Kertokaa tietämättömälle mitä oikeaa hyötyä siitä Natosta olisi Suomelle? Nato kuitenki yhdistetään aika vahvasti jenkkeihin, eikä se jenkkien sotapelleily ainakaan mitään lisäpisteitä tuo.
Itse vähäisellä tietämykselläni pysyisin ehdottomasti ko. sotilasliito ulkopuolella.
Karkeasti yksinkertaistaen...
Plussat:
+ Naton 5. artiklan suomat sotilaalliset turvatakuut. Vastaavia turvatakuita ei ole muualta saatavilla, ja vastoin yleisiä harhaluuloja EU ei ole sotilaallinen puolustusliitto eikä EU:lla ole yhteistä puolustusrakennetta.
+ Pitkällä tähtäimellä puolustusvoimien kalustohankinnat tulisivat halvemmiksi, sillä voisimme hankkia kalustomme yhteistyössä muiden Nato-maiden kanssa.
+ Sotilastekninen kehitys tekee nykyaikaisista asejärjestelmistä yhä kalliimpia. Jos haluamme säilyttää uskottavan puolustuskyvyn
nykyisillä budjeteilla, olisi hyödyllistä tehdä yhteistyötä naapuriemme kanssa.
+ Kriisitilanteessa Nato-jäsenyys parantaisi huomattavasti Suomen huoltovarmuutta, ilmapuolustusta sekä merialueidemme puolustusta. Myös ydinpelote toisi oman aspektinsa kriisin dynamiikkaan.
+ Suomi olisi osallisena Naton päätöksenteossa ja operaatioiden valmistelussa. Nykyisellään olemme ns. tarkkailijoita, eli meitä koskevia päätöksiä tehdään (esim. Kosovon ja Afganistanin operaatiot), mutta me emme voi vaikuttaa niihin muuten kuin lobbaamalla.
Miinukset:
- Nato-jäsenyys lisäisi etenkin alkuvuosina puolustusmenoja lievästi, sillä Suomen pitäisi toteuttaa joitakin uudelleenjärjestelyitä yhteensopivuuden takaamiseksi. Suomi on kuitenkin jo nykyisellään erittäin Nato-yhteensopiva, joten menot olisivat pieniä.
- Puolustusvoimissa olisi luultavasti lisättävä vakinaisen, palkatun henkilöstön määrää, jotta voisimme ylläpitää Nato-yhteensopivia valmiusyksikköjä. Asevelvollisuus luultavasti säilyisi lähes nykyisellään ja Suomi säilyttäisi oman puolustuskykynsä.
- Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan asema Natossa on merkittävä, joten pienten maiden poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat usein rajalliset (tosin tämä pätee ilman Nato-jäsenyyttäkin, myös EU:ssa, jne).
- Yhdysvaltojen nykyinen turvallisuuspolitiikka on aggressiivisempaa, kuin mihin suurin osa Nato-liittolaisia ovat valmiita. Suomi kokisi poliittista painetta tukea Yhdysvaltoja sotilaallisesti ja poliittisesti. Nato ei kuitenkaan pakota tai velvoita mihinkään muuhun kuin yhteiseen puolustukseen, joten Suomea ei voitaisi pakottaa esim. Irakiin (vrt. Kreikka Kosovon sodassa; Ranska, Saksa, yms Irakin kriisissä, jne).
Lopuksi vielä kumottakoon muutama yleinen
myytti:
- Asevelvollisia ei tultaisi lähettämään vastoin tahtoaan ulkomaille. Kuten nykyäänkin, kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin lähetettäisiin vain vapaaehtoisia ja kantahenkilökuntaa.
- Suomea ei voitaisi pakottaa mukaan sotilaallisiin operaatioihin.
- Yhdysvallat ei hallitse Natoa, vaan Naton päätöksenteko tapahtuu yksimielisyysperiaatteella (ts. kaikkien jäsenmaiden pitää hyväksyä tehdyt päätökset). Myös Yhdysvallat joutuu neuvottelemaan ja tekemään kompromisseja.
- Suomeen ei perustettaisi ulkovaltojen sotilastukikohtia ilman Suomen hallituksen hyväksyntää. Yhteinen koulutustoiminta ja sotilas- sekä virkamiesvaihto sen sijaan lisääntyisi.
Loppukaneetti: Nato-jäsenyyden puolesta ja sitä vastaan on hyviä ja varteenotettavia argumentteja. Lisäksi on olemassa kokonainen liuta vähemmän hyviä ja suorastaan mielikuvituksellisia harhaluuloja (kts. yllä). Jokainen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraava kansalainen voi muodostaa oman näkemyksensä vapaasti saatavilla olevien faktojen valossa.
Suosittelen aiheesta kiinnostuneille esim. Helsingin Sanomien toimittajan Olli Kivisen "Nato ilman tunteilua"-pamflettia, joka on lyhyt ja selkeä tietopaketti, kunhan muistaa pitää mielessä kirjoittajan selkeän Nato-myönteisen kannan.
http://www.atlanttiseura.fi/tiedostot/nato_ilman_tunteilua.pdf
Suomen hallitus tai eduskunta ei ole toistaiseksi teetättänyt arvovaltaista tutkimusta Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle, siitäkään huolimatta, että esim. ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja (Liisa Jaakonsaari, sd) on sitä toistuvasti esittänyt. Tämän takia suurin osa julkisesti saatavilla olevasta materiaalista on ainakin jossain määrin mielipidepainotteista ja poliittisesti värittynyttä.
