penkkiykkönen 140 kg ja jos tarkoitus tehdä 70%:lla, niin tarkasti laskien siihen tehoon tarvitaan 95 kg rautaa, vaikka 0,7 * 140kg = 98 kg. Tämä siksi, että kädet painavat esimerkkikaverilla sen kymmenen kiloa, jolloin kokonaiskuorma on 150 kg ja siitä 70%:a on 105 kg ja siitä sitten vähennetään käsien paino, niin saadaan tangon paino 95 kg. Tässä liikeessä siis ero on pieni, eikä käytännössä tartte laskea, kun menee yksilöllisen vaihtelun alle.

Leuanvetoykkönen on 50 kiloa, jolloin kokonaiskuormasta laskettuna 70%:a olisi (50kg + 70kg) * 0,7 - 70kg = 14kg sen sijaan että laskisi 50kg * 0,7 = 35 kg. Tässä mentäisiin metsään ja käytäntö estäisikin moisen typeryyden, koska eihän sillä kuormalla (87,5% maksimista) tehtäisi kuin piikkailua.

Kyykkymaksimi on 180 kg, josta kokonaiskuormasta laskettu 70%:a olisi 106,5 kg (jos oletetana että omasta kehosta nostetaan 65 kiloa). Kun taas 180kg * 0,7 = 126 kg. Erohan on merkittävä. Pakko se on ottaa huomioon treeneissä.

Penkkiä lukuunottamatta sillä on merkittävä ero, miten prosentit lasketaan. Kysymys kuuluukin, että miten te laskette? Kai kokonaiskuormasta? Jos ei, niin homma muuttuu erilaiseksi penkin ja kyykyn välillä leuanvedosta puhumattakaan. Samalla voisi joku hieman valottaa, mistä prosentit ovat yleensäkin peräisin.
 
prosentit lasketaan maksimivastuksesta, jolla liikettä on mahdollista tehdä yksi toisto. toisinaan prosentit lasketaan sarjamaksimista, jos niin on erikseen mainittu.

maksimiteho on paljon vaikeampi määrittää, koska maksimiteho tuotetaan submaksimaalisella raudalla (kuulantyöntäjä 7hp, painonnostaja 4hp).

prosentit tulee aina nähdä viitteellisinä, niillä kuvataan siis suhteellista intensiteettiä. yksilölliset erot vaikuttavat todella paljon, jotkut eivät saa 85 prosentilla edes nelosta, toiset tekevät kympin.

mä olen miettinyt aina asian omalla kohdallani suunnilleen näin (vaikka tuo ei koko totuus ole minunkaan treenissä, mutta auttaa vähän muokkaamaan treeniohjelmia omaan käyttöön):
100%=1-maksimi
95% = 2-maksimi tai tekninen 1-maksimi
90% = 3-maksimi
85% = 4-maksimi
80% = 5-maksimi

voit laskea oman painosi mukaan liikkeisiin, tai sitten tehdä fiilispohjalta. miten sitten teetkin, pidä mielessä, että treenaaminen on aina kiinni omista kyvyistä, joten ohjelma on se jota taivutetaan omiin kykyihin eikä toisinpäin. on turha yrittää nostaa rautaa joka ei liiku, vaikka paperissa lukisi mitä.

aikasi kun treenailet ja pyörittelet eri liikkeiden prosentteja, niin sulle kyllä muodostuu kutina siitä mitä milloinkin tarkoitetaan ja miten sen toteutat.
 
no kyllähän noi oman kropan liikuttelut, joissa paino suhteessa omapainoon ei ole kovin suuri, kuten dipit ja leuat, se oman kropan paino tulis laskee kokonaiskuormaan mukaan. koskaan en kyllä ole kyykyissä moista edes aatellut. en nää siinä tarvetta. sama ku maastavedossa pitäs laskee yläkropan paino ja kaikenmaailman nippelinappelikertoimia... prossat lasketaan tangon painosta paria poikkeusta lukuunottamatta :)
 
Juu, tietenkin se ulkoapäin tullut "tieto" pitää soveltaa omaan treeniin ja pitää se järki mukana. Tarkoitus kuitenkin vähän herätellä keskustelua siitä, missä muodossa sen tiedon pitää olla ennen kuin sitä sovelletaan itseensä, jotta se soveltaminen olisi helpompaa. Tuossa alussa puhuin hieman hämäävästi tehoista, kun tarkoitin vastusta. Mietin sitä itsekin, mutta unohdin muuttaa sen.

Yksilöllisten erojen vuoksi penkissä onkin turha laskea sen tarkemmin. Mutta mielestäni kyykkyesimerkki on yllättävä. Onhan siinä merkittävä ero raudan määrässä laskutavasta riippuen. Saa aika paljon jo soveltaa omaan treeniin, jos neuvotaan tekemään 70%:lla ja tekeekin 78%:lla. Okei ongelma on pieni, jos tosiaan on valmis soveltamaan eikä sokeasti lukuja tuijottele. Toisaalta jos lukuja annetaan ja jo laskutapa aiheuttaa noin merkittävän eron, niin pitäisihän sitä mainita, että luvut ovat todellakin vain hieman suuntaa-antavia.
 
Ei ollut tarkoitus ketään syytellä, vaan vain parantaa termistöä. Laskin hieman lisää ja huomasin, että erot (siis montako prosenttiykslkköä on eroa käytetyn vastuksen ja sen vastuksen, mitä pitäisi käyttää, välillä) tulevat lähinnä alhaisilla prosenteilla. Laskemattakin selvää, että ero sitä suurempi, mitä suuremman osan oma paino muodostaa kokonaiskuormasta. Ero on (1-k) / (n+1), missä k on haluttu prosentti ja n on oma paino jaettuna kokonaiskuormalle maksiminostossa.

Jos ottaa aloittellijan, joka painaa 80 ja etukyykkymaksimi on 100 kg, ja laittaa tekemään kevyttä viikkoa vaikka 65%:lla, niin pelkästä tangosta laskettuna hän tekisikin (1-,065) / (2,5+1) = 10 prosenttiyksikköä suuremmalla painolla eli 75%:lla. Eikös tässä kevyen viikon idea hieman kärsisi? Lähinnä ajattelen, että kun valmentaja ottaa saamastaan materiaalista prosentit ja kertoo sen perusteella laatii valmennettavalleen ohjelman, niin hups kevyt viikko ei enää olekaan kevyt viikko.

Tai ehkä se on otettu huomioon valmennusmateriaaleissa ja siellä on prosentit valmiiksi säädetty oikeanlaisiksi ja ongelma tuleekin vain, kun harrastelija lukee suosituksia ja käyttää niitä sellaisenaan omaan treeniinsä. Ehkei voimailu ole niin tarkkaa, mutta välilä on hauskaa näitäkin miettiä. Toinen kysyms, mitä kysyin ja jäi huomiotta oli, että mistä prosentit on saatu? Onko tutkimuksista vaiko kerätty vuosien varrella valmentajien ja urheilijoiden kokemuksista, että näillä prosenteilla systeemeillä näytti toimivan paremmin?
 
edelleenkään en olisi turhan huolissani nuorison mahdollisista ylirasittumisongelmista prosenttiohjelmien kanssa, vaan panostaisin siihen järkevään oman kropan kuunteluun ja idean oivaltamiseen prosenttien takana.

voimailu on yksilöllistä, joten mikään prosenttiohjelma ei toimi tismalleen samalla tavalla kaikilla. valmentajan tehtävänä on yksilöidä treeni tulosten maksimoimiseksi, ei nostattaa orjallisesti prosentteja.

tässä ollaan juuri nyt sen prosenttiohjelmien suurimman ongelman äärellä: ihmiset joskus takertuvat noihin papereihin vähän turhan hanakasti ja se periaate siellä takana jää hämäräksi.

ymmärrä lukemasi, ja sen jälkeen sovella. se on paras ohje mitä voin antaa.

eli jos paperissa lukee 5x70, se on voimailijan kielellä "helpohko vitonen", ja 5x80 taas "tiukahko vitonen". silläviisiin niitä luetaan.
 
prosentit on saatu aikojen alussa tehdystä ns. rakennealmasta. alma on eräänlainen standardijärjestelmän alkukirja. siellä on olemassa taulukot eri painoisille ihmisille kyykyn ja muidenkin liikkeiden nostokertoimista. onhan selvää, ettei esim. kyykyssä nosteta ihan sitä koko kropan painoa jne. sieltä löytyy myös paljon muuta tärkeää tietoa, esim. ns. berqeleellisen pisteen tarkempi sijainti ja kautsun valmistusohje. alman historiaa ei tunneta tarkkaan, mutta uskoisin sen olevan eräänlainen kollektiivinen teos.

on erittäin kannattavaa pohtia tällaisia seikkoja, sillä niillä pystytään laajentamaan alman sisältöä ja kenties joku voi sitten tulevaisuudessa saada sieltä apua...
 
En kuvitellutkaan olevani ensimmäinen tai viimeinen, joka näitä miettii. Mietin näitä nyt enkä löytänyt aiempaa keskustelua aiheesta. Varmaan sellaisiakin on. Miksi ottaisin tuon itsestäänselvyyden toteamisen henkilökohtaisesti ja miten se liittyy aiheeseen?
 
Asia menee suurin piirtein näin penkissä: oletetaan että penkkimaksimi on 100 kiloa.

100 kiloa nousee 1 kerran
96 kiloa 2 kertaa
92 kiloa 3 kertaa
90 kiloa 4 kertaa
87 kiloa 5 kertaa
85 kiloa 6 kertaa
82 kiloa 7 kertaa
80 kiloa 8 kertaa
78 kiloa 9 kertaa
76 kiloa 10 kertaa
jne
Näin minä olen laskenut jo pitemmän aikaa.
Täysin tarkasti tätä ei voi määrittää, sillä jotkut ovat parempia maksiminostoissa ja toiset kestävyydessä.
 
darvinisti sanoi:
En kuvitellutkaan olevani ensimmäinen tai viimeinen, joka näitä miettii. Mietin näitä nyt enkä löytänyt aiempaa keskustelua aiheesta. Varmaan sellaisiakin on. Miksi ottaisin tuon itsestäänselvyyden toteamisen henkilökohtaisesti ja miten se liittyy aiheeseen?
Click to expand...

Nyt ehkä kannattaa miettiä kannattaako tästä varsin yksinkertaisesta hommasta tehdä tiedettä?
 
ConstructionAlma julkaisu löytyy Humbugin yliopiston kotisivuilta,hae professori Munchausenin julkaisuja.
 
osia siitä on julkaistu myös massachusetusin yliopiston kvasitieteellisissä ja ergokineettis-auditiivisissa projekteissa nimikkeiden c.r-ap ja bul/lock.s alla.
 
Heheh, vähän täällä saa repeillä.

Mutta vakavasti kysyttynä, mikä on ollut kovin hermotus, mikä on tullut vastaan? Kyykyssä kakkonen 210:llä, ykkönen 250:llä?
 
Selailin yksi päivä vanhoja keskusteluja ja pisti silmään, että Hulkki oli sanonut joskus otteneensa syväkyykystä helpon 200 ja sarjapainoina oli neljä tuikkaa nelosta 140:llä kilolla. Mun mielestä ihan kiva suhde...
 
yleensä paljon nopeita soluja omaavilla tyypeillä on paremmat maksimivoimasuhteet. (hulkin lahjakkuus pompussakin siitä kertoo). tällöin voimakestävyysominaisuudet tuppaa olemaan hieman heikommat.

yleensä lahjakas voimanostaja saa 90%:lla 2-3 toistoa. muualle kannattaa suuntautua, jos menee yli 5. tietenkin harjoittelun sisältö merkkaa hyvin paljon, mutta noin yleisesti. ja toisaalta, jos kyykkää 5*405kg ja maksimi on 450kg, voi olla kuitenkin aika varma oikeasta lajivalinnastaan.
:D
 
En oikestaan tiedä tästä(kään) asiasta mitään, mutta mun mielestä olisi tyhmää olla ottamatta huomioon kehonpainoa(siis jos sitä on paljon) esim. kyykyssä. Saat penkissä maksimivoimakauden vikassa treenissä 5x85% ja kyykyssä 5x81%. Seuraavalla perusvoimakaudella(2-3kk) pyrit molemmissa 5x5x90%, niin on todennäköistä että kyykyssä se ei tulekaan. Miksi ei voisi pyrkiä kyykyssä esim. 5x5x85%, koska sekin kertoisi selvästä perusvoiman kasvusta?
Tää siis jos niitten prosenttien mukaan olisi pakko mennä..

Joo haluaisin nähdä sen kuka menee sanomaan sille äijälle kuka kyykkää 4x405 ja "vaan" 1x450 et "ookkohan nyt ihan oikean lajin parissa" :D
 
prosentit on vaan lukuja ja joka tapauksessa on aika vaikeaa ennustaa, mikä on kunto 3kk:n peruskauden lopussa verrattuna lähtötilanteeseen. hyvä ohjelma pystyy elämään ja sitä voidaan modailla suuntaan ja toiseen pitkin matkaa. tapaan esim. ite rakennella ohjelmat 4-8 vkon pätkissä kerrallaan. mm. yhdelle aika kovallekin jätkälle oli yllätys, kun kyykkäsi 6*4*98% peruskauden lopussa ja niiden perään 2*103, 106, 108% ihan vaan loppuverraksi :D ...
 
Back
Ylös Bottom