Vo2max

[kumpu]

Nyt kun monet on ollut innostuneita Cooper -testistä. Niin pieni kysymys. Miten tuota Max hapenottokykyä voi arvioida. Jos vuosi sitten 10 kg kevyempänä juoksin saman tuloksen kuin nyt, niin uskoisin että painavamman ruhon liikuttaminen on vaatinut parempaa kuntoa, enemmän happea jne.

Nyt kun tuloksen syöttää esim. kuntolaboratorin sivuille, niin maksimaalinen hapenkulutus on aina sama. Miksi näin?

 

[AerK]

Katsopas tuota maksimaalisen hapenkulutuksen yksikköä, millilitraa PAINOKILOA kohden minuutissa. Eli niin sanottu suhteellinen arvo. Jos hapenotto ilmaistaisiin absoluuttisina arvoina eli litroina minuutissa, olisi hapenottokykysi parantunut.

Cooper on aika suuntaa-antava testi hapenottokyvyn arvioimiselle, koska juoksutekniikka vaikuttaa siihen muiden tekijöiden ohella. MAx hapenottokyvyn arvioinnille ja mittaamiselle on useitakin testejä, joista käytetyimpiä arviomenetelmiä ovat pp-ergometreillä tehtävät epäsuorat testit ja mittaavina menetelminä suorat hapenoton mittaukset spiroergometreillä

 

[Menni]

Miten paljon muut kuin urheilutottumukset ja kunto vaikuttavat V02max arvoon? Esim. ikä, sukupuoli ja perimä?

 

[Voitto Kotiin]

Miten paljon muut kuin urheilutottumukset ja kunto vaikuttavat V02max arvoon? Esim. ikä, sukupuoli ja perimä?

Jos nyt heitän 90 %, ei varmaan olla kaukana totuudesta. Jos hapenottokykyä haluaa kehittää, se vaatii vuosien säännöllistä ja systemaattista treeniä.

 

[Lightweight]

Maksimaalinen hapenottokyky on erittäin paljon riippuvainen perimästä. Lähtötasoero huippujen ja maallikoiden välillä on lähelle kaksinkertainen. Adaptaatio treeniin on myös erillaista ja treenin avulla saavutetut parannukset vaihtelee välillä 15-50%. Suurimmaksi osaksi treenauksesta tuleva kehitys tulee tekniikan ja lihasten hermotuksen paranemisesta (ja muista tekijöistä kuten painon tippumisesta, lihasten kasvusta jne.). Eli samaa mieltä kuin voitto koti. Luvut muistista, mutta antaa vähän osviittaa.

 

[Olli]

Miten tuota Max hapenottokykyä voi arvioida.

Mene testiin polkemaan pyörää letku suussa.

 

[Climber]

Jos hapenottokykyä haluaa kehittää, se vaatii vuosien säännöllistä ja systemaattista treeniä.

Siis jos haluaa kehittää hapenottokykyä tavallisen tallaajan ja/tai varsinkin aloittelijan näkökulmasta, niin kyllä sitä voi kehittää huomattavasti nopeammin, kuin vuosien kuluessa. Eriasia on tietysti, jos on jo valmiiksi huippukunnossa, niin silloin kehityskin on hitaampaa ja vaatii enemmän duunia.

Tässä mun esimerkki vuosien takaa (taisi olla vuonna 2002 eli olin 26 vuotias)

Molemmat testit tehtiin polkupyöräergometrillä ja vo2max analysoitiin sykkeestä, mulla ei siis ollu letkua suussa :D

Lähtötilanne helmikuussa, paino 74 kg
vo2max 43-48 (en muista tarkkaa lukemaa, mutta tuon ikäluokan keskikastia olin ja muistaakseni vielä heikoimmasta päästä, eli 43-45 olis varmaan oikeempi) Tuolloin testissä sykkeetkin nousivat 205:een ja ns. happi loppu vaikka jalat olis vielä jaksaneet.

