Subjektiivisuus-huomautus oli hyvä pointti, kiitos siitä. Se pakotti minua hieman muokkaamaan argumenttiani uuteen uskoon.
Haluan uskoa mahdollisimman moneen asiaan joka on totta, ja haluan hylätä mahdollisimman monta epätotta asiaa. Jokainen meistä haluaa tulla asioista vakuuttuneiksi hyvien perusteiden johdosta, eikä kukaan (ei saisi kyllä yleistää) halua vakuuttua asioista huonoilla perusteilla. Jos minulle tulee uskovainen ihminen kertomaan oman uskontonsa totuudesta, niin minä haluan tietää, että ovatko ne prosessit luotettavia joilla ollaan päästy tähän totuuteen. Jos totuusväitteiden perusteluja voidaan perustellusti epäillä epäluotettaviksi, niin meillä on silloin syy myös hylätä kyseinen totuusväite riittämättömästi perusteltuna.
Esimerkiksi mormonit voivat tehdä totuusväitteen "Joseph Smith oli Jumalan profeetta". Perusteluksi he voivat antaa esim. henkilökohtaisen uskonsa väitettä kohtaan tai sen, että Mormonin kirja sisältää väitettyjä profetioita tapahtumista jotka historian valossa ovat todella tapahtuneet. Skeptikko voisi vastata, että henkilökohtainen usko johonkin asiaan ei tee asiasta totta, ja että Mormonin kirjan profetiat päättyvät jännästi kirjan kirjoitusvuoden paikkeille (ja että meillä ei ole alkuperäisiä kopioita nykypäivän Mormonin kirjan alkuperäislähteistä – kultaisista laatoista, jotka Smith sai haltuunsa enkeli Moronilta – joilla voisimme varmistaa sen, että kirjoitukset on kirjoitettu ennen tapahtumia). Täten, skeptikko toteaa, ei ole riittäviä perusteluja uskoa Smithin olleen todella profeetta, koska jää järkevä syy epäillä väitettä Smithin profeetta-asemastaan. Toki voi olla niin, että mormoni on kaikesta huolimatta oikeassa, ja että Joseph Smith todella oli Jumalan profeetta, mutta skeptikolle saatavilla olevien todisteiden valossa hän ei voi muuta kuin päätyä lopputulokseen, jossa väite hylätään. Mormoni on siis päätynyt uskomaan totuusväitteeseen epäluotettavien perusteluiden/prosessien johdosta (olettaen, että muita perusteluita ei ole).
Pointti on se, että on olemassa luotettavia ja epäluotettavia tapoja selvittää totuus tai ratkaista ongelma. Jos johonkin totuusväitteeseen on päädytty epäluotettavien tapojen kautta, ei se ole uskomisen arvoinen asia. Jos haluan selvittää totuuden, niin en voi sanoa, että kaikki tavat asian selvittämiseksi ovat yhtä luotettavia. Jos jotkut prosessit totuuden selvittämiseksi ovat luotettavia niin se tarkoittaa sitä, että jotkut prosessit ovat epäluotettavia. Epäluotettavat prosessit taas ovat prosesseja joihin ei voida nojata kun halutaan selvittää totuus asioista, koska epäluotettavat prosessit vähentävät todennäköisyyttä, että henkilöllä on totuudenmukaisia uskomuksia. Esimerkiksi, jos haluan tietää kuinka monta kokonaista metriä minun kotioveltani on naapuritalon kotioveen, niin on olemassa luotettavia ja epäluotettavia prosesseja totuuden selvittämiseksi. Huonoja prosesseja voimme keksiä vaikka millä mitalla: Kysyn ennustajalta. Uhraan vuohen. Meditoin. Nostan korttipakasta viisi sattumanvaraista korttia ja lasken niiden summan yhteen. Hyviä prosesseja voisi olla esimerkiksi laserlaitteella tai rullamitalla mittaaminen. Jos joku tekee totuusväitteen, haluan varmistua siitä, että väitteentekijä on päätynyt itse uskomaan väitteeseensä luotettavien prosessien johdosta, koska silloin lisään todennäköisyyttä sille, että mikäli itse hyväksyn ja omaksun totuusväitteen, niin se todella on totta.
Jokainen saa uskoa ihan mihin vain haluaa uskoa. Itse jaan näkemyksen kanssasi siitä, että jos usko tuo onnellisuutta ja iloa, eikä tuota harmia kenellekkään, niin antaa palaa vain (oma näkemykseni tosin on se, että onnellisuuden ja ilon sijasta arvostan enemmän totuutta, vaikka se voi synkempi ollakin). Valitettavasti(/onneksi) meidän uskomuksemme eivät elä eristyksissä kuplassa, vaan jokainen uskomus vaikuttaa jollakin asteella meidän toimintaamme ja ympärillä oleviin ihmisiin. Jos esimerkiksi Jehovan todistajan iloa tuottavaan kollektiiviseen uskoon kuuluu se, että hän ei ota vastaan verta missään tilanteessa, niin se on selvä esimerkki siitä, miten yksilön uskomus vaikuttaa häneen ja muihin ympärillä oleviin ihmisiin (vähintään tietynlaisissa tilanteissa). Toinen esimerkki voisi olla rokotekielteiset ihmiset. Tai otetaan vielä räikeämpi esimerkki: ISIS. Selvästikin näiden ihmisten uskomukset vaikuttavat ihmisten elämään (toki voidaan kysyä, että tuottaako ISIS-porukalle heidän uskonsa iloa). Jos nämä ihmiset ovat päätyneet uskomuksiinsa tavoilla, jotka ovat epäluotettavia prosesseja ongelmien ja totuuden ratkaisemiseksi, niin mielestäni heidän kanssaan tulisi keskustella asiasta ja huomauttaa uskomustenmuodostamisprosessiensa epäkohdista.
