Silverstonen sadekelin loppumista odotellessa, tässä juttua kun käytiin viikon reissulla tuolla vähän erilaisella Kreikan saarella - Santorinilla.
Lennot oli Finskin charterkoneella Apollomatkojen kautta, meno 17.6. ja paluu 24.6. Lennot olivat ihan järkevään aikaan chartermatkoiksi ja suoraan Hesasta Santorinille ilman välilaskuja. Hotellin varasimme itse ja tässä oli vähän hässäkkää - olin ensin bookannut meidät netin kautta tänne, mutta lähtöpäivän lähestyessä ilmoittivat, ettei hotla ole vielä ihan valmis. Vaihdokiksi tarjosivat Avant Garde Suites hotlaa samoilla ehdoilla, jonne sitten menimme asustamaan. Tässä vähän kuvia huoneesta ja hotellista:
Hotlassa oli aika pieni uima-allas, ei salia. Aamiainen tarjoiltiin huoneeseen tai isolle partsille, jos ei tuullut liikaa. Hotelli oli ns. designer-hotelli, eli sisustus oli vähintään mielenkiintoinen ja huoneita taisi olla kahdeksan kaikkiaan. Hotelli on Akrotirissa, joka on todella hiljainen paikka niin paikallisten kuin turistienkin suhteen. Saari on aika kapea tuolla kohtaa - kummallakin puolella saarta on uimaranta, jonne oli molempiin kävelymatka.
Santorini on hyvin erikoinen saari, sillä se on muodostunut aikanaan valtavan tulivuorenpurkauksen seurauksena. Sama tulivuori on purkautunut aikojen kuluessa montaa. Koska varsinainen kraateri romahti merenpinnan alapuolelle jo monta sataa vuotta sitten, tuota historiaa voi kraaterin jyrkistä seinämistä lukea kuin sarjakuvaa.
Saari ei ole mitenkään tunnettu uimarannoistaan, sillä suurin osa on vulkaanista tuhkaa ja kiveä eli ei mitenkään miellyttävintä materiaalia. Saaren ilmeisesti paras ranta on valtavan punaisen kallion alla oleva Red Beach, jonne siis oli hotelliltamme vajaan puolen tunnin patikointi.
Saareilla on aika mukavasti tekemistä viikon reissulle, jos vuokraa jonkun menopelin. Meitä oli kolme, joten skootterin tai mönkijän sijaan otimme auton. Vuokraus maksoi 25€ per päivä riippumatta vuokrausjakson pituudesta. Historiallisista paikoista ensimmäisenä tuli tsekattua Akrotiristä tuhkakerroksen alta löytynyt minoalainen kaupunki. Kaupunki oli hautautunut kun tulivuori viimeksi purkautui 3700 vuotta sitten. Kaupungin päälle on rakennettu ilmastoitu halli, ja kaivaukset jatkuvat siellä edelleen. Arvoesineitä tai ruumiita ei löytynyt, eli minoalaiset pakenivat ilmeisesti purkausta edeltäneitä maanjäristyksiä ajoissa.
Jos Santorinille tulee, tuolla on ehdottomasti käytävä. Kaupungista löytyneet esineet on siirretty museoon, joka taas sijaitsee Firassa, joka on saaren isoin kaupunki. Tämä on samalla lailla must-see, jos saarelle tulee käymään.
Vähän tuoreempaa historiaa löytyy Kamarin lomakohteen viereisen mäen päältä, jonne roomalaiset perustivat kaupungin muutaman sata vuotta e.a.a. Kaupunkiin vie kivinen polku Kamarista, ja koska rauniot ovat 350m merenpinnasta voi samalla kuntoilla hiukan.
K.o. mäen päältä onkin sitten hienot näköalat koko saaren yli. Autolla sinne pääsee Pyrgoksen kylästä.
Historian lisäksi Santorinin "se" juttu on auringonlaskut. Akrotirin päässä saara oli majakka, jonne ilmeisesti ainakin kaukoidän matkailijoiden suosimat matkaoppaat ohjasivat porukkaa. Toinen hyvä paikka katsella on kraaterin reunalta Firan ja Oian välillä. Näistä piti tietysti räpsiä kuvia muutama.
Vähän hintatasosta: Santorini on perinteisesti ollut paljon kalliimpi kuin muut Kreikan kohteet, mutta näyttäisi siltä, että Firan ja Oian keskustaa lukuunottamatta hinnat ovat tippuneet todella paljon. Hotellihuoneesta tuli alennusta yli 50% eikä syöminen ja juominenkaan nyt niin paljoa maksaneet. Akrotirin ympäristössä oli sitten jo varsin halpaa. Firan ja Oian kalliimpaa hintatasoa ylläpitää risteilyliikenne - kraaterissa oli isoja laivoja päiväparkissa useampi joka päivä.
Fira ja Oia ovat suhteellisesta kalleudestaan huolimatta vierailun arvoisia paikkoja nekin. Näköalat kraateriin ovat hienot ja vaikka suurin osa toiminnasta tapahtuu turismin ehdoilla, ovat ne selkeästi yläpuolella normaalia kreikkalaista rannan turistikylää.
Kahdeksi viikoksi tuolla ei varmaan riittäisi tekemistä, mutta viikon tuolla pyöri kyllä enemmän kuin mielellään. Kauniit maisemat, mielenkiintoinen historia ja hyvää ruokaa. Kuvat on otettu Canon 7D:llä ja Nokia 808:lla - koko satsi löytyy täältä.
