Yksi päivätreidaajan vaihtoehto on myös seurata markkinoiden trendiä pitkällä tähtäimellä ja toimia sen mukaan pitempien jaksojen ajan.
Trend is your friend.
Otan esimerkiksi viime vuosituhannen lopun tekno-osakkeiden yliarvostukset osakemarkkinoilla. Päiväkauppiaat jotka näkivät markkinoiden suunnan, shorttasivat yliarvostetui(mmi)lla teknoilla päivästä toiseen, ja keräsivät näkemyksellään tuottoa. Kunnes koitti päivä, jolloin kukaan ei enää puhunut osakesijoittamisesta ja indeksit olivat lasketelleet vuosia. Silloin päiväkauppiaat siirtyivät longipuolelle.
Mistä trendin sitten tunnistaa? Teoriassa osakemarkkinat ennakoivat suhdannekäänteitä puolesta vuodesta vuoteen. Jokainen sijoittamisesta kiinnostunut osaa varmasti poimia talousuutisista tiettyjä sanoja, kuten: työvoimapula, ennätysosingot, kotitalouksien luottamus huipussa, talouksien velkaantuminen huipussa, ATH-kurssitasot, isoja yrityskauppoja ja järjestelyjä, asuntojen hintataso, pitkään jatkuneet koronnostot (tosin EKP:n kannalta pienen Suomen suhdanteet eivät juuri vaikuta korkopäätöksiin), pörssikurssien romahduspäiviä (pelko-ahneus markkinoilla) jne.
Tällä hetkellähän Suomessa ei tosin ole vastaavaa kuplaa kun oli noin seitsemän vuotta sitten, joten eipä ennustaminen ole helppoa. Nykyisillä kurssitasoilla ja kursseihin sisällytetyillä odotuksilla moni yritys saa paiskia töitä melkoisesti, että tulosodotukset täyttyvät ja P/E:t säilyvät kohdillaan.
Summa summarum. Iso laiva kääntyy aina hitaasti ja päivätason kohinasta ei kannata pelästyä. On kuitenkin merkkejä siitä, että osakemarkkinoiden laiva on kääntymässä, varsinkin kun markkinat aina ennakoivat tulevaa. Laskusuhdannetta ennakoivien buy&hold -sijoittajien kannattaa harkita vaihtoehtoista hold&buy -mallia.
