Sektion jälkeinen saleilu/jumppailu!?

[Katya]

Elikkäs arvon leidit, onko ketään kenelle tehty suunniteltua sektiota? Sellaiseen olen todennäköisesti menossa ja nyt jo huolettaa miten sen jälkeen sujuu tuo urheilu. Lähinnä mietityttää kova saliharjoittelu ja saliharjoittelu ylipäätänsä, kuinka kauan pitää antaa haavan parantua ennen kuin voi palata maksimiharjoitteluun tai edes salille? Toki ymmärrän maalaisjärjellä, että aikaa menee:jahas: Kun ei leikkauksista minkäänlaista kokemusta ole ja mietin et ei kai mitään vuotta tarvitse odottaa ennen salille menoa?:curs: Sitten jos joku kertoisi kokemuksiaan miten nopeasti on päässyt juoksemaan, kahvakuulailemaan, spinningiin yms. :dance:
Ja siis kysyn kokemuksia, lääkäriltä olen kysynyt ja ympäripyöreästi vastaa. On itse sen näköinen täti, ettei liikuntaa ole harrastanut ikinä joten ei ota mun huolta tästä kuuleviin korviin:D Tietenkin kaikki ovat yksilöitä ja paraneminen yksilöllistä! Kiitos ja kumarrus.

 

[Laurasia]

Minä voin myös ympäripyöreästi vastata, kuten töissäkin (tosin itse näytän siltä että olen joskus mahdollisesti hieman liikuntaa harrastanutkin), omia kokemuksia ei vielä.Odottelisin rauhassa jälkitarkastukseen asti eli 7-12 vko synnytyksestä, niin saa haava ja kudokset parantua rauhassa, kuitenkin aika voimilla ne vatsalihaksesi siinä revitään... Tuolloin voit lekurilta kysyä hänen mielipidettään.
Joillakin on tässä vaiheessa (7-12vko) vielä vaikeuksia nousta aamuisin sängystä, toiset ovat aloitelleet jo liikuntaa. Maksimiharjoittelua, jossa vatsaontelon paine kasvaa ei kannata mielestäni alle puolen vuoden touhuta, tyrien hommaaminen ei ole kivaa. Vuotta ei tarvitse olla salilta poissa.
Varmasti tapaat vielä lähempänä gynekologin jolta voit kysellä, voit vaikka häiriköidä sitä kysymyksilläsi koko sektion ajan :D

 

[Isla]

Jälkitarkastuksen jälkeen, jos vain kaikki ok. Mulle lääkäri sanoi, että saat tehdä oman voinnin mukaan. Menin salille 2 kk sektion jälkeen. Tein oman voinnin mukaan pikkuhiljaa koventaen treenejä. Oikeastaan keskityin lähinnä aerobiseen treeniin kuten spinningiin. Vatsoja tein alkuun vain syville lihaksille kuten hooveria. Itse toivuin todella nopeasti sektiosta ja olisin voinut mennä salille jo paljon aikaisemmin. Kovin yksilöllistähän se on, kuinka kukin siitä toipuu. Varmasti hyvä peruskunto ja lihaksisto auttaa parantumaan nopeammin.

 

[Smart]

Mä voin noihin edelliisiin vastauksiin vain lisätä, että hommaat sellasen tukiliivin jo valmiiksi. Ulkomaisissa nettikaupoissa on näitä paljon tarjolla ja joissain maissa ne puetaan jo sairaalassa. Se tukee leikkaushaavaa ja ainakin mulla poisti kiputuntemukset melkein kokonaan. Tuo liivi auttaa samaan vatsan todella nopeasti littanaksi (siis niin että on litteä myös ilman sitä liiviä) rauhallisen jumpan lisäksi.

 

[Katya]

Kiitosta vastauksista Taidan keskittyä itsekin alussa vaikka siihen spinningiin, salia pikkuhiljaa. Ja toi tukiliivi on pop, hankin ehdottomasti :dance:

 

[Tähtisilmä]

Elikkäs arvon leidit, onko ketään kenelle tehty suunniteltua sektiota? Sellaiseen olen todennäköisesti menossa ja nyt jo huolettaa miten sen jälkeen sujuu tuo urheilu. Lähinnä mietityttää kova saliharjoittelu ja saliharjoittelu ylipäätänsä, kuinka kauan pitää antaa haavan parantua ennen kuin voi palata maksimiharjoitteluun tai edes salille? Toki ymmärrän maalaisjärjellä, että aikaa menee:jahas: Kun ei leikkauksista minkäänlaista kokemusta ole ja mietin et ei kai mitään vuotta tarvitse odottaa ennen salille menoa?:curs: Sitten jos joku kertoisi kokemuksiaan miten nopeasti on päässyt juoksemaan, kahvakuulailemaan, spinningiin yms. :dance:
Ja siis kysyn kokemuksia, lääkäriltä olen kysynyt ja ympäripyöreästi vastaa. On itse sen näköinen täti, ettei liikuntaa ole harrastanut ikinä joten ei ota mun huolta tästä kuuleviin korviin:D Tietenkin kaikki ovat yksilöitä ja paraneminen yksilöllistä! Kiitos ja kumarrus.

