sohvaperunasta beibeksi?

[lumicki]

Moi,
Olen täällä joskus aikaisemmin pyörinyt vähän aktiivisemmin...
Tykkään tästä foorumista koska koen olevani jotenkin saman henkinen muiden täällä käviöiden kanssa...tosin sillä erolla että itse en harrasta punttista...enkä valitettavasti oikeastaan pidä liikunnasta ollenkaan :(

Tällä hetkellä painan n. 49kg olen 156cm ja mitat suunnilleen: vyötärö 60cm, reisi 52cm ja lantio 92cm
Aikaisemmin olin hoikempi ja sopusuhtaisempi, nyt kaikki tulleet kilot on kertynyt peppuun ja ennen kaikkea reisiin!
Ruokailu on lipsunut pahasti herkuttelun puolelle, eli lähes päivittäin tulee syötyä jotain namia ja muutenkin on aika paljon kahvi ja leipä-linjalla.
ja liikunnasta sen verran että se on tosi vähäistä = joskus kävely lenkki.
Hyi, kuulostaa omaan korvaankin jo aika pahalle...

Ruuan suhteen olen valmis lähes kaikkeen(paitsi syömään lihaa), mutta liikunta on vähän niin ja näin= tosi rajoittunutta, eli painot himassa ja kävely :D
TIEDÄN kyllä vallan hyvin että ilman minkäänlaista liikuntaa kiinteän kropan saavuttaminen on täysin mahdotonta.

Nykyisin tavoitteet on vähän muuttuneet (sellaisiksi jotka on helpommin(?)saavutettavissa) eli minulle kelpaisi sopusuhtainen ja solakka, ei liian lihaksikas mutta kiinteä silti naisellisen muodokas vartalo.
en nyt tähän hätään mitään ihan parasta kuvaa väärinkäsitysten välttämiseksi löydä...mutta
esim.
http://bix.yimg.com/images/aJ5o1JqfJg.jpg
http://lib.store.yahoo.net/lib/wickedtemptations/w-x1412a1.jpg

...jotain ton suuntaista...tosin en ole varma riittääkö pelkkä herkkujen pois jättäminen, terveelliseti syöminen ja kävelylenkit ton kaltaisiin lopputuloksiin.

Mutta siis, noissa puitteissa...
Vieläköhän ehtisin kesäksi saada itseni kuntoon? Mitä mun kannattaa tehdä? ja onko mahiksia päästä tavotteeseen? vai olisiko viisainta unohtaa koko juttu ja todeta olevansa pelkkä luuseri?

 

[Helly]

No, kuulostaa siltä että ihan ekana sun pitäisi unohtaa kaikki "kesäksi kuntoon"-kuurit. Ennemminkin pitäisi keskittyä siihen, että löytää sellaisen liikuntalajin, joka motivoi ja sellaisen ruokavalion, että voi paremmin, jolloin molempia haluaa jatkaa ja parempi kroppa tulee ikäänkuin sivutuotteena. Hampaat irvessä liikunnan harrastaminen ja itselleen epämieluisan "terveysruuan" syöminen ei varmasti pitemmän päälle jatku. Voisit vähän kertoa, millaisia liikuntalajeja olet joskus kokeillut ja miksi mielestäsi motivaatiota on vaikea ylläpitää? Samoin vähän enemmän ruokavaliostasi. Syötkö herkkuja "lohduksi" vai auttaisiko syömisten paremmin jaksottaminen mahdollisesti nälästä johtuviin herkkuhimoihin?

 

[lumicki]

No, kuulostaa siltä että ihan ekana sun pitäisi unohtaa kaikki "kesäksi kuntoon"-kuurit. Ennemminkin pitäisi keskittyä siihen, että löytää sellaisen liikuntalajin, joka motivoi ja sellaisen ruokavalion, että voi paremmin, jolloin molempia haluaa jatkaa ja parempi kroppa tulee ikäänkuin sivutuotteena. Hampaat irvessä liikunnan harrastaminen ja itselleen epämieluisan "terveysruuan" syöminen ei varmasti pitemmän päälle jatku. Voisit vähän kertoa, millaisia liikuntalajeja olet joskus kokeillut ja miksi mielestäsi motivaatiota on vaikea ylläpitää? Samoin vähän enemmän ruokavaliostasi. Syötkö herkkuja "lohduksi" vai auttaisiko syömisten paremmin jaksottaminen mahdollisesti nälästä johtuviin herkkuhimoihin?

