• Rekisteröidy ja osallistu keskusteluun. SHABOOM

Yleinen sinkkuketju (HUOM! Vain sinkut saavat kirjoittaa)

EL5

Liittynyt
30.11.2011
Viestejä
164
Kaupunki
Lieto
Tuo hitaasti syttyminen on kyl oma ärsyttävä rastinsa kantaa. Samaa on vahvasti täälläkin. Oon vaan aika ekstrovertti höpöttelijä, joka pystyy oikeestaan jutteleen mistä vaan, kenen kanssa vaan, jos haluan. Se taas tekee musta melko teflonia jossain treffeillä ja kukaan ei oikeestaan koskaan ihastu muhun ensivaikutelman perusteella, mistä johtuen ei paljon perään huudella ekojen treffien jälkeen. Ja mä en tiedä onko kaikkein surullisinta se, että osaan jo odottaa sitä, enkä hirveästi pety, mutta en myöskään osaa muuttaa kuviotani. :unsure: Vai osaiskohan sitä antaa itsestään heti vähän enemmän, jos oiskin nopeemmin lämpenevä.(n) Vaikeita asioita.
Niin, kyllähän se on mahdollista että jos ei saa mitään tarttumapintaa niin voi toisesta jäädä hyvin pinnallinen kuva. Toisaalta tuo mistä vaan, kenen kanssa vaan on hyvä seuraihmisen ominaisuus, vaikkakin voi helposti yksittäisen lyhyen tapaamisen perusteella jäädä huomaamatta.
Mitä enemmän ikää tulee sen vaikeampi niitä kuvioita on muuttaa. Mutta tarviiko niitä muuttaa? Vai katsotko ehkä ihan väärää kuviota?
Ajatellen juurikin treffailua niin jospa se väärä kuvio onkin deittikumppanin valinnassa eikä omissa maneereissa. Tai sitten jossain ihan muualla..
 
Liittynyt
30.3.2014
Viestejä
9 356
Ajatellen sitä latausaikana niin koska olet "laturissa kiinni"?
Niin Hmm. Oon kyllä erittäin sisäiseen elämääni keskittyvä ja äkkiseltään ajattelisin latausajaksenikin just yksinoloa. Mutta on sitä mulle tää kaatiksellakin hengailukin. Jos nää tekstit kuuntelisi puheena, niin häiritsisi varmasti, mutta kirjoitettua tekstiä pystyy lukemaan ilman, että tuntuu siinä olevan toisen ihmisen. Mä oikeastaan koen myös nuo artikkelit ja kirjat ja tiedon ylipäätään samalla tavoin vuorovaikutustilanteeksi: nehän ovat jonkun hyvin perusteltuja näkökulmia ja huolellisesti rakennettuja puheenvuoroja, joita sitten vertaan ja joilla haastan aiemmista asioista muodostamaan näkemykseni ja jotka herättää mussa kysymyksiä, vastustusta, uusia yhteyksiä ja konsensustakin.

Vaikka lataudun vaikka työpäivän jälkeen yksinololla, niin lataudun myös seurassa. Läheisten ihmistenkin kanssa ajan viettäminen on juurikin latautumista. Erityisesti jos nauretaan paljon! Sellaisen jälkeen tuntuu, että nyt jaksaisi vaikka mitä vaan. Kaipa mä oon siis kaikkea: intro-extro-, ambi ja mitähän kaikkia vielä löytyisi :)

Kun tarkemmin ajattelen, niin mähän nautin paljon just vuorovaikutuksesta. Mutta vuorovaikutuksen laadulla on väliä. Musta tuntuu, että sellainen vahva pyrkimys konsensukseen typistää mun vuorovaikutustani ja vie pointin keskusteluilta. Ja monien kanssa tuntuu, että vuorovaikutuksen merkitys on juurikin vahvistaa sitä konsensusta ja ryhmään kuulumista yms, ja sellaista en jaksa. Ryhmiin kuuluminen ei oo mun juttu, tykkään mielummin puuhailla omiani.

En tiedä enää miten tää liittyy siihen hitaasti syttymiseen, mutta ehkä mutkan kautta.
 

EL5

Liittynyt
30.11.2011
Viestejä
164
Kaupunki
Lieto
Mulla tänään tuntuu taas ajatus hyppivän asiasta toiseen sellaista tahtia etten tunnu saavan itsekkään niistä mitään tolkkua, mutta yritetäämpäs kuitenkin..

