Motivaatiosta....

[Smaragdi]

Apuja kaivataan....

Mistä ihmeestä löytäisin motivaationi salitreeniin :(
On tullut salilla käytyä enään kerran / max 2 kertaa viikossa, aikaisemman kolmen/neljän sijaan.
Mistä likat saatte motivaatiota silloinkin kun ei jaksais millään mennä.
Harmittaa sikäli tilanne, että tuntuu aina kun katson peiliin että kaikki tarmolla tehty työ alkaa kuihtua pois. Asia voi kyllä olla niinkin että olen luulotautinen ja oikeesti mitään ei ole hävinnyt.
painot on kyllä snadisti tipahtanut, mutta luulen että ne saa nopskaan takaisin, kunhan vaan menisin salille :curs:
Käyn aina aamuisin siinä seiskan aikaan salilla, joten pieni talvimasennus voi olla osasyytä..

Mitään neuvoja? kaikki varmaan olette jossain määrin samaa kokenut....

 

[Anne P]

Mulla nyt ei koskaan mitään motivaatio ongelmia ole ollut.Mutta tällee pysyy motivaatio yllä
- Käy katsomassa parit kisat vuodessa
- Osallistuu muihin alan tapahtumiin esimerkiksi leireille jne jne.
- Käy juttelemassa fitness ja keho kisailijoiden kanssa
- Ostaa aina sillon tällöin alan lehtiä. Itselleni tulee Suomen B&K ja ruotsin vastaava versio sekä Kost&Kropp
- Kokeilee välillä muitakin lajeja ja vaihtaa saliohjelmaansa sopivin välein
Toivottavasti löydät motivaatiosi takaisin :thumbs:

 

[Mimmuli]

Mulla oli kanssa motivaation kanssa hieman hakemista tuossa jonkin aikaa sitten. Ja se johtui vain ja ainoastaan kiireestä. Joutuiraahaamaan sali kamppeita mukanaan joka paikkaan ja kun ei ehtinyt mennä tarpeeksi usein niin ne muutamatkin kerrat alkoivat tuntua turhille.
Sitten tuli kännös, mä päätin otaa itseäni niskasta kiinni ja sanoin peilille että haista home, tälle on tehtävä jotain. Ja niin sitten kun kiukulla sain muutaman reenin vedettyä muistui taas mieleen, miten kivaa on kun voi kävelläkolme päivää jalat tönkköinä vain uneksien että käveleminen olisi kivaa. Ja kun tuntee, että hitto vie, ne jalat on ihan oikeasti tehneet työtä. Sitten tas alkoi peilikin näyttää ihan erilaiselta, eikä tarvinnut enää avomiehellekään valittaa kun perse leviää ja plaaplaa. Ei se tosiaankaan ole kiinni mistään muusta kun siitä, että muistutat taas itseäsi syistä miksi olet salilla käynyt! :whip:
Jos se salilla käyminen ei maistu, niin ole vaikka viikon tai pari menemättä. Ja sitten kun saat ne painot käsiin niin johan liikkuu taas! Ei se saa tuntua pakkopullalle!
Näin siis ainakin minulla. :thumbs:

 

[Q.Bijou]

Harrasta liikuntaa monipuolisesti ja tee siitä elämäntapa! Opettele hyötyliikunta sillä saa paljon anteeksi, jos et pääse salille, kävele tai pyöräile työ/koulumatkat ja kauppareissut, käytä rappusia hissin sijasta jne.

Jos salille lähtö on vaivalloista, kotona voit jumppailla vatsalihaksi ja tehdä etunoja- ja ojentajapunnerruksia, askelkyykkyä omalla painolla unohtamatta. Jos ei muu jumppailu kiinnosta, niin venyttele!! Kyllä varmasti saat taas motivaation kohdalleen ja tennarit kohti salia.

Tällaisilla eväillä mä olen eteenpäin hiihdellyt, eikä motivaatio yleensä ole, ainakaan pitkään, ollu kadoksissa. Usein jopa päin vastoin, ei millään malttais pitää lepopäivää.

 

[pikkuinen]

Olen samaa mieltä tuosta, että jos ei huvita lähteä salille, niin ei kannata väkisin yrittää. Siitä häviää äkisti se liikkumisen ilo ja kovan fyysisen rasituksen aikaansaama endorfiiniryöppy :haart:

Oli just tuossa viikon totaalilepo ja viimeiset päivät oli yhtä tuskaa, vieroitusoireita suorastaan: levottomuutta, tärinää, ärtyisyyttä ;) kauppakassillakin teki mieli ruveta tekemään hauiskääntöä. Ja voi sitä riemua kun tauon jälkeen pääsi taas vääntämään!