Lennot oli Finskin charterkoneella Apollomatkojen kautta, meno 17.6. ja paluu 24.6. Lennot olivat ihan järkevään aikaan chartermatkoiksi ja suoraan Hesasta Santorinille ilman välilaskuja. Hotellin varasimme itse ja tässä oli vähän hässäkkää - olin ensin bookannut meidät netin kautta tänne, mutta lähtöpäivän lähestyessä ilmoittivat, ettei hotla ole vielä ihan valmis. Vaihdokiksi tarjosivat Avant Garde Suites hotlaa samoilla ehdoilla, jonne sitten menimme asustamaan. Tässä vähän kuvia huoneesta ja hotellista:
Hotlassa oli aika pieni uima-allas, ei salia. Aamiainen tarjoiltiin huoneeseen tai isolle partsille, jos ei tuullut liikaa. Hotelli oli ns. designer-hotelli, eli sisustus oli vähintään mielenkiintoinen ja huoneita taisi olla kahdeksan kaikkiaan. Hotelli on Akrotirissa, joka on todella hiljainen paikka niin paikallisten kuin turistienkin suhteen. Saari on aika kapea tuolla kohtaa - kummallakin puolella saarta on uimaranta, jonne oli molempiin kävelymatka.
Santorini on hyvin erikoinen saari, sillä se on muodostunut aikanaan valtavan tulivuorenpurkauksen seurauksena. Sama tulivuori on purkautunut aikojen kuluessa montaa. Koska varsinainen kraateri romahti merenpinnan alapuolelle jo monta sataa vuotta sitten, tuota historiaa voi kraaterin jyrkistä seinämistä lukea kuin sarjakuvaa.
Saari ei ole mitenkään tunnettu uimarannoistaan, sillä suurin osa on vulkaanista tuhkaa ja kiveä eli ei mitenkään miellyttävintä materiaalia. Saaren ilmeisesti paras ranta on valtavan punaisen kallion alla oleva Red Beach, jonne siis oli hotelliltamme vajaan puolen tunnin patikointi.
Saareilla on aika mukavasti tekemistä viikon reissulle, jos vuokraa jonkun menopelin. Meitä oli kolme, joten skootterin tai mönkijän sijaan otimme auton. Vuokraus maksoi 25€ per päivä riippumatta vuokrausjakson pituudesta. Historiallisista paikoista ensimmäisenä tuli tsekattua Akrotiristä tuhkakerroksen alta löytynyt minoalainen kaupunki. Kaupunki oli hautautunut kun tulivuori viimeksi purkautui 3700 vuotta sitten. Kaupungin päälle on rakennettu ilmastoitu halli, ja kaivaukset jatkuvat siellä edelleen. Arvoesineitä tai ruumiita ei löytynyt, eli minoalaiset pakenivat ilmeisesti purkausta edeltäneitä maanjäristyksiä ajoissa.
Jos Santorinille tulee, tuolla on ehdottomasti käytävä. Kaupungista löytyneet esineet on siirretty museoon, joka taas sijaitsee Firassa, joka on saaren isoin kaupunki. Tämä on samalla lailla must-see, jos saarelle tulee käymään.
Vähän tuoreempaa historiaa löytyy Kamarin lomakohteen viereisen mäen päältä, jonne roomalaiset perustivat kaupungin muutaman sata vuotta e.a.a. Kaupunkiin vie kivinen polku Kamarista, ja koska rauniot ovat 350m merenpinnasta voi samalla kuntoilla hiukan.
K.o. mäen päältä onkin sitten hienot näköalat koko saaren yli. Autolla sinne pääsee Pyrgoksen kylästä.
Historian lisäksi Santorinin "se" juttu on auringonlaskut. Akrotirin päässä saara oli majakka, jonne ilmeisesti ainakin kaukoidän matkailijoiden suosimat matkaoppaat ohjasivat porukkaa. Toinen hyvä paikka katsella on kraaterin reunalta Firan ja Oian välillä. Näistä piti tietysti räpsiä kuvia muutama.
Vähän hintatasosta: Santorini on perinteisesti ollut paljon kalliimpi kuin muut Kreikan kohteet, mutta näyttäisi siltä, että Firan ja Oian keskustaa lukuunottamatta hinnat ovat tippuneet todella paljon. Hotellihuoneesta tuli alennusta yli 50% eikä syöminen ja juominenkaan nyt niin paljoa maksaneet. Akrotirin ympäristössä oli sitten jo varsin halpaa. Firan ja Oian kalliimpaa hintatasoa ylläpitää risteilyliikenne - kraaterissa oli isoja laivoja päiväparkissa useampi joka päivä.
Fira ja Oia ovat suhteellisesta kalleudestaan huolimatta vierailun arvoisia paikkoja nekin. Näköalat kraateriin ovat hienot ja vaikka suurin osa toiminnasta tapahtuu turismin ehdoilla, ovat ne selkeästi yläpuolella normaalia kreikkalaista rannan turistikylää.
Kahdeksi viikoksi tuolla ei varmaan riittäisi tekemistä, mutta viikon tuolla pyöri kyllä enemmän kuin mielellään. Kauniit maisemat, mielenkiintoinen historia ja hyvää ruokaa. Kuvat on otettu Canon 7D:llä ja Nokia 808:lla - koko satsi löytyy täältä.