Höh, mä kun niin kovasti oisin just halunnut ehtiä kesäksi edes jonkinlaiseen kuosiin...muuten on vähän niinkun kesä pilalla, kun ei kehtaa edes biitsille mennä.
pyöräily, uinti, jotain perus jumppia...ja onhan nyt aikoinaan koulussakin kaikkia lajeja kokeiltu...mistä varmaan monet traumat liikuntaan on tulleetkin.
eikä sitten toisaalta ole varaa mitään uutuuksia oikein kokeilla, varsinkin kun ei ole mitään vakuuksia jaksaako käydä paria kertaa enempää.
Luulisin että motivaation ylläpito on vaikeaa kun en oikein jaksa uskoa että ikinä saavuttaisin hyväkuntoisen kropan ja vielä jaksaisin ylläpitää sitä tulosta. Pienenäkin ajattelin että jos liikun nyt paljon ja sitten vaikka joskus loukkaannun ja joudun pyörätuoliin...niin sitten ainakin lihon! niin että turha se on liikaa rehkiä :D
...tietysti sekin etten pidä liikunnasta ja siten on vaikea ajatella tekevänsä mitään kovin monimutkaista ja aikaa vievää(lue:yli puolituntia kestävää) harjoitusta.
joku hyöty liikunta siinämielessä toimii paremmin ettei sitä niinkään laske liikunnaksi ja koiran ulkoiluttamisestakin tulee eritavalla hyvä fiilis kun tietää että se koira tykkää kun pääsee ulos tutkiskelemaan.

Joskus parisen vuotta sitten en syönyt ollenkaan herkkuja ja noudatin muutenkin kovin yksitoikkoisia diettejä.tuolloin painoin 42-43kg...tajusin onneksi että niin ei voi jatkua ikuisesti ja sitten otin rasvaisemmatkin ruuat ja herkkuja takaisin ruokavaliooni...tämä äkillinen muutos johtikin sitten että lihoin suunnilleen kymmenen kiloa. Kai ne herkut sitten jotain lohduketta on, ainakin kun on yksin tuntuu että niitä pitää heti käydä jostain ostamassa. osa syy herkkuhimoon varmaan sekin että en syö kunnollisia aterioita ja sitten tulee korvattua niitä jopa herkuilla kun mietin että parempi on syödä vain ne herkut kuin sitten herkut ja vielä ruuankin...siinähän tulisi tupla kalorit!

 

[pilponaatti]

Miusta tuntuu että suurimman hyödyn saisit kun ratkaiset ensin itsellesi mitä haluat. Et voi saada sekä herkkuja, liikkumatonta elämää ja täydellistä kroppaa. Tämä on fakta.
Suosittelen samaa mitä kaikille muillekkin täällä suositellaan, eli SIIVOA RUOKAVALIO.
Siitä on varmasti paras hyöty ja näkyy varmaan kesään mennessä jo muutosta jos on hyvinkin herkkupainotteinen ruokavalio ollut. Ja älä jätä oikeata ruokaa pois ja korvaa millään herkulla, munkista et saa kuitenkaan kuin kaloreita ilman ravinteita ja kohta on taas nälkä kun vitamiinivarastot huutaa tyhjyyttään. Siitähän se makeennälkä tulee kun kropalla on vajausta tärkeistä aineista.
Lue tota mimmien mitä söin tänään osuutta ja ota päivä kerrallaan.
Muutos täytyy lähteä itsestä!

 

[lumicki]

Kyllä mä tiedän mitä mä haluan...haluan mahdollisimman vähällä vaivalla = liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla kropan niin hyvään kuntoon kun vaan voi :D .
...mietinkin vain että riittääkö se, vai olenko asettanut tavoitteen edelleenkin liian korkealle.

ja kuten sanoinkin, niin ruokavalion suhteen olen valmis tekemään tarvittavat muutokset, mutta liikunnan kanssa on vain ongelmia...

