Suomalainen melodeath vs ruotsalainen -||-: 5-0

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ukki
  • Aloitettu Aloitettu

Ukki

Liittynyt
23.11.2005
Viestejä
1 044
Mitäs muut on mieltä?

Minä en ole oikeastaan ollut ruotsalaisen melodeathin ystävä ikinä, se on niin... Ruotsalaista.:D Onhan se vanha In Flames ihan ok, samoin Dark Tranquillity, mutta kun täältä kotimaastakin löytyy paljon parempia niin miksi vaivautua?

Suosikkejani kotimaisista on ehdottomasti Noumena, Insomnium ja Enter My Silence.

Pistetäänpäs nyt tähän samaan syssyyn... Noumena on alkanut äänittämään uutta albumia, tietoja ei vielä paljoa löydy, kappaleet on vielä työnimillä linjaa "Mario", "Poni", jne.

"We have begun to forge our third album. The mystical session takes place in Sundi Coop Studio (Savonlinna, Finland). As you know, our previous album Absence was recorded and mixed in the same studio. Why fix something that is not broken?

There are 11 songs to tame this time. New material is more diverse and has more twists and turns, but Noumena trademark elements are definitely present.

If everything goes well, recording and mixing will be done by the end of June. The new album will be released during October-November 2006. The Studio Diary in Noumena Forum."
 
Ruotsi pieksee kyllä Suomen melometallibändit 6-0. Määrässä ja laadussa. Se on kyllä kylmä totuus.

Suomesta tulee paljon, todella laadukasta metallia mutta jos puhutaan melometallin mestareista niin se titteli menee ruottalaisille kyllä.
 
Täytyy myöntää, että Edge of Sanityn voittanutta ei löydy mistään.
 
Itse tarvii sanoa, että olen ensimmäisen viestin kirjoittajan kannalla. Ruotsista tulee hyviä melodeath bändejä, mutta nykyään tilanne on alkanut kääntyä suomalaisille. Se melodeath jota ruotsi tarjoaa tällä hetkellä ei enää pure itseeni niin kovaa kuin suomalainen.

Ruotsihan oli 90-luvulla ehdottomasti parempi melodeathissa kuin Suomi, mutta nyt 2000-luvulla on homma kääntymässä. Ja itse pidän suomalaisesta 2000-luvun melodeathista jopa enemmän kuin vanhasta ruotsalaisesta. Biisit ovat minusta parempia ja koukuttavimpia kitaroita yms. Toki asiaan vaikuttaa myös paljon se että moni suomalainen melodeath bändi lisää mausteita muista musiikkityyleistä sekaan myös. Se vaikuttaa paljon ainakin itseeni.

Makuasioitahan nämä.
 
Stanner sanoi:
Itse tarvii sanoa, että olen ensimmäisen viestin kirjoittajan kannalla. Ruotsista tulee hyviä melodeath bändejä, mutta nykyään tilanne on alkanut kääntyä suomalaisille. Se melodeath jota ruotsi tarjoaa tällä hetkellä ei enää pure itseeni niin kovaa kuin suomalainen.
Click to expand...
Jos puhutaan musiikista, niin mitä väliä sillä on onko se tehty 70-luvulla vai 2000-luvulla jos se on hyvää. 90-luvun Ruotsi deathin voittanutta ei ole piste. Eikä tuoreempaa edes kiinnosta kuunnella.
 
modified sanoi:
Jos puhutaan musiikista, niin mitä väliä sillä on onko se tehty 70-luvulla vai 2000-luvulla jos se on hyvää. 90-luvun Ruotsi deathin voittanutta ei ole piste.
Click to expand...

Ei sillä mitään väliä olekaan milloin se on tehty. Pointtini olikin siinä, että itseeni puree uusi suomalainen melodeath kovempaa mitä vanha ruotsalainen. Riffit, soolot, kertosäkeet yms ovat minun korvaani koukuttavampia.
 
Stanner sanoi:
Ruotsista tulee hyviä melodeath bändejä, mutta nykyään tilanne on alkanut kääntyä suomalaisille.
Click to expand...

Millä perustein? Ruotsissa on 10 hyvää tasokasta melodeath bändiä jokaista suomalaista vastinetta kohden. Eikä taida riittää. Jätetään kaikki autotalli bändit laskuista.
 
Noh, lasketaanpas vaikkapa tasokkaiksi melonideath-bändeiksi Suomesta nämä:
Insomnium, Omnium Gatherum, Noumena, Enter My Silence, Kalmah. En tiedä kovinkaan monta muuta melodeath-bändiä Suomesta, niitä on varmasti, en vain satu pitämään ihan kaikesta melodeathistä.

