- Liittynyt
- 28.6.2005
- Viestejä
- 894
Vuoden kateissa ollut pikkutyttö pelastetaan hylätystä teurastamosta. Nälkiintynyt ja järkyttynyt tyttö ei pysty kertomaan mitään kaappauksestaan. Sairaalassa hän ystävystyy Anna-nimisen tytön kanssa. Hiljalleen hän saa jälleen elämästä kiinni. Hänen tapauksensa jää kammottavaksi mysteeriksi.
15 vuotta myöhemmin: tyhjäkatseinen ja raivohullu nuori nainen tappaa perheen heidän kotitalossaan syvällä metsässä. Veriset kädet väristen hän soittaa Annalle... Todellinen painajainen voi alkaa.
Nuo synopsit kuullostavat todella laimeilta sen jälkeen kun leffaa on katsonut 15 minuuttia. Tässä ajassa omassa näytöksessä teatterisalista oli ehtinyt lähteä pois jo 6 ihmistä. Kesken poistuneiden määrä elokuvan loputtua pyöri luultavasti noin 30 hengen tienoilla.
Ranskalainen Marttyyrit ei siis todellakaan jätä mitään mielikuvituksen varaan ja elokuvan aiheuttama ahdistus on konkarillekin erittäin rankkaa.
Internetin ihmeellisen maailman myötä olen aika kovaksi keitetty kaikille gore-videoille, joten elokuvan shokkiarvo itselleni oli varmastikin huomattavasti normaalikatsojaa pienempi. Täten pystyin nauttimaan elokuvasta sellaisena kuin se oli, synkimmästä kuvauksesta maailmasta ja ihmisten julmuudesta. Mielessäni löysin elokuvasta ronskia kritiikkiä uskontoja ja niiden luomien 'marttyyrien' arvostuksen suoranaista hulluutta kohtaan.
Alussa elokuva oli kuin teinikauhua splättereineen, mutta onneksi puolen tunnin jälkeen elokuva muuttui aivan uskomattoman ällistyttäväksi psykologikseksi kauhuksi luoden aivan älyttömän tunnelatauksen katsojaan, joka vain pysyy ja pysyy yllä. Martyrs pystyy vaikuttamaan tunnetasolla katsojaan tavalla millä mikään aikaisemmin näkemäni elokuva ei ole pystynyt ja tämä on mielestäni suuri osa elokuvan toimivuuteen.
Elokuvan kohtaukset ja koko elokuva pitää yllä niin ahdistavaa tunnelmaa, että Irreversiblen raiskauskohtaus kalpenee sen rinnalla täysin.
Martyrs on ehkäpä synkin elokuva koskaan ja teknillisesti aivan älyttömän hyvin toteutettu. Toivon, että katsojat eivät takertuisi liian tarkasti erittäin julmiin ja ihmisarvoa alentaviin tekoihin ja pilkkaisivat elokuvaa näiden takia, vaan miettisivät kuinka vahvasti elokuva heihin oikeasti pystyy vaikuttamaan.
:5:
Martyrsistä joko pitää tai sitten sitä vihaa ylenpalttisen väkivallan varjolla.
Disclaimer: En siis todellakaan ihannoinut elokuvan goremaisuutta ja välillä se veti konkarinkin täysin sanattomaksi. Elokuva on silti ehdottomasti psykologisen kauhun ja ahdistuksen saralla yksinkertaisesti tämän vuosikymmenen paras.