Omat luulot vs. totuus?

[XairaX]

Oletteko koskaan huomanneet aliarvioivanne itseänne ja voimianne? Myöntäkää pois,varmasti n.90% suomalaisista tekee niin. Kuvitellaanpa seuraava tilanne:
Vain vähän aikaa puntteja harrastanut hintelä tyttönen saapuu Oikealle Salille. Tänään olisi kyykkypäivä. Tytö katselee orpona ympärilleen salilla. Viimein silmiin osuu pimeä,ikään kuin muusta salista eristetty kyykkykammio. 20 kilon tanko näyttää pelottavalta ja painavalta. Kotona olevat pienet painot tulevat äkkiä mieleen ja pieni ajatus pyrkii tyttösen mieleen "Mitä jos sittenkin kotiin menisin,en ikinä jaksa nostaa tuota tankoa,saati että kyykkäisin sillä!" Jostain tyttö kuitenkin löysi hieman tahdonvoimaa ja nosti tangon harteilleen - ja kyykkäsi kolme puhdasta sarjaa syvillä kyykyillä. Tytön olo on mahtava. Jotain pientä on voitettu. Upea fiilis!
Lainkaan tutun oloinen tilanne? Myönnän olleeni tuo tyttö edellisessä. Joillekin teistä 20 kilolla kyykkääminen on lämmittelyä isommille painoille,mutta miulle tuo tuntui maailman valloitukselta! Ehkä meissä jokaisessa asuu pieni sisäinen ruoskija :whip:

 

[Hippa]

Joo, melkeen joka kerta, kun nostan kiloja painoissa

Tänään tein ekan kerran rintaa kp 10kg ja hyvin meni kaikki sarjat. Olin yllättynyt ja iloinen, sillä tuntui aluks, että mitä jos oottaisin vielä viikon ja kokeilisin sitten vasta.

 

[Maiju]

Mulle taitaa useemmin käydä niin, että luulen itsestäni liikoja! :D
Vähän enemmän painoja kun viimeksi, vaikka jo edellisellä kerrallakin teki tiukkaa... Noh, nopeasti huomaan, että enhän mä mihinkään olekaan kehittynyt ja palaan vanhoihin sarjapainoihin :mad2: Tosin ilman näitä itsetunnon puuskassa tehtyjä kokeiluja, olis moni liike jäänyt kokeilematta tai painonlisäykset tekemättä.

On mulla kyllä ollut noita pelkokokemuksiakin. Esim ennen kun olin koskaan kokeillut dippiä (tässä tapauksessa sellaista kahdella penkin avulla tehtävää), niin olin ihan varma etten jaksais ainuttakaan. Sitten vaan penkit jonoon ja kokeilemaan, ja sain heti vaikka kuinka paljon toistoja. Ja ai että oli hyvä mieli

 

[Metri]

Viimeksi tänään luulin ensin "liikoja",kun olin päivän penkkitreeniin määrännyt tietyn painon. Verrytellessäni tunsin, että tuo paino - 5kg on ihan tarpeeksi. Siispä tein treenini tuolla himpun verran kevyemmällä. Sitten aloin tutkia asiaa, ja sain selville, että tämänpäiväinen tanko olikin Se Oikea voimanostotanko. Aina ennen olen tehnyt penkkini painonnostotangolla, jossa nuo sormimerkit ovat leveämmällä. Eli eivät voimat olleet minnekään kadonneet. Yritin vielä vars. treenin jälkeen toistomaksimia varmistajan kera, ja nousihan se 13 krt, vaikka olin odottanut hikistä kymppiä. Jeejee!

 

[naiskovis]

Mullakin käy niin päin, että luulen itsestäni liikoja. Sitten nolona joudun vähentämään painoja kun ei irtoakaan.

 

[112345]

...sama juttu täällä, toissapäivänä viimeksi luulin itsestäni liikoja rintapäivänä. Ajattelin että nyt lähtee kovilla painoilla ja lisäsin 10 kg lisää tankoon penkkipunnerruksessa ja niinhän siinä sitten kävi että en saanut edes sitä yhtä *super ,hyper*sarjaa ylös.
Tanko jäi rinnalle :mad2: , onneksi en ollut yksin salilla ja apu oli lähellä :lol2: