Mietteitä tulevasta

[Melize]

Otin itsestäni äsken ns. aloituskuvia, ja ne jotenkin pistivät miettimään tätä harrastusta ja tavoitteita yleensäkin. Vuosi kovempaa treeniä on takana, ja tuon vuoden aikana olen oppinut enemmän kuin koskaan. Toivon mukaan lihastakin on tarttunut hieman matkaan. Oikeastaan nyt alkaa vasta pikkuhiljaa tajuamaan, mistä tässä koko hommassa on kyse. Harmittaa, kun pilasin hyvää treeniaikaa dieettaamalla osan keväästä. Vasta n. kuukausi takaperin koin salilla "valaistuksen", kun treeni ei kulkenut vähien syömisten ansiosta. Mitä tässä dieettaamaan? Niitä ainoita ja viimeisiä lihoja? Niinpä rupesin syömään kunnolla, ja vaihdoin samalla ohjelmaakin. Nyt treenit luistaa kuin unelma.

Tunnen olevani yhä vieläkin (ja tietysti olenkin) aloittelija tässä punttailun mystisessä maailmassa, vaikka tieto Pakkiksen ansiosta on lisääntynytkin aivan huimasti tässä vuoden aikana. Ja te, ihanat Punttimimmit, olette mielettömine kuvinenne aivan uskomaton motivaation lähde!

Usein ajattelen, että miltä näytän esim. viiden vuoden päästä. Se tuntuu vain niin ylitsepääsemättömän pitkältä ajalta, vaikka olenkin jo "tänne kaikki heti"-tyylistäni päässyt eroon. Keskityn tähän hetkeen, treenaan kovaa ja syön hyvin. Haaveissa on lihaksikas kroppa, vaikka pirun paljon se työtä varmasti vaatii. Harmittaa, kun en aloittanut tätä harrastusta jo aiemmin. Tuntuu, että sitä on jo vanha akka (23 v), ehtiikö tässä enää mitään... mutta kun tarkemmin ajattelee, niin tässähän on koko elämä aikaa! Ja hups, kohta huomaa täyttävänsä huomenna 30. Siihen mennessä olen viettänyt jo monta monituista (heh, piti ihan laskea, eli n. 1000 tuntia) salilla rehkien. Jospa se sitten jo jossain näkyis! Voi sitten rautaisena mummuna katsella näitä tänään otettuja aloituskuvia hymyssä suin ;) . No, nää on näitä haaveita, joista toivon joskus tulevan totta.

Olisi ihana lukea muidenkin mimmien ajatuksia tulevasta ja vaikka tästäkin hetkestä. Pieni haaveilu tekee nannaa motivaatiolle!

 

[Senttu]

Minäki olen tässä pohdiskellu paljon tulevaa. Mulla ei ole vasta kun oikeestaan semmoset kolmisen kuukautta takana punttitreeniä. Talvella innostuin liikkumaan, mutta kävin silloin lähinnä vaan spinningissä ja jumpissa. Nyt toukokuus tulin kesäks pohjoisee pienemälle paikkakunnalla missä ei sit mitää jumppia pahemmi oo, joten aloin käymää salilla, ja kyllä tämä palstaki mua innoitti aloittamaan salilla käynnin!

Mä en mikää läski ollu aikasemminkaa, mutta ylimäärästä rasvaa oli päässy kertyy aika paljon ja talven aikana sain aika hyvin sen pois ja siinä samalla lähti kilojakin, vaikkei olis välttämättä tarvinnu lähtee. Nyt sit koitetaan kasvattaa lihasta.

Paljon on kyllä tapahtunu puolessa vuodessakin, kunto on kasvanu ja vartalo timmimpi. Mutta silti tuntuu, että vielä on paljon töitä edes, että olis tyytyväinen. Mulle tuo maha on paha ongelma ku siihe kertyy kaikki läskit. Välillä tulee epätoivoisia ajatuksia, että ei se sitten millään tuu litteäksi, vaikka näyttäähän se paljon paremmalta mitä aikasemmi!
Tuleekos muille joskus samanlaisii epätoivoisia ajatuksia. Kun mulla vielä on just tuota "tänne kaikki heti" ajattelua.
Mulla tulee välilä mietittyy, että tuleekohan mulla jossai vaihees kyllästyminen treenaamiseen.. mutta toivotaan että niitä tuloksia tulee tässä pikkuhiljaa ja innostaa jatkamaan treeniä. Mulla ainaki tulee aina kunnon innostus kun salilla huomaan, että jaksanki tehdä isoimmilla painoilla. Mutta tosiaan, mä todellakin olen vasta ihan aloittelija, että paljon paljon on ihan varmasti edessä.

