Mullistava tutkimus hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen alalla

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja sivis
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
15.1.2007
Viestejä
3 599
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2008093.html

HM Harri Hietikon hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Valta, johtajuus, tuho ja toivo J. R. R. Tolkienin teoksessa Taru Sormusten Herrasta eli "Management by Sauron" (Power, Leadership, Doom and Hope in J. R. R. Tolkien's work The Lord of the Rings or "Management by Sauron")

tarkastetaan 14.11.2008 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli-salissa Pinni A rakennuksessa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Markku Temmes (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Risto Harisalo.

***

Harri Hietikko on syntynyt Vaasassa ja hän on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt Vaasan kaupunginteatterin hallintojohtajana vuodesta 2001 lähtien. Lisäksi hän on julkaissut kolme salapoliisiromaania sekä muutamia näytelmäkäsikirjoituksia.

Hietikon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1355, Tampere University Press, Tampere 2008. ISBN 978-951-44-7476-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 772, Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7477-4, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Harri Hietikko, puh. 040-706 6947, harri.hietikko@vaasa.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Englantilaisen fantasiakirjailijan, professori J. R. R. Tolkienin teos Taru Sormusten Herrasta on ilmestymisajankohdastaan (1954-1955) lähtien nauttinut suurta maailmanlaajuista suosiota. Tämä ”vanhojen englantilaisten” hyveiden hengessä kirjoitettu, mutta innokkaat lukijansa 1960-luvun kuohuvien massayliopistojen opiskelijoista löytänyt teos on kokenut viimeisimmän tulemisensa 2000-luvun alussa tehtyjen elokuvien myötä.

Tutkimuksessa tarkastellaan kyseisessä fantasiaromaanissa esiintyviä vallan ja johtajuuden ilmiöitä, Keski-Maan yhteiskunnallisia valtarakenteita sekä kamppailua, jota Valtasormuksen omistamisesta käydään. Tämä tieteidenvälinen lähtökohta merkitsee niin hallintotieteen kuin kirjallisuudentutkimuksenkin menetelmien triangulatiivista käyttöä.

Keskeinen kysymys on se, voiko Tolkienin teoksella olla kaunokirjallisen funktionsa ohella jotain konkreettista annettavaa nykypäivän työyhteisöjä johtaville esimiehille. Tutkimustehtävää lähestytään neljän eri tutkimusongelman kautta, jotka ovat: 1) Minkälaisia johtajia teoksessa kuvataan ja kuinka heitä kuvataan? 2) Minkälaisia johtajuuden ja johtamiskäyttäytymisen malleja teoksen perusteella voidaan muodostaa? 3) Minkälaisia hallinnollisia valtarakenteita teoksen kuvaamassa maailmassa on tunnistettavissa? 4) Minkälaisia johtajuuden myyttejä teoksessa on tunnistettavissa?

Tutkimuksen varsinaisen ytimen muodostaa kahdeksan eri henkilöhahmon (Gandalf, Saruman, Sauron, Galadriel, Denethor, Théoden, Aragorn ja Frodo) johtajaprofiilianalyysi, jonka laadinnassa syväjohtamiseksi kutsutulla johtamismenetelmällä on keskeinen osuus. Syntyvä kokonaiskuva on teoksen fantasialuonteesta huolimatta yksityiskohdiltaan monipuolinen, inhimillisen todentuntuinen ja nykyaikainen. Tutkimusaineistoa koskevana empiirisenä yleistyksenä nousee esille erityisesti nöyryyden, aktiivisuuden ja toivon sekä ylpeyden, passiivisuuden ja tuhon käsitteiden välinen yhteys.

Tämän yhteyden, kuten myös laaja-alaisen ajallisen perspektiivin ymmärtämisen ohella teoksessa esiintyvien luonnon ja teknologian, toveruuden, anteeksiannon, johtajuuden, vallan, henkisen kasvun ja taakan kantamisen teemojen peilaaminen esimiehen tai asiantuntijan todellisuuteen voi auttaa yksilöä kehittymään työyhteisön jäsenenä. Tutkimus osoittaa, että nykypäivän työelämässä toimivalle esimiehelle tai asiantuntijalle Tolkienin teos voi näyttäytyä vaihtoehtoisena mallina hahmottaa työyhteisön todellisuutta.

Mä oon nauranut tätä niiiiiin paljon. Vain Tampereelta voi tulla jotain tällaista.

EDIT:

Tässä vielä linkki itse väikkäriin.

http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7477-4.pdf

"No in elenath hïlar nan hãd gïn."

Tuli sama teos netissä vastaan, ja lueskelin läpi.

Hyväntahtoinen hymähtely vaihtui epäuskoiseen repeämiseen, kun tajusin että kysymys on todellakin hallintotieteiden eikä kirjallisuuden alan väitöskirjasta.

Kyllä! Johtamisjargonin yhdistäminen noihin hobittijuttuihin vaatii kieltämättä mielikuvitusta. Sisällysluettelossa repeää viimeistään nauruhermot, kun tulee kappaleen 7. kohdalle. Siihen asti todella tieteellistä, mutta sitten alkaakin puhe "örkeistä" yms. :hyper:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tuli sama teos netissä vastaan, ja lueskelin läpi.

