Massa lisää voimaa?

Liittynyt
13.2.2006
Viestejä
200
Monet puhuvat että massa(lihas ja läski) lisää voimaa ja siten parantaa tuloksia. Missä vaiheessa massa alkaa haitata tuloksia?

Otetaan esimerkiksi muutama eri liike:

1. Penkkipunerrus
Lisääntyneestä kehonpainosta vain pieni osa tulee lisäkuormaksi nostoon. Lisäksi rintakehässä oleva läski lyhentää nostomatkaa. Pelkkään penkkiin keskittyneet raskaansarjan nostajat ovatkin yleensä läskimpiä kuin yhteistuloksessa pärjäävät. Painoa voineekin nostaa melko huoletta jos keskittyy vain penkkiin.

2. Leuanveto
Jokainen ylimääräinen gramma lisää noston raskautta joten jos massa on muuta kuin lihasta oikeissa paikoissa tulos laskee.

3. Kyykky ja maastaveto (Tämä on hankalin arvioida)
Tässäkin suurin osa massasta joudutaan nostamaan mutta kehon massan osuus nostettavasta painosta ei ole niin suuri kuin leanvedossa joten ylimääräisestä painosta ei ole niin paljon haittaa? Jos käyttää kyykkytrikoita ylimääräisen massan vaikutus vähenee?

Missä vaiheessa ylimääräinen massa alkaa huomattavsti häiritsemään esimerkiksi maastavetoa? Monilla raskaansarjan vetäjillä on aika paljon "ylimääräistä" massaa. Luulisi että kun tiputtaa 20kiloa pelkkää rasvaa pois tulokset paranevat? Monet nuista nostajista on sen näköisiä että tuon määrän voisi helposti tiputtaa ilman että lihasmassa vähenee yhtään. Vai parantaako kova rasvaprosentti esimerkiksi nivelten jostamista?
 
Jokainen kilo läskiä haittaa tuloksia, lihas vähemmän.
 
Jokainen kilo läskiä haittaa tuloksia, lihas vähemmän.
No empä nyt ihan näinkään sanoisi. Erityisesti maastavedossa luulisi että läski saattaa jopa tukea nostoa, kun painopiste on alempana. Ihan näin mututuntumalla :)
Voimanostajilla läskin määrä johtunee aika pitkälti siitä, että kroppaa ei välillä dieetata tyhjäksi rasvoista, kuten kehonrakentajilla on tapana.
 
Ja kai sitä kovempaa pystyy treenaamaan, kun kalorit on koko ajan plussalla. Läskiä syntyy sitten oheistuotteena.
 
[MUTUA, saa korjata jos on parempaa tietoa tai perustellumpia näkemyksiä]Jos katsoo voimalajien, voimanoston ja painonnoston, superraskaita sarjoja, niin suurin osa huippunostajista taitaa pyöriä 140..160 kilon välillä, jotkut poikkeukset sitten pystyvät huippusuorituksiin ainakin jossain nostotavassa myös tätä haarukkaa ~10-15kg matalammalla tai korkeammalla kehonpainolla. Tämä antanee osviittaa, missä se optimaalinen painoalue pyörii. Tätä aluetta raskaammilla nostajilla rasvan määrä alkaa yleensä olla silminnähdenkin valtava ja nopeus sekä liikkuvuus heikkoja, mikä kertonee tuossa paikkeilla tulevan vastaan rajan, missä lisää lihasta on enää vaikea saada ilman suhteetonta lisärasvan kerryttämistä ja samalla kehonpaino itsessään alkaa tekemään huomattavaa hallaa menolle.[/MUTUA]
 
Siis vatsassa parempi. Henkilö jolla on tolkuton vatsa saa siitä tukea kyykyssä. Korsetti auttaa, että ei notkahda eteenpäin.
 
Lisää mutuilua, kun ei ammattilaiset ole vielä ehtineet tähän ketjuun:

Moni on varmaan huomannut, että kun bulkkaa kunnolla niin voimaakin tulee selvästi helpommin. Onko se sitten pitkällä tähtäimellä kannattavaa voimankasvatuksessa (tai missään), onkin toinen kysymys. Jos nyt jätetään huomioimatta kaikki lukuisat ilmeiset haitat mitä läskikerros tuo, niin voimailijan näkökulmasta kannattaisi ainakin ajatella sen vaikutusta miehiseen hormonituotantoon. Itse en ole vielä perehtynyt aiheeseen, mutta ilmeisesti suuri määrä rasvakudosta aiheuttaa huomattavaa haittaa hormonituotannolle. Sitten jos harrastaa bulkki-dieetti-vuorottelua, niin hommassa saattaa olla joku järkikin, mutta en menis takuuseen että sekään on paras vaihtoehto. Toimiva kuitenkin.

Se että superraskaan sarjan voimailijat ovat alempia sarjoja vahvempia, tuntuu aika kiistattomalta todisteelta läskin puolesta. En kuitenkaan tulkitsisi sitä aivan niin mustavalkoisesti, kun ei esim. tiedetä kenellä on mitkäkin lääkitykset käytössä. Lihaa niillä täytyy kuitenkin olla enemmän, koska rasva ei tee työtä.

Siitä päästäänkin seuraavaan aiheeseen, eli mitä hyötyä rasvakerroksesta on noston kannalta? Sen lisäksi että tuuli ei vie yhtä helposti, niin penkkipunnerruksessa voi lyhentää nostomatkaa ja EHKÄ saattaa lisätä sisäisiä paineita noston aikana. Mitenkään se ei mitään varmasti tue, ellei se lisää painetta kehon sisällä.
Ja mitä haittaa siitä on noston kannalta? Luonnollisesti siitä tulee lisää nostettavia ja liikutettavia kiloja kaikkiin seisten tehtyihin nostoihin. Se tekee noston raskaammaksi ja nopeat liikkeet (pn-liikkeissä) hitaammiksi. Olen lähes varma siitä, että rasvakudoksesta on pelkkää haittaa nostajalle ja ainut etua tuova tekijä on suurempi lihasmassa, joka on kovalla bulkilla saavutettu.

Siitäkin huolimatta, että isoissa kisoissa superraskassarjalaiset nostaa painavimmat raudat ja vaikka oma tavoite on pelkkä voimanhankinta, en lähtisi kasvattamaan rasvakerrosta ylenpalttisesti. Se ei vaikuta järkevältä ratkaisulta pidemmän päälle. IMO jos ei ole kilpaurheilija, jonka valmentaja tietää mitä tekee, niin ei kannata edes yrittää matkia kilpaurheilijaa, jonka valmentaja tietää mitä tekee.
 
Lisää mutuilua, kun ei ammattilaiset ole vielä ehtineet tähän ketjuun:


Se että superraskaan sarjan voimailijat ovat alempia sarjoja vahvempia, tuntuu aika kiistattomalta todisteelta läskin puolesta. En kuitenkaan tulkitsisi sitä aivan niin mustavalkoisesti, kun ei esim. tiedetä kenellä on mitkäkin lääkitykset käytössä. Lihaa niillä täytyy kuitenkin olla enemmän, koska rasva ei tee työtä.


Nykyään näin. Jokunen vuosi aiemmin tais Ed Coan olla vahvempi kuin kukaan superraskaan sarjan nostaja ja painoa tais olla alle100. Tosin jäi aineista kiinni.

Samanlaisia esimerkkejä löytyy muistakin voimaa/tekniikkaa vaativista lajeista. Keihään heitossa Jan Zelezny ja kuulan työnnössä tais olla joskus joku sveitsiläinen Werner. Muut kisaajat siis huomattavasti isompia kuin nämä kaksi. Tosin nämä ovatkin enemmän tekniikka/nopeus lajeja mutta etenkin kuulan työnnössä huipuista on suuri osa aika iso mahaisia.
 
Ja ota huomioon että Ed Coan taisi olla hulppeat reilut 160cm pitkä. Monet superin miehet ovat 180-190cm väliin, joten BMI heillä ei välttämättä ole paljonkaan isompi kuin Coanilla.

Massa tuo aina voimaa. Mutta esimerkiksi painonnostossa alhaisiin painoluokkiin huipputuloksia tehneet(suhteellisesti kovimmat tulokset) ovat todella lyhyitä, lähes kääpiökasvuisia kavereita. Se on luonnollista että 150cm pitkä kaveri 65kg painoisena voi olla jo melkoisen paksussa lihassa. Siihen kun yhdistetään lyhyiden raajojen mittasuhteet, ollaan optimitilanteessa voimailijan "teho/painosuhteen" kannalta.
 
Ja ota huomioon että Ed Coan taisi olla hulppeat reilut 160cm pitkä. Monet superin miehet ovat 180-190cm väliin, joten BMI heillä ei välttämättä ole paljonkaan isompi kuin Coanilla.

Jännä kun sanot reilu 160cm. Omasta mielestäni mieluummin vajaat 170cm. Tarkka pituushan on 168cm
 
Viitsiikö joku perustella miten läskin lisääminen, tai läski ylipäätään, vaikuttaa voimantuottoon fysiologisesti?
Ellei läskillä ole jonkun oudon mutaation kautta supistuvia ominaisuuksia niin se ei tuota voimaa.
 
Nykyään näin. Jokunen vuosi aiemmin tais Ed Coan olla vahvempi kuin kukaan superraskaan sarjan nostaja ja painoa tais olla alle100. Tosin jäi aineista kiinni.

Samanlaisia esimerkkejä löytyy muistakin voimaa/tekniikkaa vaativista lajeista. Keihään heitossa Jan Zelezny ja kuulan työnnössä tais olla joskus joku sveitsiläinen Werner.

Werner Günthör on 2 metriä pitkä ja painoi 130 kg huippuaikoinaan.Videoita tän jätin treeneistä löytyy netistä.
 
Viitsiikö joku perustella miten läskin lisääminen, tai läski ylipäätään, vaikuttaa voimantuottoon fysiologisesti?
Ellei läskillä ole jonkun oudon mutaation kautta supistuvia ominaisuuksia niin se ei tuota voimaa.

Itse olen koittanut myös vastausta tähän etsiä, mutta mitään tieteellistä syytä tuolle ei ole vielä löytynyt. Toistomatkan lyhentymiset yms. kuullostavat vähän kaukaa haetulta.

Yleensä punnertaviin liikkeisiin omasta massasta on selvä apu, vetäviin ei niinkään. Kyykyssä vaihtelee enemmän sen merkitys, johtuen varmaan osittain siitä että kuormana on myös omakroppa. Jotkut jopa hyötyvät painonpudotuksesta...

Penkissähän nostajan painolla suurin merkitys, jopa joskus siinä määrin että se on ihan naurettavaa. Harvan dieetti päiväkirjassa näkyy penkkiennätyksiä, ja kisojen tulokset puhuvat karua kieltään. Mavessahan ei kisatasollakaan tulokset hirveästi vaihtele eri painoluokissa.

Pakko siis täsmentää että isomalla LIHASmassallahan tietysti on potenttiaalia nostaa enemmän, mutta puhun ihan käytännön tasolla mitä dieetillä yleensä näkee ja kokee tapahtuvan.
 
Eikös tuossa ollut fysiologinen selitys, että isolla mahalla on helpompi kyykätä :D Paha mennä sanomaan onko totta, kun ei kovin isoa mahaa ole koskaan ollut.

Eiköhän se käytännön merkitys tule painonnousun mukana tulevan lihasmassan takia, lähimpänä totuutta? Vaikkakin sanotaan, että voima on enempi hermostojuttu. Voisiko tällä olla yhteyttä kehonpainon ja nostettavan painon kanssa?
 
Kyllä nesteisyyskin vaikuttaa huomattavasti voimatasoihin. Varsinkin punnerrusliikkeissä. Eli kyllä siitä muustakin massasta kuin lihaksesta on hyötyä voimatasoihin. Mitä kovempi nestepöhö, sen paremmin rauta liikkuu. Ja sitten kun tyhjennät sen 3-5kg ylimääräistä nestettä kehosta, niin voimataso tippuu heti. Mistä lie johtuu? Kyllä painavampi ruho on aina tukevampi nostaa ainakin...

Voima enempi hermostojuttu? Aika suhteellista, mitä isompi lihasmassa, sitä enemmän mahdollista kehittää voimaa. Ja voimat kasvavat väkisin, mikäli lihasmassa kasvaa. Voimahan on lihaksen poikkipinta-alan ja hermotusten kombinaatio, eli mikäli toinen osatekijöistä tai molemmat kehittyvät, kehittyy myös voimataso.
 
Viitsiikö joku perustella miten läskin lisääminen, tai läski ylipäätään, vaikuttaa voimantuottoon fysiologisesti?
Ellei läskillä ole jonkun oudon mutaation kautta supistuvia ominaisuuksia niin se ei tuota voimaa.
Läskille saadaan ähellettyä suhteessa pienempi paita/trikoo päälle kuin kreikkalaista patsasta muistuttavalle, tämä varmaan vaikuttaa osansa tuohon "voimien" kasvuun silavan määrän lisääntyessä.
 
Back
Ylös Bottom