Niin Hmm. Oon kyllä erittäin sisäiseen elämääni keskittyvä ja äkkiseltään ajattelisin latausajaksenikin just yksinoloa. Mutta on sitä mulle tää kaatiksellakin hengailukin. Jos nää tekstit kuuntelisi puheena, niin häiritsisi varmasti, mutta kirjoitettua tekstiä pystyy lukemaan ilman, että tuntuu siinä olevan toisen ihmisen. Mä oikeastaan koen myös nuo artikkelit ja kirjat ja tiedon ylipäätään samalla tavoin vuorovaikutustilanteeksi: nehän ovat jonkun hyvin perusteltuja näkökulmia ja huolellisesti rakennettuja puheenvuoroja, joita sitten vertaan ja joilla haastan aiemmista asioista muodostamaan näkemykseni ja jotka herättää mussa kysymyksiä, vastustusta, uusia yhteyksiä ja konsensustakin.

Vaikka lataudun vaikka työpäivän jälkeen yksinololla, niin lataudun myös seurassa. Läheisten ihmistenkin kanssa ajan viettäminen on juurikin latautumista. Erityisesti jos nauretaan paljon! Sellaisen jälkeen tuntuu, että nyt jaksaisi vaikka mitä vaan. Kaipa mä oon siis kaikkea: intro-extro-, ambi ja mitähän kaikkia vielä löytyisi :)
Tässä aiheessa jotenkin tuntuu että yleinen ongelma on terminologiassa, puhutaan että sosiaaliset tilanteet kuormittavat ja vaativat vastapainoksi yksinoloa. Pitää paikkansa ja ei, Schrödingeriä.
Se kuormitus ja lataus tulevat jostain muualta mutta nuo ovat helpot termit ilmaista asiaa vaikka samalla luodaan virheellinen käsitys.

Itse myös voin latautua seurassa, hyvät keskustelut kaverin kanssa jne. Mutta esimerkiksi työpaikan ruokala oli hirveä paikka vaikka nautin keskusteluista työkaverin kanssa. Se taustahälinä jota en kykene suodattamaan pois..

Ja sitten jos ajatellaan medioita vuorovaikutuksena, se on vähän kuin keskustelisit jonkun kanssa kahden. Tai tälläisen foorumin kohdalla, porukassa jossa jokainen odottaa puheenvuoroansa vaikka käykin eri keskustelua eri henkilön kanssa.

Kun tarkemmin ajattelen, niin mähän nautin paljon just vuorovaikutuksesta. Mutta vuorovaikutuksen laadulla on väliä. Musta tuntuu, että sellainen vahva pyrkimys konsensukseen typistää mun vuorovaikutustani ja vie pointin keskusteluilta. Ja monien kanssa tuntuu, että vuorovaikutuksen merkitys on juurikin vahvistaa sitä konsensusta ja ryhmään kuulumista yms, ja sellaista en jaksa. Ryhmiin kuuluminen ei oo mun juttu, tykkään mielummin puuhailla omiani.
Itselläni esiintyy vahvasti ihmisen perusluonteeseen kuuluva ryhmäytymisen tarve, ja pyrkimys konsensukseen luo ryhmiä. Toisaalta, kun konsensus on saavutettu niin ryhmä hajoaa koska sille ei ole enään tarvetta.

En tiedä enää miten tää liittyy siihen hitaasti syttymiseen, mutta ehkä mutkan kautta.
Ajatellen että se sytytysvaihe on se raskaasti kuormittava osuus ja syttymisen jälkeinen osuus taas latausta.
Jos tuo sytytysvaiheen kuormittavuus heijastuu ulospäin niin se vaikeuttaa toisen osapuolen syttymistä joka johtaa lyhyellä kierteellä siihen ettei kumpikaan syty.
Minkä takia kavereiden kautta tutustuminen on niin toimivaa parin muodostuksessa, siellä on palo päällä joka auttaa uutta tulokasta syttymään.

Pariutumisen kannalta on vain ongelmana löytää se ryhmä jossa tämä mahdollistuu, jos menee parinmuodostus edelle johonkin ryhmään niin se on kuin heittäisi märkiä puita notskiin ja taasen jos ei niin sitten voi olla ettei siellä ole sitä paria muodostettavaksi.


En enään itsekkään tiedä mistä kirjoitan ja miten se liittyy mihinkään. Kai tuosta jotain tolkkua saa.
 
Liittynyt
20.6.2018
Viestejä
2 538
Miri! Off topicissa on kuva konmaritetuista kesäsukista.

Minä inhoan pakkoryhmäytymistä.

