Sumopaini

beginner

VIP
Liittynyt
3.7.2002
Viestejä
11 040
Aletaanpas keskustelu sumopainista ja kaikesta siihen liittyvästä. Tämä ikiaikainen laji on kaikessa yksinkertaisuudessaan mielestäni yksi hienoimmista: kehässä maata saa koskea vain jalkapohjat, kehän ulkopuolella eivät nekään. Jos toisin käy, häviää. Rituaaleja koko touhuun kuuluukin sitten jo enemmän, kuten kaiken maailman kumartelut ja kehän puhdistus suolalla ennen ottelua.

Harjoittelu on ankaraa ja salilla tiukka hierarkia, mutta syödä saa sentään hyvin. Sumopainijoiden päivittäinen energiansaanti on lähteestä riippuen 10 000-20 000 kcal, joista jälkimmäinen saattaa olla lähempänä kun mietitään päivittäistä treenimäärää ja valtavan suurta massaa. Tämä saadaan tyypillisesti kasaan kahdella aterialla. Päiväunet kuuluvat ymmärrettävästi ainakin lounaan yhteyteen. Kaloreita kerätään mm. oluella, jota saattaa mennä aterian yhteydessä pari-kolme litraa.



Itse urheilijat ovat yllättävän ketteriä ja nopeita. Moni ottelu on nopeasti ohi, mutta välillä päästään oikein kunnon vääntämiseen. Kämmensyrjää voi tulla kurkkuun ja naamaan ihan huolella. Yksi vaikuttavimmista ilmestyksistä on jo eläkkeelle jäänyt mongolialainen yokozuna Asashoryu (184cm, 148kg), joka viskoo paljon isompiakin miehiä välillä ihan miten haluaa. Alla parikymmentä miehen matsia.



Jos joku tietää linkkejä videoihin ja varsinkin turnausten seuraamiseen suht reaaliajassa, niin postatkaa ihmeessä. Eurosportilta näitä aikoinaan seurasin, vieläköhän niitä siellä näytetään?
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Nämä sumopainijat on kyl aina jollakin tavalla kiehtonu mieltä, kun verrataan muihin kamppailulajeihin ja ihannevartaloihin niin nää on ihan vastakohtia. Kaiken ton massan takana on niin paljon voimaa, että äsken kun kuvittelin olevani sumo-ottelussa jotakin jättiläistä vastaan, niin siinähän varmaan kuolisi noiden taklausten voimasta :D Kukahan on isoin ja massiivisin sumopainija koskaan? Ja toi Asashoryu vaikuttaa iha kipeeltä kaverilta, on oltava voimaa ja taitoa ihan mielettömästi. Tuskin tuollasta sais kukaan kumoon!
 
Ootteko muut huomannu, että Sumopainijoista löytyy jäätävän kovan fysiikan omaavia kavereita, joskin vain harva näyttää länsimaalaisittain urheilijalta.

Kuvassa esimerkiksi Chiyonofuji Mitsugu, joka hallitsi sumomaailmaa vuodesta 1980 vuoteen 1991. Monilla toki myös laardia paljon lihasten päällä, mutta ovat voimatasojen lisäksi sumopainijat ovat aika notkeita ja omaavat hyvän kehonhallinnan.

chiyonofuji-mitsugu-born-as-akimoto-mitsugu-appears-in-a-ceremony-a-picture-id511233998


chiyonofuji-mitsugu-born-as-akimoto-mitsugu-competes-in-a-match-the-picture-id511234020


Tässä vielä pari kuvaa, jotka kuvastavat sumopainijoiden liikkuvuutta (en tiedä ketä on kuvissa)

61982fbd6f4de3ae36f6fc1ed1c5b70b--sumo-squats.jpg

professional-sumo-wrestler-takamisato-joins-other-wrestlers-as-they-picture-id485670006


Voimatasoja ja lajin vaativuutta voi miettiä esim näistä videoista.





Itse olen alkanut arvostamaan näitä kavereita kun olen lajiin vähän enemmän perehtynyt. Mahdanko olla yksin vain saako näiden kaverien kyvyt myös muiden pakkislaisten arvostusta?
 
Miksei sumopainijoitakin voisi arvostaa, varmasti kovaa hommaa huipulla sekin. Enkä tiedä eroaako rasvaprosentti lopulta niin hirveästi jos vertaa kovimpiin penkki/voimamiehiin? Esimerkki Smulter ja Hall.
 
Katsoin joskus takavuosina sumopainia Eurosportilta ja se on ihan syystä suosittu laji Japanissa, vaikka aluksi vaikuttaa kummalliselta.

Ottelut on tosi nopeatempoisia ja ratkaisu tapahtuu yleensä alle minuutissa. Koko ajan on siis jännittävää seurattavaa, eikä mitään sitomista tai nyhjäystä matossa, kuten nyrkkeilyssä tai vapaaottelussa usein on hyvissäkin matseissa välillä. Ja ottelu päättyy aina "lopetukseen" eikä pistetuomioita ole.

Toinen seikka on lajin herkkyys, eli selvästi huonompikin ottelija voi välillä voittaa paremman ja niin tapahtuu ihan säännöllisesti. Huipputason yokozunatkin voittavat yleensä turnauksen 15 ottelusta vain 13-14. Lisäksi lajin luonteen takia sitä on mahdollista otella usein, joten suosikkirikishinsä voi nähdä jatkuvasti toiminnassa toisin kuin jossain vapaaottelussa, jossa otetaan 1-3 matsia vuodessa.
 
Kyllähän sitä tuli joskus yritettyä herätellä keskustelua, mutta lyhyeen jäi. Eurosportilta noita tuli katsottua, varsinkin Asashoryu on aika häijy ukko ja sitä vaan voi miettiä, kuinka pitkälle itse lentäisi. Olisi jotain voimamiehiä hauska nähdä kehässä, sumopainihan olikin joskus voimamieskisoissa lajina.

Yksinkertaisuudessaan hieno laji, teknisesti en kyllä ole päässyt tuohon niin hyvin sisälle, että saisin paljoa irti. Myös lajiin kuuluva ilmeettömyys viehättää tällaista tuppisuista suomalaista.

https://pakkotoisto.com/threads/sumopaini.110864/
 
Kyllähän sitä tuli joskus yritettyä herätellä keskustelua, mutta lyhyeen jäi. Eurosportilta noita tuli katsottua, varsinkin Asashoryu on aika häijy ukko ja sitä vaan voi miettiä, kuinka pitkälle itse lentäisi. Olisi jotain voimamiehiä hauska nähdä kehässä, sumopainihan olikin joskus voimamieskisoissa lajina.

Yksinkertaisuudessaan hieno laji, teknisesti en kyllä ole päässyt tuohon niin hyvin sisälle, että saisin paljoa irti. Myös lajiin kuuluva ilmeettömyys viehättää tällaista tuppisuista suomalaista.

https://pakkotoisto.com/threads/sumopaini.110864/

Joo nyt on ketjut samassa. Kattelin noita asashoryon videoita kans ja melkoinen mörssäri.

Lajissa on myös aika helppo ymmärtää miksi myös läskistä on etua. On helpompi työntää kaveria pois kehästä kun omissa jaloissa on parempi pito mihin taas auttaa oma paino.

Nykyajan raskaimmat voimamiehet on kyllä jo samoissa painoissa noiden kanssa, mutta luulen että tasapaino-ominaisuuksissaan perässä.

Hafþór Júlíus Björnsson painaa kans voimamiespuolella 180 kiloa, joten olisi kyllä kiinnostavaa. Lajitreeniä toki vaadittaisiin jonkin verran alle.
 
Jenkkifutiksessa linjamiehet ovat vähän vastaavanlaisia urheilijoita. Tiettyyn rajaan asti suuri elopainokin on vain etu. Etenkin linjan keskusta pallon molemmin puolin on pelipaikkana sellainen että lajisuoritteessakin on paljon samaa sumoon.
 
Tää sumopaini kuuluisi kamppailulajit osioon.

Kyllähän sitä tuli joskus yritettyä herätellä keskustelua, mutta lyhyeen jäi. Eurosportilta noita tuli katsottua, varsinkin Asashoryu on aika häijy ukko ja sitä vaan voi miettiä, kuinka pitkälle itse lentäisi. Olisi jotain voimamiehiä hauska nähdä kehässä, sumopainihan olikin joskus voimamieskisoissa lajina.

Yksinkertaisuudessaan hieno laji, teknisesti en kyllä ole päässyt tuohon niin hyvin sisälle, että saisin paljoa irti. Myös lajiin kuuluva ilmeettömyys viehättää tällaista tuppisuista suomalaista.

Sumopaini | Pakkotoisto.com

Tekniikoita on monia. Myös vahvaa henkistä puolta tarvitaan. Sumossahan ei saa tuulettaa voittoa.

Joo nyt on ketjut samassa. Kattelin noita asashoryon videoita kans ja melkoinen mörssäri.

Lajissa on myös aika helppo ymmärtää miksi myös läskistä on etua. On helpompi työntää kaveria pois kehästä kun omissa jaloissa on parempi pito mihin taas auttaa oma paino.

Nykyajan raskaimmat voimamiehet on kyllä jo samoissa painoissa noiden kanssa, mutta luulen että tasapaino-ominaisuuksissaan perässä.

Hafþór Júlíus Björnsson painaa kans voimamiespuolella 180 kiloa, joten olisi kyllä kiinnostavaa. Lajitreeniä toki vaadittaisiin jonkin verran alle.

Veikkaisin et aika vaikia olisi voimamiehen sumoon siirtyä. Tarvitsisi aika paljon lajireeniä ja aiempaaa kamppailulaji taustaa. Janne Virtasella on mm-mitali amatöörisumosta. Taisi tulla ennen voimamies huippuvuosia.

Jenkkifutiksessa linjamiehet ovat vähän vastaavanlaisia urheilijoita. Tiettyyn rajaan asti suuri elopainokin on vain etu. Etenkin linjan keskusta pallon molemmin puolin on pelipaikkana sellainen että lajisuoritteessakin on paljon samaa sumoon.

Jenkkifutarit on hyviä aloituksessa. Vyötilanteissa yleensä jää kakkoseksi. Hyvä aihio sumoon olisi jenkkifutari, Paini ja judo sekoitus.
 
Back
Ylös Bottom