Peili on hyvä motivaattori, mutta silmä niin tottuu omaan kuvaan, ettei pientä muutosta välttämättä havaitse. Minä kärsimätön vaadin mustaa valkoisella, että treenimotivaatio säilyy. Kirjaan ylös treenipainot, sarjat ja toistomäärät, syömiseni, mittani, rasvaprosenttini ja jopa lihasten kipeytymisen treenin seurauksena asteikolla 1-5 :D Tutkijaluonne...
Eli jos tuntuu ettei tulosta tapahdu, niin vilkaisu treenipäiväkirjaan keventää mieltä.

 

[Gillyanne]

Smaragdi, oletko varma ettei kyseessä vain ole ylirasitustila/hiipivä ylikunto? Itsellä nimittäin ainakin nuo motivaation rämpimiset ja nyt-ei-tosiaankaan-huvita-treenata-fiilikset liittyvät lähestulkoon aina ylikuntoon --> viikon totaalilepo kehiin, paljon hyvää ruokaa ja unta ja jonkin verran kevyttä aerobista, niin jopas taas alkaa salille meneminen houkutella kummasti!:whip:

 

[PMLats]

Smaragdi, oletko varma ettei kyseessä vain ole ylirasitustila/hiipivä ylikunto? Itsellä nimittäin ainakin nuo motivaation rämpimiset ja nyt-ei-tosiaankaan-huvita-treenata-fiilikset liittyvät lähestulkoon aina ylikuntoon --> viikon totaalilepo kehiin, paljon hyvää ruokaa ja unta ja jonkin verran kevyttä aerobista, niin jopas taas alkaa salille meneminen houkutella kummasti!:whip:

Motivaatio, no, joskus sitä on, joskus ei. Kokeile tosiaan tuota mitä Gillyanne ehdotti, eli sen sijaan että joka päivä ajattelet että huomenna sitten oikeasti menen treenaamaan ja sitten taas murehdit kun et tänäänkään mennyt, niin anna itsellesi rehellisesti LUPA että olet viikon tai vaikka 5 tai 10 päivää treenaamatta ja murehtimatta. Toisin sanoen kiellät itseäsi menemästä. Tuona aikana keskityt muihin asioihin hyvällä omallatunnolla, hoidat vaikka opiskeluihin tai töihin liittyviä rästejä ja kiireitä pois alta.

Ei välttämättä toimi, mutta kannattaa kokeilla. Itse pidän tuommoisia rokuliviikkoja ehkä 3-6 kpl vuosittain - eihän sitä nyt ihminen kaikkea ja koko ajan jaksa :D Mulle nuo on tärkeitä siksikin, että en tykkää pitää "kevyitä viikkoja" vaan silloin kun treenaan niin treenaan satanen lasissa.

 

[Gillyanne]

... Itse pidän tuommoisia rokuliviikkoja ehkä 3-6 kpl vuosittain - eihän sitä nyt ihminen kaikkea ja koko ajan jaksa :D Mulle nuo on tärkeitä siksikin, että en tykkää pitää "kevyitä viikkoja" vaan silloin kun treenaan niin treenaan satanen lasissa.

Jepjep, sama vika Rahikaisella. En ole muistaakseni ikinä mennyt salille tekemään "kevyttä" treeniä - en vaan kertakaikkiaan osaa. Mieluummin pidän sitten muutaman päivän ylimääräisen totaalipaussin.

Ja tottakai nuo tauot optimoidaan pitämällä ne salikortin päättyessä, ja tauko käytetään hyväksi esim. käymällä verenluovutuksessa

 

[Smaragdi]

Kiitos kaikille avuista

en tosin kyllä usko että laiskuuteni johtuu ylirasittumisesta, kun ei tosiaan ole tullut käytyä kun kerran viikossa salilla.
Itsekkään en tosin ikinä tee kevyitä viikkoja vaan aina niin paljon kun nousee.
Veikkaan että tämä talven tulo ja pimeys on osatekijä tähän asiaan, aamulla kun pysty herää viideltä ylös :wall: vaikka olis pakko :wall:
No olen luottavainen ja kyllä se tästä taas lähtee...viimeistään kun valoa alkaa taas tulla aamuihin niin jaksan paremmin.

kiitti vinkeistä!