Siihen on törmännyt tämän mielialahäiriön hoidossa, jossa usein henkilökunnan ajatuksena on, että samaa sairastavien henkilöiden "pitäisi" tuntea keskenään automaattisesti yhteenkuuluvuutta. Vertaistuki on hyvä juttu, mutta joskus tuntuu, että sen hehkuttamisella peitetään sitä tosiasiaa, että koulutettuja ammattilaisia on liian vähän. Sama avohoidossa, jossa on ihmisiä, jotka hyötyisivät enemmän osastohoidosta ja avopotilaina ovat vain heitteillä. Itselläni ei ole mitään erityistä tarvetta vertaistuelle enää näiden vuosikymmenien jälkeen - tapaan mielummin diagnosoimattomia ihmisiä koska voin silloin itse miettiä missä niillä viiraa :LOL: - enkä identifioi itseäni muutenkaan sairauteni kautta. Miksi ihmeessä osallistuisin mielenterveyspotilaiden harrastusryhmään X jos samaa voi harrastaa jossain muussakin ryhmässä? (n) Hyviähän nuo ryhmät ovat heille, joilla on pelkoja sosiaalisia tilanteita kohtaan, mutta kun minulla ei ole koskaan ollut, joten kiitos ei.

Eilen tapaamani psykiatri oli ok, mutta hoitajatäti vaikutti ainakin ensitapaamisella liian "nössöltä" enkä nyt erityisemmin odota jatkotapaamista. Miksi hoitaja ei voinut ollut esim lihaksikas herkkupeppuinen nuorimies? :whistle: Olisin ihan innoissani merkkaamassa tapaamisia kalenteriin.
 
Liittynyt
20.6.2018
Viestejä
2 538
Ja vielä lisäksi.

Henkilökunnalla on tapa hakea asiakas odotusaulasta erittäin vaivihkaa eli piipitetään hiljaa etunimeä tai vinkataan huomaamatta tutulle. Mielestäni tuo ylläpitää mt-asioihin liittyvää turhaa stigmaa. Jokainen tuolla istuja on aikamoinen taistelija omassa elämässään. Jokainen tietää, miksi juuri tuossa paikassa ollaan: olet joko potilas tai jonkun potilaan omainen. Ei siinä mitään häpeämistä ole.

SYLVERÖ menossa vastaanotolle ihan reteästi:

1ryhtb.jpg
 
Liittynyt
22.10.2013
Viestejä
2 534
Ikä
32
Kaupunki
Pirkanmaa
Niin, kyllähän se on mahdollista että jos ei saa mitään tarttumapintaa niin voi toisesta jäädä hyvin pinnallinen kuva. Toisaalta tuo mistä vaan, kenen kanssa vaan on hyvä seuraihmisen ominaisuus, vaikkakin voi helposti yksittäisen lyhyen tapaamisen perusteella jäädä huomaamatta.
Mitä enemmän ikää tulee sen vaikeampi niitä kuvioita on muuttaa. Mutta tarviiko niitä muuttaa? Vai katsotko ehkä ihan väärää kuviota?
Ajatellen juurikin treffailua niin jospa se väärä kuvio onkin deittikumppanin valinnassa eikä omissa maneereissa. Tai sitten jossain ihan muualla..
Seurallisuudesta tulee kyl usein kehuja ja vähän ihmettelyäkin. Ja aiempi pohdinta oli ihan kokemuspohjalta mutuilua. Eihän sitä tosiaan voi tietää, missä tökkii oikeesti, se voi olla monta asiaa.
Mutta omien kokemusten pohjalta:
Jos treffit menevät omasta mielestäni hyvin, on mukavaa ja juttu luistaa -> homma jää siihen, jatkoa ei tule.
Jos taas en viihdy ja tuijottelen kelloa miettien, koska on ollut sopivan ajan, että kehtaa poistua -> vastapuolesta yleensä kuuluu jotain jälkeenpäin.
Ja tässä tapauksessa ainoa selkeä tekijä on oma käytös. Tottakai ihan kaikilla on ne omat syynsä, miksi ei viehättynyt toisesta, mutta kun ei toistaiseksi ole kehdannut laittaa ketään täyttämään palautelomaketta treffien päätteeksi, niin voi vaan tarkastella sitä omaa käytöstään.
 
Liittynyt
29.8.2006
Viestejä
3 660
Kaupunki
Oulu
Mutta omien kokemusten pohjalta:
Jos treffit menevät omasta mielestäni hyvin, on mukavaa ja juttu luistaa -> homma jää siihen, jatkoa ei tule.
Jos taas en viihdy ja tuijottelen kelloa miettien, koska on ollut sopivan ajan, että kehtaa poistua -> vastapuolesta yleensä kuuluu jotain jälkeenpäin.
Minusta tuntuu että tämä on kohtuullisen yleistä. Itsekin olen ollut varsinkin kiinnostavien naisten kanssa treffeillä ollessa liian varovainen ja jännittynyt ja varmasti naisen mielestä treffit eivät ole olleet tarpeeksi mukavat ja kemiaa ei ole löytynyt. Kun taas jos olen vähemmän kiinnostavan naisen seurassa (en siis mene näiden kanssa edes treffeille), niin ei minua jännitä ja molemmat on rennompia ja ne tykästyy minuun vaikka en ole osoittanut mitään mielenkiintoa seksiä ja/tai parisuhdetta kohtaan ja niiden mielestä kemiaakin löytyy.
 