Jos saat lueteltua 50 melodeath/ melodeath+muita tyylisuuntia yhdisteleviä bändejä Ruotsista niin olet melkoinen epeli. :)

Ainakin riittää tutustuttavia bändejä jos onnistut :D
 
Noh, lasketaanpas vaikkapa tasokkaiksi melonideath-bändeiksi Suomesta nämä:
Insomnium, Omnium Gatherum, Noumena, Enter My Silence, Kalmah.
Click to expand...

Lisätään tähän vielä children of bodom, sentenced, diablo, eternal tears of sorrow, norther, mygrain. Noin nyt voit luetella 100.
 
No joo joo, eipäs viilata pilkkua siellä. :D Tässä alkua;

In Flames
Evergray
Entombed (vanha)
Dismember
Dark Tranquillity
At the Gates
Unleashed
Soilwork
Amon Amarth
Opeth
Arch Enemy
Hypocrisy
Evergray
Edge of Sanity
Ablaze my Sorrow
Passenger
Falconer
Hammerfall
Katatonia (vanha)
Persuader
Therion
Tiamat (vanha)
Bloodbath
The Crown
Dissection
Grave
The Duskfall
Ebony Tears


Nuita on varmasti yhtä paljon lisää, mistä en vaan tiedä...

Onhan nuita suomessakin mutta ei kyllä ihan samassa mittakaavassa. Ainakaan vielä. Yhtään väheksymättä suomen metallisceneä :piis:
 
Tässä on vasta 27?

In Flames -vanha in flames on hyvää tavaraa.
Evergray - Tämä muka melodettiä?
Entombed (vanha) -musiikki ei ole ainakaan itseeni koskaan iskenyt. En tosin ole varma olenko kuullut vanhaa.
Dismember -Sama kuin edellä.
Dark Tranquillity -Muutamia hyviä kappaleita.
At the Gates -EI koskaan myöskään iskenyt itseeni millään tavalla
Unleashed -en ole kuullutkaan.
Soilwork -ei iskenyt.
Amon Amarth -en ole kuullut
Opeth -Hyvä bändi, mutta ei kuitenkaan iskenyt niin paljon kuin jotkut muut bändit esim inflames.
Arch Enemy -ei iskenyt
Hypocrisy -en ole kuullut
Evergray -tämä tuli jo
Edge of Sanity -Paljon hyviä biisejä, hyvä bändi.
Ablaze my Sorrow -ei hajuakaan
Passenger -ei hajua
Falconer -voiks tätä syödä?
Hammerfall -Melodeattiäkö? aivan varma?
Katatonia (vanha) -en ole kuullut vanhaa katatoniaa. uusi on surkeaa.
Persuader -joku pornolehti?
Therion -ei iskenyt
Tiamat (vanha) -purukumimerkki?
Bloodbath -joo ei
The Crown -huoh
Dissection -paras kaikista(vanha). kunnon potku munille. :rock:
Grave -joo

Noista pystyn kuuntelemaan ainoastaan in flamesia, dissectionia, edge of sanitya ja joskus vaihtelun vuoksi dark tranquillity ja opeth. Eli viittä bändiä joista kuitenkin ainoastaan 3 on kunkkuja. Ruotsista 3 kunkku melodeth bandiä...joo joo 10 yhtä suomalaista vastaan. Ei ihan kuitenkaan.

Mutta niinkuin sanoin jo, nämä ovat makuasioita.
 
Stanner sanoi:
Mutta niinkuin sanoin jo, nämä ovat makuasioita.
Click to expand...

Totta. Mutta jos et ole puoliakaan edes kuunnellut niin miten voit olla asiasta mitään mieltä? :whip:

Toisekseen mitä väliä sillä on mistä sä tai mä tykkään (?), noi on kovanluokan yhtyeitä maailmanlaajuisesti. Siitä oli kyse. Väite että suomi vs ruosti melometalissa olisi 5-0 on täyttä paskoo. Sitä tässä ajan takaa.

Todetaan nyt loppuun ennenkun se mopedi karkaa kätösistä lopullisesti että suomi ja ruotsi molemmat HELVETIN kovia metallimaita :piis:

(Ja kun tykkäät viilata pilkkua niin ei, ei ole 10 kertaisesti enemmän kovanluokan yhtyeitä ruotsilla. Myönnän. Mutta paljon enemmän niitä on olit mitä mieltä tahansa. ;))

Mikä se sellanen metallimies on joka ei ole edes Hypocrisystä ikinä kuullut? ;)
 
Todetaan nyt loppuun ennenkun se mopedi karkaa kätösistä lopullisesti että suomi ja ruotsi molemmat HELVETIN kovia metallimaita
Click to expand...

Ja norja. Pistetään suoraan koko skandinavia. Sovitaan, että skandinaviasta tulee paras metalli, niin voidaan olla samaa mieltä.
 
ps. taidat olla mua nuoremman sukupolven bläkkis hemmo?
Click to expand...