 

[assis]

Olet ilmeisesti "perusaktiivinen", eli arkiliikuntaa kuitenkin tulee. Puoli tuntia kerrallaan riittää aluksi vallan mainiosti! Olisiko sinulle ketään kaveria, kenen kanssa voisit sopia liikuntatreffejä? Yhdessä on yleensä kivempi kokeilla ja mokaillakin... Koiran kanssa voit kävelyn sijaan keskittyä riehumiseen: juokse, hypi, pompi, loiki! Erityisesti ylämäkispurtit tekevät nannaa jaloille ja pakaroille.

Aloita ruokarytmistä: aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala. "Mitä söit tänään/eilen"-ketjuun voit laitella omat muonat kommentoitaviksi. Muutenkin, lue ko.ketju ajateluksella ja mieti mitä hyvää ja mitä huonoa syömisissäsi on. Mikään liikunta ei riitä muokkaamaan kroppaa, jos syöt enimmäkseen karkkia, keksejä, sipsejä ja jätskiä.

Olet laiha, joten esim. punttiksella tulokset näkyisivät nopeasti. Linkittämäsi ekan kuvan beiben takapuolen saadaksesi saat kyllä tehdä yhden ja kaksi tuntia töitä (lajiehdotukset: yleisurheilu, erityisesti pikajuoksu; luistelu, punttisali)... Tuo toinen beibe oli aika peruslaiha olento ilman kummoista lihasmassaa. Tunnustan itse lähteneeni alunperin puntille hakemaan täydellistä takapuolta - no, siinä sivussa tuli aika monta kivaa lihasta ja löytyihän sieltä rakas harrastuskin!

Ei se väärin mun mielestä oo, vaikka liikkumisen alkumotivaatio olisikin jokin ulkoinen syy. Sen sijaan jos se ei muutu sisäiseksi, liikkumisesta ei tule elämäntapaa tai pahimmillaan siitä tulee pakonomaista esim. tietyn painon tavoittelua.

Edit:

Höh, mä kun niin kovasti oisin just halunnut ehtiä kesäksi edes jonkinlaiseen kuosiin...muuten on vähän niinkun kesä pilalla, kun ei kehtaa edes biitsille mennä. pyöräily, uinti, jotain perus jumppia... [ ] ...tietysti sekin etten pidä liikunnasta ja siten on vaikea ajatella tekevänsä mitään kovin monimutkaista ja aikaa vievää(lue:yli puolituntia kestävää) harjoitusta. joku hyöty liikunta siinämielessä toimii paremmin ettei sitä niinkään laske liikunnaksi ja koiran ulkoiluttamisestakin tulee eritavalla hyvä fiilis kun tietää että se koira tykkää kun pääsee ulos tutkiskelemaan.

Jos sun kokoinen nainen ei kehtaa mennä biitsille kesällä, niin HUH HUH. Ehkä voisit yrittää tykätä itsestäsi vähän enemmän, juuri tuollaisena? Eikö ole riittävä hyöty, että olo paranee, terveys paranee, huomaat jaksavasi touhuta ihan eri tavalla, ehkäpä siinä sivussa opit tykkäämään kropastasikin enemmän kun huomaat miten se toimii?

Jotenkin paistaa läpi asenne "kun ei yhdellä lenkillä lihakset kasvaneet ja pakarat pyöristyneet ja rasvat lähteneet, niin ihan turhaa tämä liikunta." Elämäntavan muutokset vaatii kärsivällisyyttä - kroppa muuttuu kivemmaksi siinä sivussa. Varmasti muuttuu. Huolehdi kropastasi niin se huolehtii peilikuvastasi. ;)

 

[Kuki]

No jaa, liikaa lihasta ei tarvi pelätä yhtäkkiä saavansa, sitä ei saa liikaa vaikka treenaa ihan tosissaankin. :(
Toisekseen, ruokavalion siistiminen sinällään on jo plussaa, mutta jos haluat muutta kehosi koostumusta, ei siihen ole oikotietä. Nälkäkurkidieetillä sulta vaan lähtee loputkin lihakset ja kunto huononee ja se ei ketään kyllä kaunista ja yleensä motivaatio loppuu lyhyeen.
Eli kun treenaat kunnolla, saat myös syödä hyvin, pelkäämättä lihomista ja herkkujakaan ei tällöin tarvitse kokonaan unohtaa. Täältä punttimimmien sivuilta löytyy varmasti paljon hyödyllistä tietoa niin treenaamisesta kuin ravintopuolelta, mutta se vaatii hieman itseopiskelua ja tietysti päättäväisyyttä raahautua siine salin suuntaan.

 

[angelo]

Elämäntavan muutokset vaatii kärsivällisyyttä - kroppa muuttuu kivemmaksi siinä sivussa. Varmasti muuttuu. Huolehdi kropastasi niin se huolehtii peilikuvastasi. ;)

Amen! Tulosta tämä jääkaapin oveen ;)

 

[maggie]

Hei lumicki!

Omasta mielestä kuntoilu on paljon kivempaa kuin ruokavalion muuttaminen. Siksi alotin tammikuussa treenamisen (ehkä kuukauden tauon jälkeen) ja ruokavaliomuutoksen helmikuun alusta. Olen (tai olin) itsekin aika laiska treenaamaan mutta kun aloin kirjoittamaan kalenteriin tavoitteita ja suunnittelemaan treenikertoja niin homma alkoi luistamaan!

En usko että on olemassa mitään ihmekeinoja saada hyvä kroppa ilman treeniä. Ja kyllä se treeni voi olla hauskaakin! Itse harrastan tanssia kerran viikossa, raskasta mutta hauskaa, samoin uinti. Sinun pitäsis vaan löytää itsellesi sopiva treenimuoto. Jonkin verran treenaan pakollakin, esim. juoksua ja spinning vaikka en niistä erityisemmin tykkää, mutta olo on mahtava treenin jälkeen! Kuntosalitreenistä minä taas pidän, siitä on tullut ihan hauskaa puhaa, varsinkin jos menee kaverin kanssa!

Sitten kun saa treenin kulkemaan niin ruokvaliokin paranee kun itsestään: ennen treeniä ei varmasti halua syödä epäterveellisesti ettei tule huono olo ja treenin jälkeen ei herkkuja tee edes mieli! Joten ylös ulos ja lenkille! Toivottavasti sinäkin tulet huomaamaan treenamisen ilon!

 

[lumottu]

Minullakin on ollut aika, jolloin uskoin että en pidä liikunnasta. Nyt olen onnellinen, että pääsin sen yli. Huonoja liikuntakokemuksia tulee, jos aloittaa liian rankasti. Lajien kokeileminen tosiaan myös kannattaa. Tanssillisiakin lajeja on vaikka mihin makuun ja erityisesti punttiksella käynti on tietysti aivan mahtavaa. Juoksemisen aloitin itse ohjelmalla joka oli jotain sellaista kuin "näin jaksat juosta 30 minuuttia yhteen menoon". Siinä juostiin aluksi (lämmittelyn jälkeen) aina 2 minuuttia ja käveltiin 5 minuuttia yhteensä puolen tunnin ajan kolme kertaa viikossa. Joka viikko juoksua lisättiin puolella minuutilla ja kävelyä vähennettiin saman verran. Aloitin ton terveydellisistä syistä ja hampaat irvessä, mutta nopeasti juokseminen muuttui todelliseksi henkireiäksi ja rentoutumiseksi.

 

[Venla]

Ei kannata tehdä liian rajua muutosta liikunnan suhteen, jos sen aloittaminen tuntuu hankalalta. Olen kuitenkin ihan varma, että joku kiva laji löytyy. Lajeja on pilvin pimein, kuntonyrkkeilystä seinäkiipeilyyn ja diskotanssista voimailuun. Kokeile vaikka tennistä Nintendo Wiillä, siinäkin tulee hiki. :D Liikkuminen vie myös aikaa turhalta pullansyömiseltä, vaikkei olisi niin raskastakaan. Monia tsemppaa se, kun saa kaverin mukaan touhuamaan. Kävelylenkit ovat sitäpaitsi todella hyvä tapa pitää aineenvaihduntaa vilkkaana.