Lopputilanne toukokuussa, paino 70
vo2max 59 (tän muistan, koska se jäi 1 pykälän päähän erinomaisesta, eli tulos oli "vain" erittäin hyvä ikäluokassani) Tällöin sain sykkeet enää 191:een kunnes jaloista loppui paukut. Happi ei siis enää loppunu tässä vaiheessa.

Vielä huomautukseksi se, että Polarin koti-kuntotesti (eli se jossa maataan sohvalla) anto molemmilla kerroilla maksimissaan +/- 1 heiton tuohon polkupyörällä tehtyyn versioon nähden. Ja sama nuoseva trendi oli päällä myös noiden testien välillä. Tää siis vaan informaatioksi, kun joku kyseli, että miten tuota vo2max:ia voisi itsellään testata.

Mun kuntokuurina oli tuolloin 6 krt viikossa treeniä. Pääasiassa Spinningiä ja bodypumppia ja jonkin verran muuta aerobista, kuten uintia. Tuona ajanjaksona en juurikaan tehnyt punttia. Tää personal trainer joka teki molemmat testit, sano ettei uskoisi tuota kehityksen nopeutta jos ei itse olisi mua testannu. Hänen mukaansa kehitys on yleensä huomattavasti hitaanpaa keskitasosta ylöspäin ja tämän tyyppistä kehitysvauhtia näkee yleensä vain kun lähdetään todella heikosta kunnosta kohti keskitasoa. Kuitenkin jos mun tulokset oli tuota luokkaa ~3 kuukauden treenillä, niin voisin kuvitella, että puolessa vuodessa / vuodessa saa jo jokainen "tavallinen" treenaaja aikaan merkittävää kehitystä.

toim.huom. tällä hetkellä ollaan taas tuolla keskitasolla, tosin onneksi menossa parempaan suuntaan (1,5-2 askia tupakkaa päivässä ja lähes täydellinen liikkumattomuus viimeisien 3 vuoden aikana ei oo hyvä juttu)

 

[Systeemi]

oliko tuo mikä polkupyörätesti?

Polarissa vaikuttaa aktiviteetti taso siihen vo2max lukemaan.

 

[Voitto Kotiin]

Siis jos haluaa kehittää hapenottokykyä tavallisen tallaajan ja/tai varsinkin aloittelijan näkökulmasta, niin kyllä sitä voi kehittää huomattavasti nopeammin, kuin vuosien kuluessa. Eriasia on tietysti, jos on jo valmiiksi huippukunnossa, niin silloin kehityskin on hitaampaa ja vaatii enemmän duunia.

Tässä mun esimerkki vuosien takaa (taisi olla vuonna 2002 eli olin 26 vuotias)

Molemmat testit tehtiin polkupyöräergometrillä ja vo2max analysoitiin sykkeestä, mulla ei siis ollu letkua suussa :D

Lähtötilanne helmikuussa, paino 74 kg
vo2max 43-48 (en muista tarkkaa lukemaa, mutta tuon ikäluokan keskikastia olin ja muistaakseni vielä heikoimmasta päästä, eli 43-45 olis varmaan oikeempi) Tuolloin testissä sykkeetkin nousivat 205:een ja ns. happi loppu vaikka jalat olis vielä jaksaneet.

Lopputilanne toukokuussa, paino 70
vo2max 59 (tän muistan, koska se jäi 1 pykälän päähän erinomaisesta, eli tulos oli "vain" erittäin hyvä ikäluokassani) Tällöin sain sykkeet enää 191:een kunnes jaloista loppui paukut. Happi ei siis enää loppunu tässä vaiheessa.

Mitenkään suoritustasi väheksymättä, testitilanteessa ei mitattu hapenkulutusta, vaan tehtyä työtä, jonka perusteella arvioitiin vo2max. Tehty työmäärä on kasvanut, ja syynä pääasiassa todennäköisesti on harjoittelun myötä kehittynyt tekniikka, taloudellisuus ja hermotus. Lisäksi tuo suhteellinen hapenottokyky paranee painon laskiessa. Absoluuttinen (l/min) hapenottokyky ei riipu painosta.