Aloitan heti sen treenipäiväkirjan ja ruokavalion ylöslaitot ainakin, olen joskus nuorempana kun aloitin treenaamaan pitänyt sitä treenikirjaa ja vieläkin muistan kun aloitin esim: hauiskääntöä 6 kg ja onhan se jo kymppiin noussut.

Tässähän mulla alkoi motivaatio nousta kun muistelin noita pikkupainoja millä aloitin jes

Tseppiä teille kaikille kanssa :thumbs:

 

[Jääleidi]

Yksi hyvä keino motivaatiokarikoissa on päättää lähteä salille tekemään "vain yks lihasryhmä", eli ainahan jaksaa tehä vaikka vaan pelkät hartiat, pari kolme liikettä ja silleen. Sehän on jo paljon eteenpäin verrattuna siihen että ei tee mitään! (Ja kummasti sitä sit tulee tehtyä vähän enemmänkin ku vauhtiin on päässy.)

 

[esni]

- Kokeilee välillä muitakin lajeja ja vaihtaa saliohjelmaansa sopivin välein

Mulla on ollut vähän sama ongelma. Nousen seiskan aikaan, on pimeää, vituttaa, väsyttää, ruoka ei mene alas. Mä olen kuitenkin saanut itseni käymään salilla kahdella apukeinolla. Eka: Rupesin hiljakseen miettimään kaikkia vaihtoehtoisia liikkeitä, kun kypsyin joidenkin liikkeiden etenemättömyyteen tai vaan muuten vain ei huvittanut tehdä taas tota samaa ylätaljaa taaas tota penkkiä ennen. Muutin hiukan järjestystä ja liikkeitä. Heti alkoi tuntua paremmalta. Toinen: Kun aamulla ei yhtään huvita, lupaan itselleni, että mä teen vaan aerobista ja sit jotain pientä (yhtä lihasryhmää). Eihän siitä oikeasti mitään tulee, koska kun salille pääsee, on siellä pakko painaa töitä. Toisaalta esim. tänään mä tein tollasen kevyemmän treenin. Tein pumppia isoille ja vahvoille lihasryhmille ja pienemmille (ojentajat mun tapauksessani) hiukka kovemmilla painoilla, kun ne jää usein selän ja rinnan jalkoihin. (Niin sanoakseni ;) )

Kävin myös kokeilemassa joogaa ja ohjattua pumppia ja tykkäsin jälkimmäisestä tosi paljon.

Olen myös antanut itselleni luvan lukea aamulla Hesaria niin pitkään kuin sattuu huvittamaan, oli kiire tai ei. Siitä tulee sellainen valheellinen fiilis, että hallitsee omaa elämäänsä.

 

[Hippo]

Itse yritän ajatella, että mitään ei ole pakko. Eli treenaamaan ei ole pakko mennä, eikä ainakaan aamuseiskalta. Mulle se ois tosiaan pakkopullaa, kun aamuisin uni maistuu, ainakin pimeän aikaan. Teen lähes aina treenit iltaisin, vaikka käynkin kolmivuorotöissä. Otan sitten lepopäivät iltavuoropäiviin ja nautin Hesarista ja köllöttelystä ilman kiirettä.

Olen huomannut, että salitreenit maistuu aina paremmalta, kun ei pakota ja tekee fiilisten mukaan. Totta kai mulla on viikon ajalle suunniteltu treenauskerrat, mutta ei se maailma kaadu jos joskus väsyttää eikä natsaa lähteä. Eli mulla toimii sama kuin Gillyannella ja PMLatsilla, otan huilia jos ei huvita ja aina on huvittanut muutaman päivän levon jälkeen taas treenata.

Olen oppinut tämän kantapään kautta, joskus tuli vaan pakotettua itsensä salille, töihin, opiskeluihin ja lopputulos oli kauhee stressi ja aikataulutus elämässä. Eikä siinä sitten enää edes kehittynyt, kun koko elimistö ja pää kävi kovilla kierroksilla.

Tsemppiä vaan treeneihin smaragdi!

 

[Tiger Girl]

:D Kylläpä tuli hyvä mieli, kun näin juuri äsken siskoani pitkästä aikaa(n.2kk) ja se kysyi ensimmäisenä et "Mitä, oletko sä laihtunut, kun näytät niin erilaiselta, ja miten sun selkä ja hartiat on noin levinneet

Hahaa, tämä treenaus toimii sittenkin :whip: , ja tuollaisista kommenteista saa hyvin lisämotivaatiota!

Tsemppiä kaikille mimmeille :thumbs: