Perinteinen salitreeni vs. funktionaalinen harjoittelu?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja crocho
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
27.2.2006
Viestejä
102
Treenaan tätä nykyä taas jäsenyyssalilla ja sellaisen huomion olen tehnyt sivusilmällä, että kyseisen salin personal trainerit eivät ohjaa naisia enää ollenkaan perinteisen salitreenin pariin. Vapaat painot ja jopa laitteet kierretään kaukaa samoin kuin kyykkyteline. Kyykkyä kyllä tehdään, mutta semmoisella trendikkäällä funktionaalisella tavalla kahvakuulan avustuksella. Kaikenlaisia vempaimia käytetään paljon, mutta ne ovat juuri kahvakuulia, jumppapalloja, korokkeita yms kivan värikkäitä ja söpöjä esineitä.

Tavallaan olen tyytyväinen tähän trendiin, koska sehän vain tarkoittaa että kyseiset kanssatreenajattaret eivät siis kilpaile kanssani samoista laitteista tai käsipainoista. Mutta mitä mietteitä muissa punttimimmeissä herättää funktionaalinen treenityyli verrattuna perinteiseen salitreeniin?

Omasta mielestäni naisille olisi hyvä tehdä myös voimatreeniä ja sitä ei tällaisella jumpalla taida saavuttaa. Arvelisin positiivisena puolena, että funktionaalinen treeni on hyvä keskikropalle, koska vatsan seutu on mukana monessa liikkeessä tukemassa. Luin myös aiheeseen liittyvän kirjan, jossa neuvottiin tekemään tasapenkkiä tangolla niin, että teet samalla jalkojen nostoja. Tuo tuollainen menee jo yli hilseen, en sentään ole nähnyt vielä kenenkään salilla tuota toteuttavan. Itse taidan olla sen verran kaavoihini kangistunut, että en tule korvaamaan perinteisiä treenimenetelmiä tällä funktionaalisella treenillä, mutta joitain vatsalihastreeni-ideoita voisin sieltä ammentaa.
 
Mielenkiintoinen avaus! On hassua, miten yhdestä trendistä tulee aina hetkeksi se "ainoa oikea" tapa tehdä asioita, pitkään se oli body treenaaminen, nyt se tuntuu olevan crossfit / funktionaalinen treeni. Itse olen tosiaan huomannut, että omalla salilla porukka sotkee enakkoluulottomasti kaikkia pikkuisen keskenään. Muiden treeneissä näkee elementtejä funktionaalisesta + painonnostosta + crosfitistä. Mielestäni on hyvä, että jengi alkaa liikkumaan monipuolisemmin ja haastamaan omaa kroppaa ja mieltä. Itse uskon, että ei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita vaan tärkeintä olisi haastaa itseään jatkuvasti ja kokeilla ennakkoluulottomasti eri lajeja ja tyylejä ja myös sotkea niitä omaan treeniinsä. Kyse on myös tavotteista, mitä haluat treenaamisellasi saavuttaa? Hyvän mielen, kyvyn osata uusia taitoja, haastaa fyysisiä taitojasi, kehittää lihasta tms.? Nykyisin treenaamisesta löytyy niin paljon lisämateriaalia (netti, lehdet, kirjallisuus), että kaikkea on mahdollista kokeilla ja myös vaatia omilta PT:eiltään. Enää asiakkaalle ei riitä nelijakoinen ohjelma, vaan osataan kyseenalaistaa ja vaatia myös sellaisia treenejä, jotka haastavat kehittämään vaikkapa tasapainoa tai liikkuvuutta.

Näissä trendeissä ärsyttää kuitenkin se, miten niistä tulee "yksi ainoa totuus" jota ei saa kritisoida tai haastaa lainkaan. Jokaisella treenimetodilla on kuitenkin paikkansa ja tarpeensa. Esimerkiksi body treenaaminen oli pitkään aikaan ainut oikea tapa kasvattaa lihasta, nyt crossfitt on näyttänyt että lihas kasvaa toisenlaisellakin treenillä. Crossfit taas on välillä hiukan ylimielinen väittäessään, että on "ainut kova laji maailmassa" ja painonnosto on välillä liian sisäänpäin lämpiävää. No, kumarrat toisaalle niin pyllistät toiselle (vai miten se meni).

Se on vain harmi, jos varsinkin naiset jättävät kyykkypaikan rauhaan. Lisää leidejä kyykkypaikoille oli tyyli treenata mikä tahansa! :-)
 
Komppaan Kisulia siinä, että ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä asioita. Kuluneen vuoden aikana tuntuu treenimetodit muuttuneen aloittelijoilla radikaalisti ja siksi varmaan asiaan on tullut kiinnitettyä huomiota. Funktionaalistyyppinen treeni näyttää sivulta seurattuna erittäin tehokkaana kunnonkohotusmenetelmänä, ainakin silloin kun se personal trainer on siinä vieressä natseilemassa. Kovin ovat naiset tuskissaan ja hiki virtaa, kun liikkestä siirrytään toiseen kuntopiirimäisesti ilman sen suurempia taukoja. Jos tuolla intensiteetillä vedetään jokainen treenikerta myös ilman traineria, niin varmasti kunto kohoaa aloittelijalla nopeasti. Minä näen kuitenkin tällaisen ennemminkin aerobisena harjoitteena, koska toistomäärät ovat melkoisen suuret, 20-25. Ja koska kyykkykin tehdään sen kahvakuulan avulla niin, että ylös noustessa nostetaan vielä kahvakuula suorille käsille, niin siinä ei voida käyttää suuria lisäpainoja eikä jalat saa voimatreeniä.

Kuntosaleille trendi on varmasti kannattava, sillä samalla rahalla tämänkin tyyppiset treenaajat salille tulevat, mutta eivät kuluta kuntosalilaitteita. Perinteisen treenaajan kannalta tämän voi nähdä myös riskinä siinä, että vapaiden painojen ja laitteiden tarjonta ja huolto heikkenee kysynnän vähentyessä, jos siis trendi kasvaa ja vahvistuu. Crossfitistä sen verran, että se ei mielestäni ole uusi laji. Sehän on kuntopiiriä, tosin uudella nimellä ja trendikkäämmin markkinoituna.
 
Juu, kiintoisa avaus! Itse sekoitan ohjelmaan molempia, mutta painopiste perinteisessä salitreenissä. Vedän siis jonkun funktionaalisen sarjan aina johonkin väliin vaihtelun vuoks ja kun tekee mieli tavallaan keventää ohjelmaa hieman. Ja ehkä jonkun liikkuvuuden kehittymiseks...
 
Mä alan ainaki ite olla jo suhteellisen sekasin kaikista termeistä. Keskusteluun otettiin Crossfitkin mukaan, ja crossfitin puolesta täytyy se sanoa, että tollasella treenillä ei oo mitään tekemistä sen kanssa. Crossfittiin toki kuuluu kaikki hauskat omalla painolla kikkailut sekä kahvakuula, mutta myös hyvin oleellisena osana levytangolla tehtävät nostot, ihan ykkösinä ja sarjoina. Eli voimaa siinä kertyy kyllä, mutta en loppujen lopuks tiedä, onko se lihasten kasvatusmenetelmänä niin kauheen erilainen kun punttitreenikään (eli painojen avulla ne lihakset siinäki kasvaa..). Siinä on vaan myös hyvin tehokas aerobinen/anaerobinen treeni koko ajan/kilpailukaudella (metcon), joka polttaa kivasti sitä ylimäärästä silavaa ja pitää intensiteetin korkeella sekä treenaa kroppaa kivan monipuolisesti.

Tosta treenistä sanoisin, että sellasta "lempeää" salilla käyntiin tutustumista vanhemmille rouville.. Koko kropalle rasitusta, ei liian äijämäistä, eikä liian isoa kynnystä alkaa treenaamaan. Palvelee tarkoitustaan, funktionaalinen treeni oikein läpivietynä on varmasti tehokasta, mutta ehkä vähiten oikeasti lihaksia kasvattavaa, vai oonko ihan väärässä? :)
 
Voisiko kyse olla osaltaan paitsi tarjoajien, myös kysynnän muuttumisesta? Halutaan enemmän funktionaalista treeniä ja tavoitteet eivät välttämättä ole ensisijaisesti voimatasojen kasvattamisessa ja lihasmassan lisäämisessä, vaan esimerkiksi naisellisen ja urheilullisen kropan saavuttamisessa, jolloin myös treeni on toisenlaista.

Olen itsekin siirtynyt perinteisemmästä harjoittelusta kuntopiirityyppiseen harjoitteluun. Olen kokenut saavani sillä juuri haluamiani tuloksia.
Voisiko olla myös niin, että salilla käy yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät halua kuluttaa treeniin pitkiä aika kerta- ja viikkotasolla? Lyhyet, tehokkaat sykettä kohottavat kuntopiirit sopivat siten paremmin tällaiseen treenityyliin kuin pidempiä palautumisaikoja vaativat perinteisemmät treeniohjelmat. Jos käy salilla 1-2 kertaa viikossa, on eittämättä tehokas koko vartalon treeni hyödyllisempi kuin kikkailu monijakoisella (toki sen yksijakoisenkin voi tehdä monella eri tavalla mutta lihasmassan huimaa kasvua tuskin on odotettavissa millään ohjelmalla sellaisella treenimäärällä).

Olisi myös mielenkiintoista kuulla, että onko esimerkiksi PT koulutuksessa tullut muutoksia?
 
Halutaan enemmän funktionaalista treeniä ja tavoitteet eivät välttämättä ole ensisijaisesti voimatasojen kasvattamisessa ja lihasmassan lisäämisessä, vaan esimerkiksi naisellisen ja urheilullisen kropan saavuttamisessa, jolloin myös treeni on toisenlaista.

Hyvä pointti. Täytyy huomioida, että toisten mieltä ei kutkuta tehdä iänikuisia 3x10 toistoja laitteilla ja punteilla. Se ei vaan motivoi, se on tylsää. Omasta mielestäni ei oo tylsää, mut suurimmasta osasta tuntemiani ihmisiä se on. Ja kuitenkin moni ihminen haluaisi tehdä hyvinvointinsa ja terveytensä eteen jotain ja nauttiakin siinä sivussa. Ehkä funktionaalinen treeni motivoi eri tavoin, mutta monilla sekin harrastus varmasti lopahtaa aivan kuten saliharrastuskin.

Itse aloin kiipeilemään vajaa kaksi vuotta sitten ja vähensin salitreeniä noin yhteen kertaan viikossa. Lihakset on kasvanut (mikä ei oikeasti olis kiipeilijälle hyvä jutu, kun lihakset painaa ;)), voimataso on noussut huikeasti ja kroppa on "aika" sporttisen näköinen. Kiipeily se vasta "funktionaalista" treeniä onkin, mut eniten se hivelee mieltä. Mut siis mikä oli pointti? Pointti taisi olla se, että ihmisillä on eri tavoitteita ja tavoitteisiin voi päästä monilla eri tavoin, yllättävinkin keinoin. Tavan tallaajalle monipuolisuus, vaihtelevuus ja motivoiva toimiminen olisi tärkeintä hyvinvoinnin kannalta. Ei se, että paljonko se patti on kasvanut kuudessa kuukaudessa.
 
Tässä keskustelussa menee nyt vähän yli se, mikä käsitetään FUNKTIONAALISENA treeninä. Esimerkiksi peruskyykkyhän on yksi funktionaalisemmista liikkeistä mitä maailma päällään kantaa, ja siksi on käsittämätöntä jos tätä tehdään vähenevissä määrin. Myös kahvakuulaharjoittelu on erittäin funktionaalista, samoin crossfit. Keep it simple.
Mitä näihin kikkailuihin tulee, niin niillekin on paikkansa. PTn tulee (tulisi) aina lähteä tekemään työtä asiakkaan näkökulmistä: Miten saada asiakas liikkumaan, minkälainen treeni palvelee ja varsinkin MOTIVOI asiakasta parhaiten. Jos asiakas vaikkapa pelkää kyykkyä tangolla kyykkypaikalla, ei häntä tule pakottaa siihen, vaan hakea muita vaihtoehtoja. Kun treenistä on tullut rutiini ja se on kivaa, voidaan mahdollisesti tähän kyykkyynkin joskus palata.

Funktionaalinen harjoittelu on myös erittäin hyvä tapa lisätä voimaa, kasvattaa lihaksia jne (ja joo, jos tavoitteena on keholavoille suuntaaminen, niin en teettäisi asiakkaalla VAIN funktionaalista treeniä vaan myös yksi lihasryhmä kerrallaan kohdentuvaa harjoittelua, mutta muistetaan että näitä suurin osa asiakkaista EI ole). Haastavaa se on, jos on tottunut tekemään peruspunttia hauis-ojentaja-olkapää kerrallaan ja vielä mieluiten penkillä selkänojan kanssa istuen. ;)

Kirjoitan varmaan nyt itsekin ohi aiheen, mutta muistakaa että läheskään kaikki salilla ohjaavat eivät ole personal trainereita, vaan "vain" kuntosaliohjaajia. Iso ero koulutuspohjassa!
 
Tässä keskustelussa menee nyt vähän yli se, mikä käsitetään FUNKTIONAALISENA treeninä. Esimerkiksi peruskyykkyhän on yksi funktionaalisemmista liikkeistä mitä maailma päällään kantaa, ja siksi on käsittämätöntä jos tätä tehdään vähenevissä määrin. Myös kahvakuulaharjoittelu on erittäin funktionaalista, samoin crossfit. Keep it simple.

Kyykkyähän voi tehdä ilman levytankoakin, vaikka kahvakuulan avulla. Kannattaa muistaa sellainen juttu, että monet pt:n asiakkaista ei välttämättä ole käyneet salilla ehkä ikinä ja lihaskunto on hyvin heikko. Lisäksi voivat olla esim. istumatyölaisiä, jolloin liikkuvuuskaan ei ole mikään maailman paras. Voi olla myös erilaisia niska- ja hartiavaivoja ja ryhtiongelmia. Joillekkin voi tietenkin sopia kunnon kova punttitreeni heti alkuunsa, mutta itselläni ainakin niska- ja hartiaongelmat ei lievittyneet isoilla painoilla tehtäessä. Mulla oli aikalailla jatkuva kireys koko yläkropassa, jota on lievittänyt oikeastaan vasta isojen painojen unohtaminen ja liikkuvuustreenin lisääminen. Sama kyykyn kanssa. Polvi kipeytyi, 2kk ilman minkäänlaista jalkatreeniä johon liittyi koukistus ja samalla kyykkylihakset kiristyi entisestään koska venyttelykin oli hankalaa. Nyt teen jalkatreeninä lähes pelkästään askelkyykkykävelyä omalla painolla kunnon venytyksellä ja muita kyykkyvariaatioita pelkän kepin kanssa. Lisäksi erilaisia lonkan loitonnuksia ja lähennyksiä, jotta liikkuvuus paranisi. Venyttelyjä unohtamatta.

EDIT: Niin ja tarkoitus on kyllä palata takaisin kovemman treenin pariin, kunhan ensin saan muut ongelmat korjattua...
 
Varmasti kyse on myös siitä mitä ihmiset hakevat ja haluvat, kuten HeatN sanoi.