 

[MC Aropupu]

Lähtötilanne helmikuussa, paino 74 kg
vo2max 43-48 (en muista tarkkaa lukemaa, mutta tuon ikäluokan keskikastia olin ja muistaakseni vielä heikoimmasta päästä, eli 43-45 olis varmaan oikeempi) Tuolloin testissä sykkeetkin nousivat 205:een ja ns. happi loppu vaikka jalat olis vielä jaksaneet.

Lopputilanne toukokuussa, paino 70
vo2max 59 (tän muistan, koska se jäi 1 pykälän päähän erinomaisesta, eli tulos oli "vain" erittäin hyvä ikäluokassani) Tällöin sain sykkeet enää 191:een kunnes jaloista loppui paukut. Happi ei siis enää loppunu tässä vaiheessa.

Jep, eli absoluuttisen hapenottokyvyn kehitys, sikäli kun sitä pelkkää tehoa mittaamalla voidaan mitata:
74kg*45ml/kg/min=3330ml/min
70kg*59ml/kg/min=4130ml/min

Nousua siis kolmessa kuukaudessa 24%. Eiköhän tuosta suurin osa mene muun kuin hapenottokyvyn kehittymisen piikkiin.


Tietysti tuon helmikuun lukemat pitäisi muistaa tarkasti, jos meinaa alkaa vertailemaan. Siinä on aika suuri ero, että onko se 43, 48, vai jotain ihan muuta...

 

[Climber]

Mitenkään suoritustasi väheksymättä, testitilanteessa ei mitattu hapenkulutusta, vaan tehtyä työtä, jonka perusteella arvioitiin vo2max. Tehty työmäärä on kasvanut, ja syynä pääasiassa todennäköisesti on harjoittelun myötä kehittynyt tekniikka, taloudellisuus ja hermotus. Lisäksi tuo suhteellinen hapenottokyky paranee painon laskiessa. Absoluuttinen (l/min) hapenottokyky ei riipu painosta.

Ootko varmaankin oikeessa tuossa, että kehitystä tapahtui myös muulla saralla, kuin hapenottokyvyssä. Varsinkaan siitä spinningistä ei varmaankaan ollut haittaa tuota polkupyöräergometriä ajatellen. Itselle noi oli tietysti ainoat kongreettiset lukemat joita pystyin vertailemaan ja tietty tuollanen muutos jäi mieleen.

Edellä mainitusta tulee mieleen, että voiko noihin arvoihin siis luottaa alkuunkaan. Ja tietysti toisekseen tulee mieleen, että kumpikohan noista arvoista on ollu mun tapauksessa lähempänä totuutta. Niin ja vielä tosiaan se erikoinen piirre, että noi mun Polarin kotitestit (eli sohvalla makaaminen) oli siis tosiaan korkeintaan +/- 1 ml:n päässä molemmista arvoista ja tuossahan ei tehty yhtään työtä (mittaa ilmeiseti jotenkin lepopulssin muutoksia tms??)

Noista mun arvoista vielä, tarkastin ne illalla ja arvioitu lähtötilanne oli tosiaan tuo MC Aropupun jo käyttämäkin 45 ja lopputilanne 59, kuten muistinkin.

 

[Voitto Kotiin]

Edellä mainitusta tulee mieleen, että voiko noihin arvoihin siis luottaa alkuunkaan.

Arvioita ne ovat ja jollakin tarkkudella pitävät varmasti paikkansa. Kun hapenottokykyä mitataan tai arvioidaan, silloin pitäisi tosiaan pystyä tekemään maksimaalinen suoritus. Jos Cooperissa hölkkää 2000 km ja siitä laskee hapenottokyvyn, varmasti lopputuloksena on liian pieni arvo. Eli tuo sinun suurempi luku on lähempänä totuutta.