Aloitin kuuntelemaan metallia noin 9 vuotta sitten. Siinä 96-97 (olin silloin jotain 16-17 vuotias). Oikeastaan silloin kun suomalainen metalli alkoi tulla esille ja kukoistamaan, liityin jengiin mukaan. Suomalaisen metallin nousu on oikeastaan iso syy miksi yleensäkin aloin kuuntelemaan metallia. Jos ei Suomessa tehtäisi niin korkeatasoista metallia, en luultavasti vieläkään kuuntelisi metallia.
 
Tosiaan tuossa oli aika vähän oikeasti melodeath-bändejä. Löytyi niin viking metallia kuin power/heavyakin. :D

Suomessa on upea metallikulttuuri/"skene", voisin sanoa, että kymmenestä suosikkimetallibändistäni 7-8 tulee Suomesta. Ja 8-9 Skandinaviasta.
 
Ukki sanoi:
Tosiaan tuossa oli aika vähän oikeasti melodeath-bändejä. Löytyi niin viking metallia kuin power/heavyakin. :D
Click to expand...

Vähän? Oli siinä ainakin 4-kertainen määrä mitä sun kämäsellä listalla oli. :rolleyes: :curs:

Onhan tossa pari kyseenalaista melodeath bändiä, myönnetään. Vähän hankala lokeroida. Itse pidän just Dark Tranquillity tyylisestä melometallista ja sellasta ei suomesta taida löytyä ensinmäistäkään (?)

Vittu, MÄ olen oikeassa!!! :lol2:
 
Stanner sanoi:
Oikeastaan silloin kun suomalainen metalli alkoi tulla esille ja kukoistamaan, liityin jengiin mukaan. Suomalaisen metallin nousu on oikeastaan iso syy miksi yleensäkin aloin kuuntelemaan metallia. Jos ei Suomessa tehtäisi niin korkeatasoista metallia, en luultavasti vieläkään kuuntelisi metallia.
Click to expand...

Juu. Sillon kun ite alottelin niin ei suomesta tullut kuin kourallinen tunnettuja metallibändejä. Lähinnä oli Amorphis, Impaled Nazarene ja Sentenced ekoilla ep-levyillään. Ja Beherit tietysti! :D

Sillon erot oli suurempia, nyt Suomi jo kovanluokan asemassa..
 
Jaahans, eipäs taistella enää. Nämä on mielipideasioita, mutta tässä tulee ainoa totuus :rock:

Eli nykypäivänä on todella vaikea kategorioida eri bändejä. On melodeathia, deathia, deathbläkkiä, melobläkkiä, sinfonista bläkkiä, viking metalia, folkmetalia, poweria, speediä, trashiä. Hyvänä esimerkkinä voitaisiin mainita tämä kotimainen Eternal Tears of Sorrow. Monet pitävät sitä blackmetalbändinä, mutta ku niitä hittejä (autumn tears, where rivers fall frozen, blood red dawn ym.) kuuntelee, niin kyllä se lähinnä melodista powerdeathia? on. Monet bändit on vuosien saatossa myös muuttuneet niin paljon, et samalta bändiltä tulee eri tyylejä. Mm. Tiamat, Amorphis, Sentenced ja monet monet muut on aloittaneet puhtaana deathmetalbändinä, mutta muuttaneet tyylejään aika radikaalisti.

Totuus on se, että kyllä niitä huippubändejä tulee eniten juuri Ruotsista. Valitettava totuushan se on, mutta kyllä ne ruotsalaiset osaa. Suomesta tulee myös paljon hyviä bändejä, muttei määrällisesti niin paljoa kuin Ruotsista. Mulla on levyhyllyssä tällä hetkellä yhteensä 537 cd:tä ja nopeasti arvioituna niistä n.60 prosenttia on suomalaista tai ruotsalaista tuotantoa.
Hyvänä kolmosena tuleekin Saksa, jonka kulta-aika tosin ajoittuu 80-luvun puolelle (kiitos Accept ja Running Wild!)

Nämä on tietty taas minun mielipiteitä, mutta uskoisin, että jonkinlainen perspektiivi asioihin löytyy. Heviä olen seurannut jo 80-luvun ihan alusta lähtien, eli NWOBHM nousu, saksahevin nousu ja tuho ja uudelleekokoamiset, suomimetallin nousu, norskibläkin nousu ja tuho, Göterborg-metallin nousu ym. kaikki on tullut kuultua.

Lueskelin tuossa Choosing Death kirjan. Tällä hetkellä on menossa Pedon Meteli. Eipä noissa kirjoissa ole oikeastaan mitään bändiä mainittu, jota ei joskus olis tullu kuunneltua ja omistettua levyhyllyssä, joko vinyylinä tai cd:nä.

Eipä muuta. Kiitos.
 
Back
Ylös Bottom