Vääriä käsityksiä USA:n taloudesta
Pääsen työkseni ja suureksi ilokseni seuraamaan, kuinka erikoisia käsityksiä kollegoilla on USA:n taloudesta. Perussääntö on se, että toimittaja löytää jenkkimenosta vain huonoja puolia. Ehkä muunlaiset uutiset eivät mene kaupaksi, tiedä häntä. Huomaan tämän Manhattanin mediatilaisuuksissa, kun toimittajat Euroopasta ja Aasiasta pääsevät esittämään ”kysymyksiä”. Lainausmerkit siksi, että kyseessä ovat aina pitkät kommentit siitä, mikä kaikki maan taloudessa mättää. Ne normaalit valituksen aiheet ovat niin korneja, etten jaksa niitä enää kommentoida. Siis nämä tuloerojen kasvut, keskiluokan kurjistumiset, köyhyyden syvenemiset, sairaanhoidon heikkenemiset ja moraaliset rappeutumiset.
Jos asiaa kysyy valtavirran ekonomisteilta, on perussanoma hämmästyttävän yhtenäinen. Amerikkalainen kuluttaja on hyvin sitkeää sorttia: talous kasvaa, työpaikat lisääntyvät ja tulot nousevat. Ajattelin kasata vähän harvinaisempia mutta silti tavanomaisia myyttejä, joita olen viime päivinä päässyt kuulemaan. Siis tässä tavallisia myyttejä USA:n taloudesta:
1 Palkat ovat pudonneet yli kymmenen vuotta. China Economic Dailyn toimittaja esitti mediatilaisuudessa väitteen, että USA:n palkkataso on pudonnut tai polkenut paikoillaan menneet kymmenen vuotta.
• Fakta: Veronalaiset tulot ovat tasaisesti nousseet, reaalipalkat kasvavat tälläkin hetkellä 4–5 prosentin vauhtia. Ulkomailla yleensä ymmärretään heikosti se, että amerikkalaisilla on jatkuvasti enemmän dollareita käytössään.
2 Asunnot vetävät koko talouden taantumaan. Espanjalaisen suurlehden toimittaja arvioi olevan vain ajan kysymys, kun putoavat asuntojen hinnat vievät koko kansantalouden kurjuuteen.
• Fakta: Tämä on todella erikoinen näkemys, sillä asuntomarkkinoilla on USA:n kansantaloudessa vain kuuden prosentin paino. Asuntomarkkinoiden heijastusvaikutuksia yleensä liioitellaan, koska asiasta syntyy helposti otsikoita.
3 Teollisuuden työpaikkakato on yksin pahasta. Skandinaavisen julkaisun kirjeenvaihtaja pyöritti vanhaa levyä siitä, kuinka teollisuuden työpaikat katoavat kaikki Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan.
• Fakta: Teollisuuden työpaikkojen määrä ohitti huippunsa vuonna 1979, vaikka yhteistyö Kiinan kanssa oli vähäistä. Kyse on vähän samasta kuin siinä, että kolme neljästä USA:n maatalouden työpaikasta on kadonnut sitten vuoden 1929.
4 Dollari menettää asemansa ykkösvaluuttana. Tämä näkemys hallitsee eurooppalaisten toimittajien ajattelua. Koska USA on arvoiltaan niin ikävä paikka, niin tottahan toki valuutankin pitää kärsiä.
• Fakta: Kansainvälisistä valuuttavarannoista 63 prosenttia on kiinni dollareissa, ja dollarin paino vähenee hyvin hitaasti, jos ollenkaan. Esimerkiksi kiinalaiset ampuisivat itseään vain jalkaan, jos he alkaisivat horjuttaa yhteistyötä USA:n kanssa.
5 Talouden kaksoisvaje tuhoaa koko kansakunnan. Tämä on kestoväite, jonka kuulin muistaakseni ensimmäistä kertaa vuonna 1988. Koko 2000-luvun on toistettu satuja siitä, kuinka USA tukehtuu budjetin ja kaupan vajeisiin.
• Fakta: USA:n vajeet ovat prosenttisesti vaatimattomia, koska maailman suurimman kansantalouden vuosituotannon arvo on 13 300 miljardia dollaria. Pitää muistaa, että muutaman sadan miljardin dollarin vaje on siinä massassa pientä. Listaa olisi helppo jatkaa, sillä tämän maan taloudestahan ei
löydy mitään hyvää. Ja taas kaikki USA:ta haukkumaan!