Suhtauduin pitkään funktionaaliseen harjoitteluun "jotain naisten ja trendimiesten juttuja" -asenteella. Mutta kun viimeksi minut loistavasti korjannut urheilufysioterapeutti kertoi SM-kärkitason voimamiehestä, jonka treeniohjelmassa on kroppaongelmien takia varsin vähän itse voimatreeniä ja suhteessa hyvin paljon funktionaalista treeniä ptiämään paikat kunnossa, aloin kiinnostua asiasta tarpeeksi. Ja vaikka olen pitkään vannonut lähinnä "tangolla ja levypainoilla kaikki hoituu" -tyyppisen treenin nimeen, niin kyllä nyt on ainakin itselläni tuntunut tosi hyvältä ottaa mukaan tuollaista monipuolistavaa(*) treeniä, ja paikatkin tuntuu pysyvän paremmin kunnossa.

Kaikilla on varmaan eri makuja, ja kukin tehköön mistä tykkää tai mikä itselle sopii. :)

(*) Joo, sekä kyykyssä, mavessa että SJMV:ssä on kyllä kroppa hyvin laajalti käytössä, mutta painot ovat suhteessa tosi isot ja kropan linja sivusuuntiin verrattuna pysyy suorana. Itselleni on ainakin tehnyt erityisen hyvää tehdä a) tuntuvaa treeniä pienemmilläkin painoilla ja b) treeniä, jossa kroppa myös kiertyy eikä vain taivu eri paikoista linkkuun enemmän tai vähemmän.
 
Varmasti kyse on myös siitä mitä ihmiset hakevat ja haluvat, kuten HeatN sanoi.

Suhtauduin pitkään funktionaaliseen harjoitteluun "jotain naisten ja trendimiesten juttuja" -asenteella. Mutta kun viimeksi minut loistavasti korjannut urheilufysioterapeutti kertoi SM-kärkitason voimamiehestä, jonka treeniohjelmassa on kroppaongelmien takia varsin vähän itse voimatreeniä ja suhteessa hyvin paljon funktionaalista treeniä ptiämään paikat kunnossa, aloin kiinnostua asiasta tarpeeksi. Ja vaikka olen pitkään vannonut lähinnä "tangolla ja levypainoilla kaikki hoituu" -tyyppisen treenin nimeen, niin kyllä nyt on ainakin itselläni tuntunut tosi hyvältä ottaa mukaan tuollaista monipuolistavaa(*) treeniä, ja paikatkin tuntuu pysyvän paremmin kunnossa.

Kaikilla on varmaan eri makuja, ja kukin tehköön mistä tykkää tai mikä itselle sopii. :)

(*) Joo, sekä kyykyssä, mavessa että SJMV:ssä on kyllä kroppa hyvin laajalti käytössä, mutta painot ovat suhteessa tosi isot ja kropan linja sivusuuntiin verrattuna pysyy suorana. Itselleni on ainakin tehnyt erityisen hyvää tehdä a) tuntuvaa treeniä pienemmilläkin painoilla ja b) treeniä, jossa kroppa myös kiertyy eikä vain taivu eri paikoista linkkuun enemmän tai vähemmän.

Joo, olen itsekkin tullut siihen tulokseen, että kroppa(ni) pitää muustakin vaihtelusta kuin sarjamäärien ja toistojen muuttamisesta. Siksi aattelin tämän kuntoutusjakson jälkeen lisätä treeniin ainakin kahvakuulatunteja vaihtelun vuoksi. Keskikropallekkin kaipailin sellaisia laajoja kiertoja ja pt teki minulle muutaman liikkeen ohjelman sellaisia. Selkä tuntuu paljon vertyneemmältä ja ryhti pikkuhiljaa paremmalta.

Mietin, että onko erilaiset hyppysarjat funktionaalista treeniä?
 

Suositut

Back
Ylös Bottom