Voisin itekki kirjottaa tähän treadiin oman tarinani...
Ensimmäiset häiriöt tuli n. 16v hiihtokilpailussa, eihän sitä sillo tienny että mikä on, kun yhtäkkiä iski hapot kaameiks ja ei jaksa mennä eteenpäin. Sit tais samana talvena tulla uusiks sama ongelma ja sillo alko hälyttää, että nyt ei oo kaikki oikein. Sitten vaan lääkäriin ja EKG.tä ottamaan. Käyrät olivat aivan normaalit, tietysti kun ei sillon ole mitään häiriöö käynnissä.
Sit joskus kesällä olin juoksemassa ja siellä tuli taas häiriö eli pulssi sinne 220-240. sillä kertaa se kesti ainakin 20min, jo onneks kerkesin sitten mennä terveyskeskuskeen ja siinä sit selittää et on rytmihäiriö päälllä ja pitäs saaha äkkiä EKG, kun loppuu millon tahansa. Oli muuten vähän pihalle ne tätit siinä :D Käyrästä tuli tollanen->
http://www.aijaa.com/v.php?i=3367257.jpg eli levossa syke 170vaikka makaa selällään sängyllä..
Sitten käyrän kanssa sydänlääkärille ja pohtimaan mikä on kyseessä. Tultiin siihen tulokseen että sydämessä ois ylimääräinen hermorata, mistä tulee sähkökierre sitten eli hienolta nimeltä supraventrikulaarinen takykardia. Sitten suoraan tähystys jonoon ja polttamaan hermo poikki. Oli muuten aika härski tunne kun tungetaan nivusista 5letkua suoraan pumppuun ja säädellään sykettä tietsikalta (joka muuten kaatu kesken operaation:lol2
30-260välillä ja kattoo monitorsta millasii käyriä siel kulkee. vajaan tunnin tätä pulssin vaihtelun jälkee löyty oikee kohta ja uutta letkua sisään ja polttaa hermo poikki. Sit ne viel kokeili saaha häiriöö takas päälle, muttei onnistunut. Sillo oli kyllä aika voittaja fiilis, että pääsi tosta eroon ja pääsee kunnolla treenaamaan, eikä oo enää ikinä sitä pelkoa, että millon tulee taas häiriö.
Mut niinhän siinä sit kävi et vajaa vuos operaatiosta tuli kisassa ihana rytmi.. Voi sitä vitutuksen määrää :curs: Näitä tulee nykyäänkin aina silloin tälllöin ja AINA rasituksessa. Mutta ei ole kuitenkaan riippuvainen rasituksen määrästä vaan voi tulla ihan kevyellä hölkällä ja joskus voi vetää aivan täysiä eikä tule mitään. Uusi tähystys voisi auttaa tai olla auttamatta, mut ainakin tällä hetkellä täytyy vaan elää tuon kanssa. Häiriön pitäisi ainkin olla täysin hyvänlaatuinen, mistä ei pitäsisi seurata mitään vakavampaa, mutta on sisäkin vittumaisempi kun se tulee. mutta tuskin ikinä voi pumpun kanssa olla liian varuillaan.
Normaalia elämäähän tämä ei mitenkään haittaa, mutta kun treenaaminen on jäänyt vereen ja voitte varmaan kuvitella sitä vitutusta :curs: kun vetää kunnon fiiliksissä hyvän treenin mikä loppuu kun seinään tämän takia? Motivaatiot o tippuna aika reippaasti nyt syksyn aikana, mut kyl tästä koitetaan pikkuhiljaa saaha taas takas!
Ainiin, kerrotaan vielä vähän vastakkainen tapahtuma tälle, mikä on tullut vaan yhesti. Kerran kovassa saurvarinne treenissä tippu syke yhtäkkiä 200->130 ja oli siinä noin 4min ja nousi taas takas sinne 160. :wtf: Tästä ei oo vieläkää tietoo liittyykö tämä tähän mun tautiin vai mihin??
Sen oon huomannu, että kova yskäisy tai hengityksen pidättäminen voi laukausta rytmin pois, muttei sekään aina toimi. Tälläkin foorumilla varmasti joillakin on samanlaisia ongelmia, niin voisi laittaa jotai "jippaskonsteja" mikä auttaisi noihin. Tiedän, etten ole hyvä kirjottamaan, mutta toivotaan että saatte selvää ja jaksatta lukea läpi. Ja jos jotai sielun kaveraita on, niin ois mielenkiintoita kuulla kans muitten omia kokemuksia noista..
hommaa.
