- Liittynyt
- 23.10.2005
- Viestejä
- 1 327
Tuli tuossa omia filmeja katsellessa mieleen, että mitenköhän paljon ihmiset enää kuvaavat perinteiselle filmille? Tietenkinhän on niitä, ketkä kuvaavat filmille koska eivät osaa kuvata digillä/eivät koe tarvetta siihen siirtymiseen. Mutta tarkoittaen lähinnäkin niitä, ketkä myös digimahdollisuuden ohessa kuvaavat filkalle. Itsellänikin tuo on lähinnäkin tunnelmointia 80-luvun DDR-kameran seurassa, aivan lyömättömät värit, kontrastit ja rakeet Filmille kuvaaminen on myös todella vaikeaa siinä mielessä, että ei tiedä yhtään heti jälkeenpäin, että onnistuiko se kuva, vaiko eikö(kun on niin tottunut digiin...). Tuossakin kamerassa ainoat kameran tarjoamat avut kuvaajalle on etsimessä heiluva valotusmittarin neula ja leikkokuvaetsimellä tapahtuva tarkennus, omalta kohdaltani todellakin back to basics Toisaalta filmi antaa todella paljon enemmän anteeksi kuvaajan virheitä, kuin mitä digillä kuvatessa
Mites on sitten kehityspalvelujen laita, luotetaanko kehityspalveluihin vai kehitetäänkö aivan itse? Itseä kyllä kovasti kiinnostaisi kehittää joskus kuvat itse, varsinkin kun katsoo erään suuren suomalaisen kehityspalvelun omalle kohdalle osuvaa onnistumisprosenttia. Tähän mennessä n.10% sinne lähetetyistä filmeistä tuhottu/hukattu siellä :wall: Itse olen ihan perustason kuvaaja, että rahallinen menetys noissa on ollut suhteellisen vähäistä, mutta vatuttaa tuo harrastelijaakin.:(
Mites on sitten kehityspalvelujen laita, luotetaanko kehityspalveluihin vai kehitetäänkö aivan itse? Itseä kyllä kovasti kiinnostaisi kehittää joskus kuvat itse, varsinkin kun katsoo erään suuren suomalaisen kehityspalvelun omalle kohdalle osuvaa onnistumisprosenttia. Tähän mennessä n.10% sinne lähetetyistä filmeistä tuhottu/hukattu siellä :wall: Itse olen ihan perustason kuvaaja, että rahallinen menetys noissa on ollut suhteellisen vähäistä, mutta vatuttaa tuo harrastelijaakin.:(