Liittynyt
30.3.2014
Viestejä
9 356
Schrödingeriä
Mä ymmärsin että tarkoitit, että sillä, latautuuko yksin vai muiden ihmisten seurassa, voisi mitata kallistuuko introverttiyteen vai ekstroverttiuteen. Jos kirjat ja artikkelit luetaan vuorovaikutukseksi, niin minusta voisin ajatella olevani enemmän kuitenkin ekstrovertti, koska saan vuorovaikutuksesta akkuuni enemmän tehoja kuin mitä puhtaasti sisäänpäin kääntymisestä.

Ryhmääntymisestä - niin mä kyllä välitän siitä, että kaikilla ryhmässä olisi hyvä olla ja kaikki saavat tasapuolisesti äänensä kuuluviin - mutta en mä itse välitä kuulua mitenkään kovin intensiivisesti mihinkään ryhmään. Jos siis ei ole ihan pakko. Ryhmissä mun mielestä lähinnä vaan valitetaan ja vahditaan muita ja draamaillaan.
 

EL5

Liittynyt
30.11.2011
Viestejä
164
Kaupunki
Lieto
Henkilökunnalla on tapa hakea asiakas odotusaulasta erittäin vaivihkaa eli piipitetään hiljaa etunimeä tai vinkataan huomaamatta tutulle. Mielestäni tuo ylläpitää mt-asioihin liittyvää turhaa stigmaa. Jokainen tuolla istuja on aikamoinen taistelija omassa elämässään. Jokainen tietää, miksi juuri tuossa paikassa ollaan: olet joko potilas tai jonkun potilaan omainen. Ei siinä mitään häpeämistä ole.
Vaikka olen samaa mieltä kanssasi asiasta niin tulee kyllä mieleen miksi noin toimitaan. Siinä samassa odotustilassa saattaa olla Pertti-Jaska jonka ongelmana on että kun se kuulee sun nimes niin johan kohta on fonectat ja faset kelauksessa jotta löytää susta mahdollisimman paljon tietoa ja alkaa kehitellä ajatuksia.
Todennäköisesti ei ole vaan ne muut miettii että naru vai pillerit eivätkä välttämättä edes huomaa muita. Tai sitten keskittyvät siihen että toivovat ettei kukaan heitä huomaa, ja ovat tyytyväisiä että toimitaan vaivihkaa.
 

EL5

Liittynyt
30.11.2011
Viestejä
164
Kaupunki
Lieto
Tottakai ihan kaikilla on ne omat syynsä, miksi ei viehättynyt toisesta, mutta kun ei toistaiseksi ole kehdannut laittaa ketään täyttämään palautelomaketta treffien päätteeksi, niin voi vaan tarkastella sitä omaa käytöstään.
Juuri eilen, tai tänään, en muista, luin artikkelin jossa mainittiin että tinderistä ei saa tilastoja. Ainoa tilastollinen data jota saadaan on facebookin kautta koska sen päällä se pyörii, mutta sen ollessa erillinen palvelu on data sinne päin ja useimmiten merkityksetöntä. Tinderin ainoa palaute on matchia poistaessa voit kertoa jos toinen toimi jotenkin epäasiallisesti.
Palautelomake että mikä meni pieleen jne kuulostaa niiin hyvälle ajatukselle.

Sitten kyyniinen puoleni iskee ja alkaa tajuntaan valua syitä miksi tuo on hiton huono ajatus.
 
Liittynyt
10.8.2006
Viestejä
10 190
Minusta tuntuu että tämä on kohtuullisen yleistä. Itsekin olen ollut varsinkin kiinnostavien naisten kanssa treffeillä ollessa liian varovainen ja jännittynyt ja varmasti naisen mielestä treffit eivät ole olleet tarpeeksi mukavat ja kemiaa ei ole löytynyt. Kun taas jos olen vähemmän kiinnostavan naisen seurassa (en siis mene näiden kanssa edes treffeille), niin ei minua jännitä ja molemmat on rennompia ja ne tykästyy minuun vaikka en ole osoittanut mitään mielenkiintoa seksiä ja/tai parisuhdetta kohtaan ja niiden mielestä kemiaakin löytyy.
Pelimies käy ennen treffejä kyntämässä pallit tyhjäksi johonki toiseen naiseen, treffeillä se sitten levollisena tekee tulosta. Käyttäytyy myös itsevarmasti juuri saaneena. Noin ainaki isot pojat kertonu.
 
Ylös