Hyväntahtoinen hymähtely vaihtui epäuskoiseen repeämiseen, kun tajusin että kysymys on todellakin hallintotieteiden eikä kirjallisuuden alan väitöskirjasta.
 
Varmasti aiheeton nosto, mutta kun nyt vasta tämän threadin bongasin niin on vaan aivan pakko kommentoida tuota väikkäriä:

Kappale " 7.4. Projektiluonteisiin tehtäviin sitoutuneet sankarilliset hahmot " :hyper::hyper:

Kuten lumi tuossa jo viimevuoden puolella osuvasti onkin todennut: "Nyt olen nähnyt kaiken. Maailma on valmis. "
 
Aika nimekkäät ohjaajat toi tyyppi on saanut taakseen. Harisalo on arvostettu alallaan. Mä joudun tota aihetta kyllä vielä sulattelemaan. Jotenkin ois helpompi ymmärtää viel gradutasoa, mutta et väikkäri. Pitänee lukasta illalla läpi. Niin, nykyisin hallintotieteissä on ollu toi narratiivinen suuntaus ja mm. Tuntematon sotilashan on kaunokirjallinen teos, jota johtamistieteissä usein siteerataan. Hallintotieteissäkin on alettu soveltaa narratiivista tutkimusta, ja mm. kaunokirjallisten tekstien analysoiminen johtamistieteiden teorioita soveltaen on nykypäivää. Mä ihmettelin aikanani suuresti, kun huomasin kauppa- ja hallintotieteiden proffan, joka oli erikoistunut markkinointiin, soveltavan narratiivista analyysia markkinoinnin tutkimuksissaan. Olin kuvitellut et se ois enempi yhteiskuntatieteilijöiden ja sosiaalitieteilijöiden käyttämä metodi. Mut nyky-yhteiskuntaa tuotetaan yhä enenemässä määrin erilaisten kertomusten ja rakennettujen imagojen kautta. Kai hallintotieteissäkin aletaan olla siinä pisteessä, et noi traditionaaliset tutkimuskohteet alkaa olla läpikoluttuja, ja pitää keksiä uusia metodeja. Ihan mielenkiintoinen lähestymistapa johtamisteorioiden analyysille. Uskottavuudesta voi olla montaa mieltä.
 
Lainaan erästä tuttua: sosiologiin verrattuna humanisti on yhteiskunnan tukipilari.

Maailma on todellakin valmis. En olisi uskonut, että tämmöistäkin joskus näen, mutta joo, vain Tampereelta.
 
on se jännää tuo
tohtoriksi väittely. Ristiriita, kiista, instituutio
, tosi jännä homma.
 
Eihän tämä vielä mitään. Meikäläinen tulee väittelemään siviilihistorian tohtoriksi vertaamalla Keski-Maan valtakuntien syntyä maapallon kaupunkikeskusverkkojen syntyyn.

En olisi koskaan arvannut hallinto-opin olevan näin mielenkiintoista luettavaa. Meinaan onhan tätä sata kertaa rattoisampaa lukea kuin mm. Berndtsonin kirjaa.
 
Harvemmin oikeasti naureskelee koneen ääressä, mut nyt meni sisällysluettelon aikan vissyt väärään kurkkuun. :D
 
Hallintiedettä juurikin Tampereen kautta opiskelleena oli mielenkiintoista tutustua tähän löydökseen. Väikkäri näytti olevan hieno lisä fantasiakirjallisuuden tutkimiseen, mutta muuten vähän oudoilla poluilla.

En tiennytkään, että tekstuaalisen tutkimuksen suuntaus on ollut nousevaa myös hallintotieteiden puolella. Sehän on ollut kovassa kiidossa muun muassa historian tutkimuksen saralla, siis aate- ja käsitehistorian kautta. Kirjoittajan väite, jonka mukaan tekstuaalinen suuntaus on vasta aluillaan, saattaa siis olla totta hallintotieteissä, mutta ei varsinkaan historiantutkimuksessa. Nimenomaan johtamista on kuitenkin tutkittu erityisten suurhenkilöiden kautta.

Mutta muuten johdantoa lueskellessa pisti silmään ihan pätevän tuntuisesti asetettu teoreettinen viitekehys, jossa selitettiin nimenomaan TSH:n käyttö johtamistutkimuksessa. Aikamoinen riski ottaa fiktiivinen aihe tutkimuskohteeksi, koska siitä saa suhteellisen vähän oppia arjen johtamiseen - ja hallintotieteellä tuntuu olevan tietty tarkoitus yleisen hallinnon kehittämisessä ja parantamisessa.

Voipi olla, että tämä väitös ei kuitenkaan takaa työpaikkaa ainakaan hallintotieteiden alalta. Ellei joku halua palkata konsultiksi TSH-spesialistia..

Gradu-tasolla tämänkaltaisiin aiheisiin törmää varsin monessa eri tieteenlajissa. Ihan sallittua ja mukavaa. Kuten aikoinaan kandintutkielman ohjaaja totesi: "jos ei tule mitään graduaihetta, josta saisi palkkaa, kannattaa gradu ehdottomasti tehdä sellaisesta aiheesta, mistä itse tykkää."
 
Back
Ylös Bottom