Toinen juttu on ruokapuoli.. oon sen satakertaa varmaan lukenu että pitää SYÖDÄ ja nyt olenki oppinu jo syömään kunnolla, en ole ihan varma onko vieläkää tarpeeks, mutta hyvältä on ainaki tuntunu. Silti mulle välillä tulee tunne että mä syön liikaa ja että "nyt kyllä mahaan tulee läskiä", tää on just lepopäivän ongelmia! Toivottavasti tuon syömis jutun kans pääsee täydelliseen tasapainoon tulevaisuudessa! Ja pääsis tuosta "mulla on läski maha" ajattelusta samalla eroon! En tiedä miten siitä onkaan tullu niin pinttyny ajatus mulle!

Mä toivon että tulevaisuudessa löytäsin jonku hyvän treeni kaverin, tois varmasti lisää innostusta. Tällä hetkellä ei oikein ole ketää kenen kans treenata. mutta onneks parin viikon päästä pääsen takas tampereelle ja aloitan opiskelun, jospa sitä löytäis jonku kaverin salille!

Innokkaana odotan tulevaa, miten mä saan muokattua vartaloa.. Tää palsta on kyl hyvä lisää mun motivaatiota! Siinäpä jotai mun ajatuksia tulevasta..

 

[Desire]

Samanlaisia ajatuksia täälläkin.. Treeniä on takana vähän yli vuosi, mutta oikeestaan tavoitteellista se on ollut vasta puolisen vuotta. Aluksi sinne tuli mentyä tekemään vähän mitä sattuu ja mikä tuntu mukavalta, mut pikkuhiljaa sitä suorastaan rakastu tähän kaikkeen.. Voi kuulostaa hölmöltä, mut tuntuu vaan niin oikeelta tää kaikki, ihan kun mun elämän olis kuulunutkin mennä just näin!

Paljon on tietenkin töitä vielä edessä.. Mut tavotteita täytyy olla, muuten ei elämä maistu miltään!
Kuitenkin olo omassa kropassa on parempi kuin koskaan aikasemmin. Välillä kun katsoo peiliin ja huomaa taas jotain pientä kehitystä tapahtuneen niin tekis mieli kiljua riemusta!
Se vaan tuntuu niin hyvälle kun saa tehä jotain mistä näin nauttii. Joskus on tosiaan ihana unelmoida siitä päivästä joka toivon mukaan joskus koittaa, et saa nousta lavalle.
Ja kylhän se koittaa jos on musta kiinni!

 

[enceli]

Olisi ihana lukea muidenkin mimmien ajatuksia tulevasta ja vaikka tästäkin hetkestä. Pieni haaveilu tekee nannaa motivaatiolle!

Tuloksien parempaa näkymistä toivoisin tulevaisuuteen, parempaa erottuvuutta etenkin, sekin varmaan onnistuisi isommilla lihaksilla helpommin . Olen harrastellut kaikenlaista liikuntaa ja punttiakin monta vuotta, välillä enemmän ja välillä vähemmän säännöllisesti ( välissä kahden vuoden totaalitauko, onnettomuuden vuoksi). Viime vuosi meni ihan penkin alle ja lihoin vuodessa 10 kg, nyt tammikuussa koin kunnon AHAA!- elämyksen kun peilistä takaisin katseli jokinorsu :D , se ei siis riitä, että vähän vasurilla treenailee ja samalla syö sellaisia määriä, että Afrikan nälänhätä olisi niillä vuosiksi hoidettu

Otin itseäni niskasta kiinni ja aloin taas treenaamaan oikeasti tosissani ja katsoin ruokailut samalla kuntoon. Paino oli tammikuussa pahimmallaan 78 kg, 170 cm, ainakin minulle, aika hurja paino. Tänä aamuna paino 62,5 kg, joten tuloksia on kyllä tullut. Se vähän harmittaa, etten silloin ottanut aloituskuvia, niihin olisi nyt mielenkiintoinen verrata, eipä sen puoleen, kun en vieläkään ole uskaltaunut laittamaan tonne punttimimmien kuvaosion puolelle, edes tän hetkisestä tilanteesta kuvia, kun siellä tuntuu kaikki muut olevan ihan superkondiksessa, niin niitä olisin tuskin kehdannut sinne laittaa ikinä :(

Nyt olen ottanut tavoitteeksi, ettei painon enään tarvi pudota mihinkään, vaan että rasvaprosentti olisi marraskuun lopussa 18 ( oli 21 % 14.7 ) ja se kuulostaisi sellaisesta, että sen voisin saavuttaa, ehkä mä sitten uskallan laittaa tännekin kuvat näytille ja kaivan jostain vertailuksi alkuvuoden syöttöporsas kuvan

Hirveen vuodatuksen pistin, anteeksi!