Mulle tehtiin ekasta lapsesta sektio, kun ei mahtunut alakautta. Eli suunniteltu sektio oli kyseessä.
Ohjeeksi mulle annettiin että kuuteen viikkoon synnytyksestä ei tulisi lähteä treenaan salille,
koska sektiotikit eivät kestä treeniä. (Ohje tuskin kolmessa vuodessa muuttunut).
Kevyttä kävelyä voi alkaa tehdä heti kun siltä tuntuu. Mut sektion jälkeen on hyvä malttaa odottaa toipumista.
Se on kuitenkin iso leikkaus ja iso haava mille pitää antaa aikaa parantua.
Varsinkin vatsalihasten treeni tulee aloitella hissukseen.

 

[Pauke]

Olisi mielenkiintoista lukea lisää kokemuksia sektion jälkeisistä treenikokemuksista, jos joku jaksaa kirjoitella. Itse tässä juuri salille palailemassa ja suunnitellusta sektiosta n.3kk. Jälkitarkastuksessa yksityisellä lääkäri sanoi, että saa alkaa treenaamaan ja "saat nostella ihan mitä ja ketä tykkäät... " Että näin. Treenaaminen ei vaan varsinkaan vatsan kohdilta tunnu niin hyvältä, kuin aikaisemmin ja tulee oltua aika varovainen... Mutta hiljaa hyvä tulee...

 

[PMLats]

Olisi mielenkiintoista lukea lisää kokemuksia sektion jälkeisistä treenikokemuksista, jos joku jaksaa kirjoitella. Itse tässä juuri salille palailemassa ja suunnitellusta sektiosta n.3kk. Jälkitarkastuksessa yksityisellä lääkäri sanoi, että saa alkaa treenaamaan ja "saat nostella ihan mitä ja ketä tykkäät... " Että näin. Treenaaminen ei vaan varsinkaan vatsan kohdilta tunnu niin hyvältä, kuin aikaisemmin ja tulee oltua aika varovainen... Mutta hiljaa hyvä tulee...

Mulla on takana kaksi sektiota, molemmat kiireellisiä.

Ekan sektion jälkeen en saanut sairaalasta oikein mitään ohjeita toipilasajalle. Kauppakaseja aloin kantamaan muutama vko leikkauksesta, ja salille palasin noin puolitoista kk. sektiosta. Olin suht kivuton, ja lähinnä huolissani vatsalihasten keskellä olleesta raosta. Treenailin aika normaalisti pikkuhiljaa rankemmin tuntemusten mukaan.

Toinen synnytys päättyi myös sektioon n. 2 vuotta ekasta. Tällä kertaa leikkaus ei sujunut ongelmitta. Vatsaan oli leikkausalueelle kasvanut hurja määrä kiinnikkeitä. Epikriisissä luki mm. "vatsaontelo täysin ummessa" ja "rakko liimautunut kiinni kohtuun". Tämän vuoksi jouduttiin leikkaamaan vatsaa auki sekä vaakasuunnassa (kuten ekassakin) että pystyyn. Vauvaa ei muuten saatu ulos. Leikkaus kesti kauan ja maha on tosi ruma edelleen 2 vuoden jälkeen :(

Luulenpa, että jos olisin malttanut toipua rauhassa ekan sektion jälkeen, olisivat sisuskalut säästyneet siistimpinä. Mutta malttia tai ohjeita ei ollut. Toisen sektion jälkeen sain 5 viikon täyskiellon kaiken muun paitsi vauvan ja maitopurkkia kevyempien esineiden nostamiseen. Kevyen kahvakuulailun aloitin noin kaksi kk synnytyksestä eli jälkitarkastuksen jälkeen.

Pelkkä kivuttomuus ei tarkoita, että leikkausalue olisi parantunut. Kiinnikkeet voivat aiheuttaa myös kipuja (ei tosin itselleni), ja niistä on haittaa ainakin sitten jos joskus joutuu uudelleen vatsan alueen leikkaukseen. Malttakaa siis nostelun kanssa - muutama viikko lisätaukoa treeneistä ei lopulta ole yhtään mitään

 

[Smart]

Luulenpa, että jos olisin malttanut toipua rauhassa ekan sektion jälkeen, olisivat sisuskalut säästyneet siistimpinä. Mutta malttia tai ohjeita ei ollut. Toisen sektion jälkeen sain 5 viikon täyskiellon kaiken muun paitsi vauvan ja maitopurkkia kevyempien esineiden nostamiseen. Kevyen kahvakuulailun aloitin noin kaksi kk synnytyksestä eli jälkitarkastuksen jälkeen.

Pelkkä kivuttomuus ei tarkoita, että leikkausalue olisi parantunut. Kiinnikkeet voivat aiheuttaa myös kipuja (ei tosin itselleni), ja niistä on haittaa ainakin sitten jos joskus joutuu uudelleen vatsan alueen leikkaukseen. Malttakaa siis nostelun kanssa - muutama viikko lisätaukoa treeneistä ei lopulta ole yhtään mitään

Samaa mieltä!
Mulla oli myös se rako vatsalihasten välillä tosi pitkään. Tästä syystä olin kauan tekemättä mitään jumppia vatsalle pl. lankut. Vaikka mä en ole vieläkään mikään älyttömän ahkera treenaaja, ovat vatsalihakset ulkonäöllisesti samalaiset kuin ennen raskautta. Tosin siitä voimatasosta mikä oli ennen, voin vain nähdä unta. Kaikki aikanaan.