Mä puhun aina itse säännöllisen syömisen puolesta. Ja monipuolisen. Koska oot itse jo kuitenkin pieni, eikä tarvi pudottaa painoa, riittää kun syöt siten, että olo pysyy hyvänä. Ilman ähkyjä ja sokerihumalatiloja. Pienillä muutoksilla saa aikaan jo ihan tuntuvaa ja näkyvääkin keventymistä. Ilman liikuntaa pelkällä ruokavalion muutoksellakin saa kyllä painon putoamaan, mutta mitään kiinteytymistä ei tapahdu. Itse esimerkiksi olen saanut uuman vasta ihan hiljattain, ja se on liikunnan ja lihaksistumisen ansiota. Laiha ja tasapaksu pötkyläkroppani on täysin yllättäen muuttunut naisellisemmaksi samalla, kun olen saanut lisää lihaksia! (Ja varmaan läskiä kanssa. Entässitte!!1!)

Kukaan ei muuten varmasti vahingossa tule liian lihaksikkaaksi.

Toivottavasti en loukkaa, mutta mä luulin tovin aikaa, että tuo aloitusposti oli huumorimielessä tehty. "Haluan hyvän kropan, mutten halua tehdä sen eteen mitään..." Ja että kesä menisi pilalle, jos ei kroppa muutu. Kannattaa ehkä tarkistaa vähän sitä minäkuvaa ja asennetta tässä kohtaa.

 

[lumicki]

Toivottavasti en loukkaa, mutta mä luulin tovin aikaa, että tuo aloitusposti oli huumorimielessä tehty. "Haluan hyvän kropan, mutten halua tehdä sen eteen mitään..." Ja että kesä menisi pilalle, jos ei kroppa muutu. Kannattaa ehkä tarkistaa vähän sitä minäkuvaa ja asennetta tässä kohtaa.

:D joo kyllähän mä vähän itsekkin naureseklin kun mietin miten typerältä kuulostaa...mut sit ajattelin et antaa mennä, kun kerta kumminkin noin ajattelen...

Kiitän kaikkia vaivaa nähneitä tähän asti tulleista hyvistä vastauksista

 

[Jane_O]

Lumicki toi sun ekan postin alkukuvaus kuulostaa kovasti omalta tilanteeltani viime vuonna. Olin varsinainen sohvaperuna: vedin hamppareita ja karkkia vähän liian nopeaan tahtiin ja liikuntani oli nollassa. Tila missä olin, oli pidemmän aikavälin tulos, mm. sairastin masennusta vuosi sitten ja sen jäljiltä ei kauheasti ulkoisesta puolesta välittänyt. Kilojakin oli useamman vuoden aikana kertynyt, puhumattakaan viime syksystä. Nyt vaan vuoden vaihteessa tajusin, että hei, ei tästä tuu enää yhtään mitään, en halua taas kerran isontaa vaatekokoa, siihen en halua enää rahaa laittaa (pienemmät vaatteet on asia erikseen ;)). Lisäksi olin alkanut häpeämään ulkomuotoani. Onneksi sain ystävältäni kuukauden kortin kuntoklubille ja mikä vielä tärkeämpää löysin pakkotoiston <3. Minut auttoi alkuun erityisesti dieetti-ketju ja sen eka viesti perusohjeineen. Vaikka et taida tosin painonpudotuksen tarpeessa ollakkaan, mutta ihan hyviä ohjeita tuossa ketjussa on sellaiselle, jonka ruokavalio on persiillään. Kalorit vaan sen mukaan mikä on tavoitteena.

Kaloreita laskeskelemalla olen huomannut, että nälästä ei tarvitse kärsiä. Olen myös huomannut että herkutella voi ilman karkkiakin, esimerkiksi rahkaletut ja mansikat on ihan parasta nannaa ja siis täysin sallittu herkku! Itse asiassa se on laittanut tässä ketjussa silmään, että kukaan ei ole kunnolla teroittanut sitä asiaa, että ruokavalion siivoaminen tai edes dieetti ei tarkoita herkuista luopumista, vaan niiden muuttamista terveellisempiin versioihin. Eli terveellisiä herkkuja löytyy kyllä pilvin pimein. Plus esim tikkari on vähäkalorinen, mutta makustelua riittää pitkäksi aikaa.

Liikunnan suhteen kannattaa vaan kokeilla ja kokeilla, itse olen kyllä nyt hieman hurahtanut tuohon salilla käymiseen (peevelin flunssa vaan katkaisi hyvän putken, parantuis nyt nopeesti...!!). Olen siitä aina ajatellut etten jaksa yksin käydä ja etten siellä mitään osaakaan, mutta innostuinpas vaan siitäkin :dance:.

Eli mulla proggis etenee toistaiseksi hyvin, olen saanut itseni jopa addiktoituneeksi liikunnasta, mitä en ikinä uskonut puoli vuotta sitten, jolloin olin niin sohvaperuna kun olla vaan ja voi. Ja nuo motivoivat kuvat on kyllä yks parhaimpia keinoja saada motivaatiota liikuntaan tai terveelliseen ruokavalioon. Eli tsemppiä sinullekin, toivottavasti löydät sinulle hyvät keinot unelmasi saavuttamiseen. Se pitää vaan muistaa, että ulkomuotoasioissakaan vaan harvemmin saa mitään "ilmaiseksi" ;).

 

[Looza]

Sen verran komppaan edellisiä, että liikuntaan VOI oikeasti addiktoitua ihan tosissaan, vaikka olisi ollut sohvaperunakin elämänsä ensimmäiset 23 vuotta tms. Jopa niin pahasti, että sitten ongelmana on enemmänkin se, miten malttaa pitää lepopäiviä ja levätä esim. rasitusvammojen aikana. Noh, ongelma tämäkin..

Mielestäni liikuntaan ainakin alkuvaiheessa on hyvä "lempeästi pakottaa" itseään. Ei siis hampaat irvessä, itku kurkussa, mutta kun ihminen vain valitettavasti alussa vastustaa muutosta, voi sellaisen liikunnallisen elämäntavan opettelu viedä pitkänkin ajan. Tuokin riippuu tietenkin ihmisestä, mutta itse olen ainakin joissakin asioissa niin peruslaiska, että rehellisesti sellaisen "jee, tänään on kauan odotettu tanssitunti"- asenteen oppiminen vei kyllä aikaa, enemmän kuin viikon tai kuukausia. Itselle sopivan lajin löytäminen on tärkeää, mutta ei vaikeaa nykyään, kun esimerkiksi kuntosalien tms. lukkujärjestykset suorastaan pursuavat erilaisia jumppia, tanssitunteja, pilatesta ja kuntonyrkkeilyä. Niistä ohjaamattomista liikuntamuodoista sitten puhumattakaan.

Unelmakropan saavuttaminen on kyllä oikeasti (ison) työn takana, riippuen tietenkin siitä, minkälaista kroppaa tavoittelee. Laihaksi pääsee oikeasti tosi helposti, se ei vaadi kuin vähäistä syömistä. Lihaksikkaan, vähärasvaisen, mutta silti suorituskykyisen kropan saavuttaminen onkin sitten haasteellisempi juttu. Toki tässäkin, nälkä kasvaa syödessä.. Mutta niinkuin tässä ketjussa on monesti todettu, itsekin kyllä nykyään ajattelen enemmän niin päin, että syön terveellisesti ja harrastan rakastamiani liikuntalajeja niin paljon kuin ehdin / jaksan. Kroppa tulee sitten siinä sivussa, eikä ainakaan vielä ole hirveästi negatiivisia muutoksia sillä saralla ilmennyt ;)

 

[lumicki]

Jane_O kiitos monista hyvistä vinkeistä
tota dietti-ketjua olenkin nyt pikkuhiljaa selannut läpi ja hyviä vinkkejä sieltäkin tarttuu.
...itsellänikin taipumusta masennukseen on, mutta see on jatkunut niin pitkään että koen sen tavallaan osaksi persoonaani(lue:en sairaudeksi).