Okei oikein hyvä näkökulma ja loistavaa teksiä, pyydän anteeksi suorasanaista "arvostelua" jos sitä sellaseksi voi kutsuakaan.
Oletin antaneeni sellaisen kuvan, kun oon pälissyt ketjun alusta alkaen yksin lummet ja lammet paskaa, että bändi oikeasti kiinnostaa. Ja se on ollut kauan ykkönen, joskin ei enää, mikä ei toki johdu erimielisyyksistä levyä kohtaan tai siihen liittyvästä. Nimenomaan se muka-arvosteluni oli todella suora, syystä että siihen oli latonut perkeleesti enempi odotuksia kun muu massa. Megadeth tunnetaan yleisesti ekoista levyistään, porukkahan on vaan iloinenkin kun se joskus latoo levyn ulos sillon tällöin, ja mikäs nyt on ollessa kun vertaa neljään viimeiseen lättyyn.
Henk.koht. youtubea paljon kyttäileenä olin jo melko tuominnut bändin v.2007 keikoista levyn julkaisun jälkeen. Ääni muistutti viimeisiään vetävästä sopulista ja Droverin pojat ei tehneet ainakaan yhtään pahaa soittimeilleen. No siitä päästään siihen kun v.08 San Diegon pätkiä alkoi ulos tulla, oli kyllä melkoinen shokki hyvällä tapaa. Chris veti tajuttoman upeesti kaikki Martyn soolot, LoMenzo oli oikeastaan ainut molemmissa vertailtavissa keikoissa mahtava. Upea esiintyjä ja hakkaa energiaa jätkiin lavalla aggressiivisesti. Shawn nyt hakkasi kuin lapsi hiekkaämpäreitä laatikolla mut ei siitä sen enempää. Dave oli kuin toinen ihminen, tasoa oli pakko nostaa kun bändissäkin oli helvetisti parempi kitaristi. Ja vokaaleissa ero oli aivan tajuton,
kuunnelkaa vaikka 07<08 eroja. Tosta päästäänkin siihen, että tuli aivan älyttömät odotukset levyä kohtaan, olihan toi tasonnosto mun silmissä aivan uskomaton.
En edelleenkään sano, että levy on paska. Sanon vaan etten osta, bändi pystyy vieläkin vitusti parempaan. "
Levyllä on karjuntaa, laulua, puhumista", tässä mun mielestä mennään puhumiseen, kaipaan aivan helvetisti Daven kunnon laulua, sen takia mä sitä kuuntelen, ja pidän suosikkilevynä melkein jopa Youthnasiaa. Jätkä kerran on näyttänyt et pystyy keikoilla vetämään ne vanhat biisit kuten kuuluukin nykyään, miksei sitten voi käyttää niitä uskomattomia biisintekotaitojaan hyväksi ja luoda sen mukaiset biisit. Ei toki samaa voi, eikä kannata tehdä uudestaan.
Chrisin livekeikoillakin käyttämä "Betcha cant play this"- lirutus on melkoinen turnOFF, ja sitäkin levyllä kuullaan ihan liikaa. Joku musiikista jotain tietävä valaiskoon asiasta lisää. :D Chrisille on annettu ihan liikaa tilaa levyllä ja se siinä pistää korvaan. En vaan tykkää, toki se on "helppo" (ihan hyvin jätkä vetää Martyn soolot, oikeestaan niin hyvin kun voi, mut vitusti vaikeampaa on kehittää joku edes vähänkään samantasoinen soolo omasta takaa) vetää vanhoja sooloja, mut niiden tekemisessä sitten mentiikin metsään.
Ja onko se sitten hyvä että levy iskee ekalla kerralla? Ei toki vieläkään (n. 5-6), mut Head crusher iskee ja kovaa, ja iski jo 2kk sitten. Hyvään suuntaan bändi menee, aina Chris Glenin hakkaa 100-0. Mut kun mentiin studioon niin ne omat luritukset menikin melkein samaan kastiin, raiskataan niin korkealta vaan kuin pystytään ja kovaa. Ei vain kestä.
Ja ihan vastakkain aseteluksi voin nostaa aika kovan tekijän (vaikka sellainen löytyy omasta takaa nimellä Dave Mustaine) nimittäin sen ehkä jopa parhaimpana pitäväni kitaristin suosikkilaulajani takaa, Tony Iommin. Monipuolisempaa kaveria saa hakea, kaveri yllättää AINA jokaisella keikalla, soveltaa jne. Marty on myöskin aika kova vertailukohde Chrisille, mut en vain tajua et miten jätkä (omalla tavallaan) soittaa vanhat soolot hyvin, mutta omien soolojen soitto on pelkkää paskaa tilutusta vailla järjen häivää. Al Pitrelli oli myös kova soittaja, joskaan ei hirveen pidetty (?). Aliarvostettu ainakin, mut täyspaska levy antoi huonot lähtökohdat kaverille (the world needs a hero, Mustainen floppi). Degrasso, ellefson, pitrelli - upea kokoonpano ja Mustaine itki existään vain levyllä. Asiaan takaisin, Pitrelli kehitti upeat soolot, joskin tilutukseen perustuva, mut taidolla tarkkuudella ja tyylillä. Upea kaveri end of the line.
Ja toki ehkä tämän kaiken lässytyksen päätteeksi Dave on pienoinen pettymys. Upea biisintekijä, antaa odottaa edelleen parastaan. Sanomani kai on et parempaakin olisitte voinunna saada ja sitä itken tässä. Mikään kauhean moniruokainen en ole musiikin suhteen, lempibändit perkeleen ristiriitaisia ja sitä rataa. Jotain sota-parodiasta "laulaminen" ja tiluttaminen, ei perkele sen mun Megadethia vaan ole. Dave menee siitä mistä aita on matalin, parempaan pystyy laulamaan, helposti.
En varmasti vastannut (ainakaan selkeästi) kaikkiin pointteihin lähelläkään mitä Mulletti toi upeasti esille, mut koitinpahan jotain lässyttää. Ja loppuun voin hutaista lempibändit/-esiintyjät; Dio, Heaven and Hell, Motörhead, Megadeth, Rainbow - dio years, Black Sabbath - dio years, (Manowar, Wasp)...
Kaikenlaista paskaa on tullut kuunneltua (toki nykyäänkin, hymiö) Gorgorothista Bathoryyn, Deathista possessediin, Emperorista Mayhemiin. N
ykyään enempi niitä mitkä antaa aina levyillään se 110% vähintään (Motörhead & Dio), ei koske tosin Waspia saati Manowaria millään lailla. No hard feelings, pahoittelen paljon kaikkea mitä mun onnettomat arvostelut on saanut aikaan, ne oli vaan erittäin fanaattisen fanin itkuraivareita. :D
