Tali-Ihantala 1944 (Ensi-ilta 7.12.2007)

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Liittynyt
11.11.2007
Viestejä
63
Tommonen sotaleffa olis nyt seuraavaks nähtävä :) saa nähä kerrotaanko tossa nyt se totuus kaikille että ilman saksan apua venäläiset olis tullu kovalla ryminällä poriin asti...


Kannaksen puolustustaistelun taistelulennoista suoritti lyhyen aikaa hyvin merkittävän osan saksalainen Lento-osasto Kuhlmey, erityisesti maataistelukoneita, huoltoyhteyksiä ja huoltoa vastaan suunnatuin iskuin, mutta materiaalinen ilmaherruus oli venäläisten. Yleisimmän arvion mukaan kenttätykistön taitava keskittäminen ja hyvä yhteistoiminta sitkeästi taistelleen jalkaväen kanssa auttoivat suomalaisia ainoina toisessa maailmansodassa pysäyttämään Neuvostoliiton strategisen suurhyökkäyksen Tali-Ihantalan taistelussa 25. kesäkuuta–9. heinäkuuta 1944, Äyräpäässä–Vuosalmella ja Viipurinlahdella. Joidenkin historioitsijoiden mielestä Saksan tuki oli torjuntataistelun onnistumiselle ratkaisevan tärkeää.
 
Eipä saksalaiset olleet merkittävässä roolissa elokuvassa.
Mielestäni leffa oli dokumenttimaisesti laadittu kuvaus tapahtumista, jossa henkilöhahmot jätettiin tarkoituksella etäisiksi ja heitä kuvattiin vain lyhyitä pätkiä. En näe rainaa niinkään viihteellisenä ja jännittävänä "koko perheen leffana", mutta ainakin armeijan käyneenä elokuva pysäytti ja ajatukset ja keskustelut viipyivät hetken aikaa leffan jälkeen siinä, miten kova paikka sota on monelle ollut. Tykistökeskitykset oli kuvattu näyttävästi. Suosittelen, jos aihe kiinnostaa.
 
Leffaa kuvattiin täälläpäin ja koulussamme järjestettiin koe-esiintymisiä "täytesotilaiden" rooleihin. Itse en osallistunut mutta pari tuttua kai vilahtaa leffassa.
 
Odotan kovasti näkeväni elokuvan. En usko että se mitenkään suurta draamaa on, vaan ennemminkin realistinen kuvaus kovista taisteluista. Ne tykistökeskitykset mitä on näkynyt ennakkopätkissä kyllä vakuuttavat. Samoin panssaritasitelut. Toivon ja uskon ettei ole mitään hollywood-ilotulitusta vaan mustaa ja sankkaa trotyylin-savua ja maata :-)
 
Leffaa kuvattiin täälläpäin ja koulussamme järjestettiin koe-esiintymisiä "täytesotilaiden" rooleihin. Itse en osallistunut mutta pari tuttua kai vilahtaa leffassa.
Parolasta kans otettiin kuulemma alikessuja esittämään ryssiä. Eikä paljoo kyselty onko kiinnostusta.

Aika moni tuon on käynyt jo menneellä viikolla katsomassa ennakkonäytöksenä eikä kukaan ole juuri kehunut. Nyt-lehden artikkelissa sai hienot :1:

Leffa on tosiaan enemmänkin vain historiankirja liikkuvan kuvan muodossa kuin taiteellinen ja koskettava* teos.


*Tuon koskettavan voi nyt käsittää monella tavalla. Koskettava varmaan siinä mielessä, että pistää tosiaan miettimään asioita ihan faktapuolella, mutta mihinkään henkilöhahmoihin ei elokuvassa panosteta niin, että heidän tarinansa jäisi koskettamaan.
 
Parolasta kans otettiin kuulemma alikessuja esittämään ryssiä. Eikä paljoo kyselty onko kiinnostusta.

Parolassa meidän koko yksikkö lähti kuvauksiin. Vaaleahiuksiset suomalaisiksi ja ruskeahiuksiset venäläisiksi.

Alikessut ja koksut saivat hienommat asusteet ja muut puettiin perus janttereiksi.

Naiset ei päässy kuvauksiin, mutta yks tummaihoinen kylläkin.

edit: Meidän osuus tuli elokuvan alussa, kun suomalaiset perääntyivät ja ryssät huusi ja juoksi perässä.
 
Kävin eilen katsomaan. Vähän dokumenttityylinen kyllä joo, mutta tykkäsin. Hienoja kuvauksia taistelutilanteista, kyllähän nuo säväyttää, kun ei itse osaa kuvitella minkälaista siellä on oikeasti ollut olla rintamalla.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Kävin itsekin katsastamassa teoksen eilen ja pidin näkemästäni. En halunnutkaan nähdä mitään perinteisiä jenkkityylisiä sankaritarinoita... varsinkin pst-kohtaukset olivat uutta suomalaisissa sotaelokuvissa ja ne olivatkin parasta antia. Tykistökeskityskin oli hieno lisä, vaikkei elokuvateatterinkaan äänentoisto riitä kuvaamaan sitä meteliä miltä se luonnossa kuulostaa.

Okei, ei ollut varsinaisesti elokuvana mikään maailmaa mullistava, mutta kyllä leffa ehdottomasti enemmän kuin yhden tähden ansaitsee. Perrkele aina kun puna-armeija saa kyytiä niin fiilis on katossa. :4:
 
Joutuu varmaan vuokraamaan DVD:nä, kun vaan ilmaantuu vuokrattavaksi. Elokuvateatteriin en taida jaksaa lähteä tätä katsomaan.
 
Hieno elokuva. Keskittyi pelkkään tilannekuvaukseen kyseisestä taistelusta draaman sijasta ja siinä mielestäni onnistui hyvin.
 
Ihan toimiva mielestäni dokumenttityylisenä kuvauksena. Kuitenkin suomalainen näyttelijätyö mielestäni söi paljon uskottavuutta, sekä muutenkin oli vähän ponneton ja tahatonta komiikkaa omaava
:2:
 
Omat pisteet: :2:

Tuli sitten katsottua leffa viimein, olinkin tätä jo usean kuukauden odottanut. Hieman pelkäsin, että tunnelma jää suomalaiseen tyyliin kliiniseksi ja jotain jää puuttumaan kun teatterista ulos kävelee ja niinhän siinä kävi...

Jos olisin asennoitunut katsomaan dokumenttia, olisi vaikutelma ehkä ollut erilainen. Odotin ennemminkin realistisen koskettavaa ja sydäntä riipaisevaa kertomusta etulinjan helvetistä, jossa miehet vain pelkäsivät ja kuolivat kunnes lopulta vain muutama jäi ja kesti. Mutta ei...

Enhän minä mitään sodasta tiedä ja tämän jälkeen olen vielä hämmentyneempi ja tietämättömämpi. Kun panssarinyrkillä on isketty vaunu tohjoksi, niin juostaanko sen jälkeen hiljaa hipsutellen lonkat väärällään aukeaa tietä pitkin pakoon kun vihollisen toista sataa miestä on tien vieressä metsässä ihmettelemässä parinkymmenen metrin päässä ja perään ampumassa?

Dokumentaarinen näkemys kävi ilmi jo leffa ensimmäisellä sekunnilla, kun elokuvan alkukuvissa kerrotaa teksteillä sodan kulusta suur hyökkäyksen alkuun. Tekstien taustalla n. joukkueen verran venäläisiä sotilaita kävelee metsäaukealla kohti kameraa... Ihmettelin, että siinäkö se suurhyökkäys nyt sitten tulee kohti?

Käytiinkö ne Tali-Ihantalan ratkaisutaistelut panssarivaunuilla tosiaan pölyisten hiekkateiden varsilla tuoreen lehti- ja kuusimetsien varrella? Kyllähän tykkien jylyä oli, mutta ainoa palanut metsä ja taistelutanner nähtiin pätkänä minuutti ennen lopputekstejä.

Ainoan kerran elämässäni meinasi alkaa naurattamaan sotaleffassa tahattomassa kohdassa. Suomalainen konekivääri oli niittänyt toistasataa venäläistä taas metsäaukealle. Kun ammunta loppui kuin seinään, niin hiljaiselta aukealta kuuluu yhden kerran: "aih". Onneksi sentään muut kymmenet haavoittuneet osasivat purra hammastaan yhteen ja kukaan ei enään jatkanut. Tämän tosin voi pistää tilanteen taiteellisen luonnin piikkiin, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Loppua kohti ote kuitenkin parani suomalaisten/ruotsalaisten näyttelijöiden otteissa. Henkilöhahmoilta lensi hyviä muutamia äijämäisiä letkautuksia. Omasta mielestäni tykistön tulenjohdon porukka oli parasta antia.

Häiritsevä puoli on, että Åkella tuntuu olevan tarve miellyttää mm. ruotsalaisten kuningas perhettä, sen verran ylväästi aina nostetaan ruotsalaista esiin taistelujen kulussa. Kaikki aselajit piti tunkea mukaan, ainoastaan pioneerit taisivat jäädä näkemättä ainakin minulta. Tosin mielestäni aselajien näkyminen oli hyvä asia ja toteutus tarinaan kelpo.

Kaikki negaatiivinen vain sen takia, että odotin ilmeisesti jotain muuta ja olen varmaan katsonut liikaa hollywood tuotantoa ja amerikkalaista propagandaa.

Valaiskaapa joku historiaa lukenut virheitäni ja ihmettelyäni, itseäni ainakin alkoi kiinnostamaan, sikäli leffa teki varmaan tarkoituksensa, herätti minut ajattelemaan.
 
Omat pisteet: :2:

Tuli sitten katsottua leffa viimein, olinkin tätä jo usean kuukauden odottanut. Hieman pelkäsin, että tunnelma jää suomalaiseen tyyliin kliiniseksi ja jotain jää puuttumaan kun teatterista ulos kävelee ja niinhän siinä kävi...

Jos olisin asennoitunut katsomaan dokumenttia, olisi vaikutelma ehkä ollut erilainen. Odotin ennemminkin realistisen koskettavaa ja sydäntä riipaisevaa kertomusta etulinjan helvetistä, jossa miehet vain pelkäsivät ja kuolivat kunnes lopulta vain muutama jäi ja kesti. Mutta ei...

Enhän minä mitään sodasta tiedä ja tämän jälkeen olen vielä hämmentyneempi ja tietämättömämpi. Kun panssarinyrkillä on isketty vaunu tohjoksi, niin juostaanko sen jälkeen hiljaa hipsutellen lonkat väärällään aukeaa tietä pitkin pakoon kun vihollisen toista sataa miestä on tien vieressä metsässä ihmettelemässä parinkymmenen metrin päässä ja perään ampumassa?

Dokumentaarinen näkemys kävi ilmi jo leffa ensimmäisellä sekunnilla, kun elokuvan alkukuvissa kerrotaa teksteillä sodan kulusta suur hyökkäyksen alkuun. Tekstien taustalla n. joukkueen verran venäläisiä sotilaita kävelee metsäaukealla kohti kameraa... Ihmettelin, että siinäkö se suurhyökkäys nyt sitten tulee kohti?

Käytiinkö ne Tali-Ihantalan ratkaisutaistelut panssarivaunuilla tosiaan pölyisten hiekkateiden varsilla tuoreen lehti- ja kuusimetsien varrella? Kyllähän tykkien jylyä oli, mutta ainoa palanut metsä ja taistelutanner nähtiin pätkänä minuutti ennen lopputekstejä.

Ainoan kerran elämässäni meinasi alkaa naurattamaan sotaleffassa tahattomassa kohdassa. Suomalainen konekivääri oli niittänyt toistasataa venäläistä taas metsäaukealle. Kun ammunta loppui kuin seinään, niin hiljaiselta aukealta kuuluu yhden kerran: "aih". Onneksi sentään muut kymmenet haavoittuneet osasivat purra hammastaan yhteen ja kukaan ei enään jatkanut. Tämän tosin voi pistää tilanteen taiteellisen luonnin piikkiin, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Loppua kohti ote kuitenkin parani suomalaisten/ruotsalaisten näyttelijöiden otteissa. Henkilöhahmoilta lensi hyviä muutamia äijämäisiä letkautuksia. Omasta mielestäni tykistön tulenjohdon porukka oli parasta antia.

Häiritsevä puoli on, että Åkella tuntuu olevan tarve miellyttää mm. ruotsalaisten kuningas perhettä, sen verran ylväästi aina nostetaan ruotsalaista esiin taistelujen kulussa. Kaikki aselajit piti tunkea mukaan, ainoastaan pioneerit taisivat jäädä näkemättä ainakin minulta. Tosin mielestäni aselajien näkyminen oli hyvä asia ja toteutus tarinaan kelpo.

Kaikki negaatiivinen vain sen takia, että odotin ilmeisesti jotain muuta ja olen varmaan katsonut liikaa hollywood tuotantoa ja amerikkalaista propagandaa.

Valaiskaapa joku historiaa lukenut virheitäni ja ihmettelyäni, itseäni ainakin alkoi kiinnostamaan, sikäli leffa teki varmaan tarkoituksensa, herätti minut ajattelemaan.

Sama. Etenkin toi ruottalaisten hehkutus...:jahas:
 
Kai siinä annettiin jotain krediittiä myös saksalaisille pst aseille ja stuka divebombereille vai olike ne muutamat ruotsinkieliset se pelastus?
 
Kaikki aselajit piti tunkea mukaan, ainoastaan pioneerit taisivat jäädä näkemättä ainakin minulta. Tosin mielestäni aselajien näkyminen oli hyvä asia ja toteutus tarinaan kelpo.

Eilen kävin katsomassa. Mitenkä olin jossain näkevinäni tst-pioneerien merkin jonkun faitterin hihassa.

Ihan ok pätkä, odotin kyllä hieman erilaista pätkää... Odotin vähän enemmän tarinan tyyppistä enkä dokumenttipohjasta pätkää. Loppukohtaus oli mielestäni melko näyttävä :)
 

Suositut

Back
Ylös Bottom