Kannattaa oikeasti malttaa treenata aluksi ihan rauhallisesti. Jos sitä on joskus ollut kunnossa, niin kyllä sitä pääsee taas kuntoon vaikkei aloittasikaan treenaamista heti seuraavana päivänä.
Nyt näyttää olevan trendinä, ettei raskaus saa näkyä hetkeäkään kropassa ja vanhoissa rutiineissa pitää olla kiinni taas jo ennen kuin lapsi on oikeastaan edes syntynyt. Tv:ssä on kaiken maailman supermarjoja, jotka tekevät omien sanojensa mukaan vatsalihasliikkeitä jo sairaalassa, heti sektion jälkeen... Olihan se jenkkidokkari taannoin missä langanlaihat naiset käyttivät raskauden lisäämää energiankulutusta laihtuakseen entisestään. He olivat kalorivajeella ja urheilivat kuin ennenkin. Voi vain kuvitella miten tämä vaikuttaa sikiön kehitykseen, varsinkin aivojen.

http://amandafitpregnancy.tumblr.com/ Tuossa myös yksi kertomus treenistä sektion jälkeen. Aika tohinalla on jatkanut treenailua. Kirjoittaja tosin valittaa haava/arpialueen turvotusta ja kipuilua aina treenin jälkeen vielä pitkään. En ihmettelisi yhtään jos olisi kyse kiinnikkeistä.

 

[Symppisp]

Minulle tehtiin suunniteltu sektio vajaa 4 vuotta sitten.

Minä sain sairaalasta ohjeet olla saleilematta 3kk ajan, eli jälkitarkastuksen jälkeen vasta aloitin. Mielestäni tuo 3 kuukautta on syytä olla rauhassa juuri tuon vatsalihasten välisen raon vuoksi. Kun ei kyseessä ole mikään maailmanloppu kuitenkaan. Tietysti tuon 3 kuukauden aikana kävelin ja pyöräilinkin rauhallisesti mutta mitään lihaskuntoa en tehnyt. Mikään himotreenaaja en kyllä koskaan ole ollut että sikäli oli helppoa olla ilman treeniä mutta sektion jälkeen pääsin suunnitelmallisesti muutamassa kuukaudessa kohtuulliseen kuntoon. Oikeastaan säännölisen saliharrastuksen aloitinkin vasta lapsen saannin jälkeen, ja lähtökunto oli rapakunto...

Palauduin sektiosta täysin, vain arpi jäi.

Mielestäni on ihmeellistä, että kaiken maailman tositeeveiden mukaan synnytyksen jälkeen pitäisi heti olla siinä kuosissa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kyllä palautua ehtii, miksi kiirehtiä?

 

[Katya]

Aina vaan kipeytyy...

Just. Aloittelin jumppaamisen siinä reilu 3kk leikkauksesta spinningillä ja 4kk jälkeen aloitin bodypumpit. Haava tai arpialue kipeytyy edelleen varsinkin kun vähän useammin tekee kuin sen 2 kertaa viikossa. Kuulia kanssa heiluttelen kotosalla ja siitäkin pikkasen ärtyy, 10 ja 12 kg eli ei noillakaan kovaa tuu tehtyä. Vatsoja EN tee. Onkos tämä ihan normaali ja uskaltaako jumppailla, kokemuksia kiitos. Ketuttaa. Niin ja 1.10 tulee tasan 5kk sektiosta, haava vaakatasossa. :jahas:
Toinen raskaus suunnitteilla, joskus vuoden alkupuolella yritetään niin en haluaisi nyt omalla toiminnallani aiheuttaa pahoja kiinnikkeitä. Toinenkin todennäköisesti tulee sektiolla... vai kuinkakohan pitkään niitä kiinnikkeitä syntyy leikkauksen jälkeen vai tuleeko niitä lisää koko loppuelämän? :D älkää naurako tyhmälle :D

 

[Wildfire]

Mulle tehtiin 3 (2 kiireell. ja 1 suunn.) sektiota tasan kolmen vuoden sisällä. Viimesimmästä on nyt kulunu reilu 4 vuotta. Joka kerta olen aloittanut liikkumisen "täysillä" n. 3 kk:n jälkeen. Arven kohdalla tuntui aluksi pientä kipua, meni ohi nopeasti. Nyt arpi on jo vaalea. Ihme ja kumma, kun vatsaan ei ole 3 raskauden jälkeenkään jäänyt "löysää" nahkaa

Mulla noita kiinnikeitä oli tullu heti ekan sektion jälkeen. En tiedä mikä tuolla sisällä on nyt tilanne, mutta ei ole ollu kyllä minkäänlaisia tuntemuksia tai kipuja (koputtaa puuta)