Typerät luulotaudit

[HABA82]

Tämä ei kyllä oikeastaan liity urheiluvammoihin, ja on muutenkin vähän :jahas: Poistakaa jos niin parhaaksi näette...

Oletteko joskus olleet todella huolissanne terveydentilastanne (mahdollisesti pidemmän aikaa), ja jälkeenpäin huolenne on sitten tuntunut täysin turhalta ja naurettavalta? Sitä vain sitten miettii, että mikä minä oikein olen, kun ajattelin pahinta, vaikka objektiivisesti tarkastellen "oireet" olisivat olleet varsin mitättömät...

No kerrotaan nyt tähän oma tarina. Heräsin joskus lukioikäisenä keskellä yötä siihen, ettei "vehkeissäni" ollut minkäänlaista tuntoa (ei myöskään palleissa) :jahas: Ajattelin nukkuneeni niiden päällä ja verenkierron estyneen. Ei se nyt vielä NIIN paljoa säikäyttänyt, mutta kun tunnottomuus kesti, kesti ja kesti (tunnista toiseen, eikä palautunut kunnolla moneen päivään). Niitä olisi luultavasti voinut uittaa vaikka kiehuvassa vedessä :D

Pelkäsin tosissani, että niihin tulee kuolio :hyvä: Yöunet kärsivät huomattavasti pidemmän aikaa ja olo oli ahdistunut ja Luulin, että "testotehtaat" kokevat joko elinikäisen lama-ajan tai konkurssin. Onneksi en sentään mennyt lääkärille valittamaan

Jos nyt kohtaisin lukioaikaisen itseni, antaisin sille muutaman rystystatuoinnin (ja käskisin samalla lopettamaan roskaruoan syömisen ja panostamaan enemmän treenaamiseen :D). Jos kuolio todella uhkaisi, kipu olisi aivan mieletön :curs: On sitä kyllä edelleenkin jonkin verran taipumusta turhaan stressaamiseen, mutta rajansa luulotautisuudellakin :down:

 

[J.Jake]

Tä - Ei ollu palleissa ja vehkeessä kunnon tuntoa moneen päivään?

Mulla toi olis lukioikäisenä johtunut itseni turraksi runkkaamisesta!

Mutta muuten olisin kyllä todella huolestunut jos tollaista tapahtuisi!

 

[Lehtinen]

Ohhoh, aika rankkaa. :wtf:

 

[Deussex]

kaikki varmaan tosta kyl säikähtäis :D

 

[Mehustaja]

No, pitkän aikaa luulin että meitsillä on rytmihäiriöitä.

Näitä alkoi ilmaantumaan liikunnan yhteydessä sen jälkeen, kun terveystarkastuksessa oli pumpusta kuulunut joku viaton sivuääni.

Myöhemmin kun kävin tutkimuksissa, niin eihän siellä mitään ollut, eikä ole rytmihäiriötkään sen koomin vaivanneet

 

[HABA82]

Mulla toi olis lukioikäisenä johtunut itseni turraksi runkkaamisesta!

Pidän erittäin todennäköisenä sitä, että ongelma oli seurausta typerästä masturbointikokeilustani. Olenkin usein miettinyt, että olen kuin pervo MacGyver... Säästän teidät tarkemmilta yksityiskohdilta, eikä tämä (Urheiluvammat ja lihashuolto) olisi muutenkaan oikea paikka siitä kirjoittaa :lol2:

Onhan se tietenkin normaalia, että kyseinen "mysteeri" säikäyttää - varsinkin "yöllisen dramaattisessa mielentilassa". On vain erittäin vammaista alkaa kuvitella heti pahinta (ja uskoa typeriin kuvitelmiinsa vielä päiväsaikaankin). Pelkäsin, että "kakkosaivoissa" (lue: palleissa) on tapahtunut merkittävää solukuolemaa happipitoisen veren puutteen vuoksi, ja että vehkeet joutuvat eläkkeelle jo ennen kuin olen niitä päässyt tositoimissa käyttämään :kippis1:

Pitäisihän jo teininkin se tajuta, että vehkeiden päällä nukkumisella ei ole niiden (varsinkaan pallien) verenkierron kannalta käytännössä mitään merkitystä. Hapen puutteesta tunnottomuus ei varmasti johtunut, vaan kyseessä oli todennäköisesti paikallinen hermoston häiriötila, jonka pervoiluni oli aiheuttanut. Jos pallin verenkierto häiriintyy vakavasti, mitä tapahtuu kiveksen kiertymässä (yleensä laskimoverisuoni kiertyy umpeen), kipu on helvetillinen ja ajaa nopeasti lääkärin vastaanotolle.

Lääkärille en mennyt siitäkään syystä, että stondis toimi vaikka tunto oli monta päivää rajoittunut. Ajattelin, että veri kiertää ainakin nyt ja jos jotain vauriota on tapahtunut, ei sille enää jälkikäteen mitään voi. Mietin myös, että jos rupeaisi stondaamaan kesken tutkimuksen, lääkäri ajattelisi minun tulleen vain hiplattavaksi. (Eikä olisi mitään takeita siitä, että saisin naispuolisen lääkärin )
Alkoihan se runkkaaminenkin vähän myöhemmin onnistua mutta se oli kuin homoilua, koska vain käden tuntoaisti toimi kunnolla

Kaikki ovat varmaan joskus heränneet käden tunnottomuuteen nukuttuaan sen päällä. Känniunta nukkuneille on joskus käynyt niin, että liikehermot ovat hapenpuutteen vuoksi vaurioituneet (normaalisti ihminen kääntyilee riittävän usein nukkuessaan tai herää ajoissa) ja vaativat kuntoutusta. Vehkeitään tuskin kukaan on kuitenkaan nukkumalla pilannut (ellei sitten ole sammunut lumihankeen ja palelluttanut niitä amputoitavaan kuntoon :(). (Alkoholilla ei muutenkaan ollut osuutta TÄHÄN tapaukseen ;))

Joskus lukiossa(?) oli muuten jonkin aikaa yllättävän voimakkaita rytmihäiriöitä. Jostain syystä (ne huomasi parhaiten nukkumaan käydessä kun sydän välillä ikään kuin VÄRISI voimakkaasti) suhtauduin niihin "kypsästi" hymyssä suin asenteella "ei elämästä selviä hengissä" :D Vähän aikaa sitten rinnassa muljahteli välillä ikävästi (kun kokeili pulssia, sydän jätti muljahduksen hetkellä lyönnin väliin ) Varmuuden vuoksi vähensin yhden piristävän lisäravinteen (luontaistuotteen) käyttöä :thumbs: - tuskin sillä oli vaikutusta asiaan, mutta ei tuo enää muljahtele Ei se sydän näköjään niin tärkeä ole mutta jos palleissa on vikaa, iskee helposti paniikki - sillä elämästä "lampaana" (lue: ilman NORMAALEJA testotasoja) EI EDES HALUA selvitä hengissä ;)

Joo, anteeksi Tämän threadin tarkoituksenahan ei ole keskustelu minun eikä kenenkään muunkaan palleista vaan kokemusten jakaminen liittyen YLIreagointiin joidenkin tiettyjen oireiden vuoksi (aika kömpelösti ilmaistu). Lääkärin silmissä mitättömät pikkuvaivat saattavat saada oman pään sisällä turhan suuret mittasuhteet. Esimerkiksi kyhmy pallissa ei vielä automaattisesti tarkoita kivessyöpää ja amputaatiota (palleista höpöttäminen näköjään jatkuu :jahas.

Ottakaamme me luulosairaat siis etäisyyttä vaivoihimme ja jakakaamme täällä kokemuksiamme - nauretaan porukalla omille hölmöilyillemme :kippis1: