Stevie Ray Vaughanin ystävät !

[Nitsku]

Huomasin Swampmusicin sivuilta että siellä oli kaksi uutta Vaughanin live-dvd:tä: VAUGHAN STEVIE RAY Live from Montreux ja VAUGHAN STEVIE RAY Live in Tokyo, kumpikin vajaat 25 euroa.

Tuo Montreuxin keikka on ainakin soitannollisesti hyvää kamaa ja siitä on julkaistu cd pari vuotta sitten. Tokion keikan tasosta ei ole tietoa.

Mahtaako jollain olla jo noita dvd:itä ja jos on niin kannattaisiko ostaa ?

 

[jiiii]

Ei ole valitettavasti tullut noita nähtyä, mutta kiinnostusta noihin olisi itselläkin. Noh, luultavasti yksi kaverini hankkii nuo ennemmin tai myöhemmin joten pääsee katsomaan

 

[protsku]

Mahtaako jollain olla jo noita dvd:itä ja jos on niin kannattaisiko ostaa ?

Minulla on Live At The El Mocambo ja Live At The Carnegie Hall jotka on molemmat 80-luvun alkupuolen huippukaudelta. Sen perusteella mitä tiedän Montreauxin keikoista niin ilman muuta kannattaa ostaa, nehän tekivät SRV:stä legendan. Tokion konsertti on toivottavasti uran loppupuolelta huumevieroituksen jälkeisiltä huippuvuosilta? Silloin se kannattaisi hankkia ihan varmasti. Olen nähnyt Stevie Ray Vaughan: Live in Austin joka taitaa olla vuodelta 1989 ja mies on mahtavassa soittokunnossa. Uran loppupuolen keikkoja saisivat julkaista paljon enemmän koska keikkasetissä oli mukana In Step -levyn mahtibiisejä.

Stevie Rayn kuolemasta tulee pian kuluneeksi 15 vuotta ja ehkäpä perikunta antaa luvan julkaista jotain todella hyvää arkistojen kokoelmista. Näin suomalaisena harmittaa kun mielettömän tiukka, olikohan se vuoden 1984, Pori Jazz -keikka ei ole tullut telkkarista kertaakaan uusintana. Taisipa tasavallan presidentti Mauno Koivisto istua eturivissä ihmettelemässä teksasin kultapojan bluestaiturointia, Stevie heitti mm. yhden kaikkien aikojen tiukimmista Voodoo Chile tulkinnoista!

Blues Power Rules.

 

[Nitsku]

Minulla on Live At The El Mocambo ja Live At The Carnegie Hall jotka on molemmat 80-luvun alkupuolen huippukaudelta. Sen perusteella mitä tiedän Montreauxin keikoista niin ilman muuta kannattaa ostaa, nehän tekivät SRV:stä legendan. Tokion konsertti on toivottavasti uran loppupuolelta huumevieroituksen jälkeisiltä huippuvuosilta? Silloin se kannattaisi hankkia ihan varmasti. Olen nähnyt Stevie Ray Vaughan: Live in Austin joka taitaa olla vuodelta 1989 ja mies on mahtavassa soittokunnossa. Uran loppupuolen keikkoja saisivat julkaista paljon enemmän koska keikkasetissä oli mukana In Step -levyn mahtibiisejä.

Stevie Rayn kuolemasta tulee pian kuluneeksi 15 vuotta ja ehkäpä perikunta antaa luvan julkaista jotain todella hyvää arkistojen kokoelmista. Näin suomalaisena harmittaa kun mielettömän tiukka, olikohan se vuoden 1984, Pori Jazz -keikka ei ole tullut telkkarista kertaakaan uusintana. Taisipa tasavallan presidentti Mauno Koivisto istua eturivissä ihmettelemässä teksasin kultapojan bluestaiturointia, Stevie heitti mm. yhden kaikkien aikojen tiukimmista Voodoo Chile tulkinnoista!

Blues Power Rules.

Eräs tuttava oli tuolloin Pori Jazzin henkilökunnassa ja kertoi seuraavanlaista legendaa: Vaughan käytti hirvittävän paksuja kieliä ja ne oli viritetty niin tiukalle että kyseisiä kitaroita näpelöineet henkilökunnan jäsenet eivät saaneet taivuteltua kieliä juuri ollenkaan. Vaughanin vasemman käden sormenpäät olivat kuulemma levinneet kuin lapion kärjet ja olivat lähes mustat ihon alle purkautuneesta verestä, johtuen raivokkaasta soittotyylistä.

No joo, pitänee tilata jompikumpi tai molemmat noista dvd:istä.

 

[protsku]

SRV: Live In Tokyo näyttää biisilistan perusteella varmalta hankinnalta sillä onhan mukana sellaiset voimabluesin kulmakivet kuin Voodoo Chile, Tin Pan Alley ja Texas Flood. Bändi oli käsittääkseni vuonna 1985 hyvässä vedossa eli sekin puolustaa kokoelman täydentämistä. Vasta vuodet 1986-1988 menivät huumeitten ja viinan kanssa sählätessä mikäli oikein muistan.

Harmi sinänsä että ainoastaan se Live From Austin, Texas näyttäisi olevan toistaiseksi ainoa In Step -levyn jälkeen markkinoille tullut myöhäiskauden konserttivideo. Siitäkin alkupuolisko on muistaakseni varhaiskauden esityksiä eli video on kooste kahdesta eri aikaan pidetystä keikasta.

Kaikista Vaughanin livejutuista on toistaiseksi vuoden 1983 El Mocambo -klubikeikka kiistatta paras koska sekä bändi että yleisö ovat kuin hurmiossa ja SRV osoittaa kaikin mahdollisin tavoin miksi hänestä tuli jo ensimmäisen studiolevyn aikoihin Legenda isolla L-kirjaimella.



1 - Scuttle Buttin'
2 - Say What
3 - Voodoo Chile
4 - Cold Shot
5 - Couldn't Stand The Weather
6 - Tin Pan Alley
7 - Mary Had A Little Lamb
8 - Love Struck Baby
9 - Texas Flood
10 - Lenny
11 - Testify

Stevie Ray Vaughan - guitar & vocals
Tommy Shannon - bass
Chris Layton - drums
Recorded live in Tokyo, Japan, January 24th, 1985

Audio :
- Dolby digital 2.0

 

[Nitsku]

Kiitos kun viitsit etsiä tuon biisilistan. Töissä en ehtinyt kovin kauaa etsiä ko. tallenteen sisältöä. Kyllähän tuo pakkohankinta näyttää olevan.

 

[kimmo2543]

Minulla on Live At The El Mocambo ja Live At The Carnegie Hall Stevie Rayn kuolemasta tulee pian kuluneeksi 15 vuotta ja ehkäpä perikunta antaa luvan julkaista jotain todella hyvää arkistojen kokoelmista. Näin suomalaisena harmittaa kun mielettömän tiukka, olikohan se vuoden 1984, Pori Jazz -keikka ei ole tullut telkkarista kertaakaan uusintana. Taisipa tasavallan presidentti Mauno Koivisto istua eturivissä ihmettelemässä teksasin kultapojan bluestaiturointia, Stevie heitti mm. yhden kaikkien aikojen tiukimmista Voodoo Chile tulkinnoista

Ei harmita löytyy yyterin keikka VHS:nä jota en myy mistään hinnasta.
S.R.V. soittaa voodoo chile ja kättelee samalla jotain toimittajaa: soolo
ei keskeydy.Parasta liveä mitä S.R.V:ltä löytyy ja vielä suomesta.

 

[jiiii]

Eräs tuttava oli tuolloin Pori Jazzin henkilökunnassa ja kertoi seuraavanlaista legendaa: Vaughan käytti hirvittävän paksuja kieliä ja ne oli viritetty niin tiukalle että kyseisiä kitaroita näpelöineet henkilökunnan jäsenet eivät saaneet taivuteltua kieliä juuri ollenkaan. Vaughanin vasemman käden sormenpäät olivat kuulemma levinneet kuin lapion kärjet ja olivat lähes mustat ihon alle purkautuneesta verestä, johtuen raivokkaasta soittotyylistä.

Tuossa on varmasti melko ripaus tuota legenda-osaa, koska tuollainen 13-58 satsi ei ole Eb-vireessä loppujen lopuksi mikään kummallisen raskas soitettava. Tosin legenda myös kertoo, että aikaisemmin SRV:n kielisatsi alkoi 015:n 018:n välillä olevalla E-kielellä...